Hyppää pääsisältöön

Kulttuuri

Natalia Sindejeva katsoo kameraan.

Natalia Sindejeva perusti Venäjälle trendikkäiden kaupunkilaisten tv-kanavan, josta tuli Putinin painajainen

Dokumentti Tangoa Putinin kanssa on hyytävä kuvaus Venäjän luisumisesta totalitarismiin.

F@ck this job, v***u mikä duuni!

Niin venäläisen Dožd-uutiskanavan sotakirjeenvaihtaja Timur Olevsky huudahti uutisoidessaan Kiovan Itsenäisyydenaukion mielenosoituksesta vuonna 2013. Hän selosti tapahtumia samalla kun juoksi ihmisjoukon mukana ja hätkähti lähellä tapahtunutta räjähdystä.

Huudahduksesta sai nimen myös dokumentti, joka kertoo Venäjän viimeisen riippumattoman tv-kanavan tarinan. Se on nähtävissä Yle Areenassa nimellä Tangoa Putinin kanssa (F@ck this job / Tango with Putin).

Dokumentti maalaa surullisen kuvan Venäjän hukatuista mahdollisuuksista ja luisusta totalitarismiin. Ohjaaja Vera Krichevskayan suhde aiheeseen on läheinen: hän työskenteli pitkään kanavan tuottajana.

Optimismin aika 2008—2010

Dožd oli aiemmin musiikkiradion johtajana työskennelleen Natalia Sindejevan luomus.

Se lanseerattiin vuonna 2010 kulttuuriin ja lifestyleen keskittyvänä kanavana, jonka värimaailma oli räikeän pinkki ja kohdeyleisö trendikkäät kaupunkilaiset.

”Optimistisena kanavana” markkinoitu Dožd ilmensi sitä toiveikasta ja tulevaisuususkoista henkeä, joka Venäjällä vallitsi vuonna 2008 valtaan nousseen Dmitri Medvedevin kauden alkupuolella.

Kanavan ei alun perin ollut tarkoitus olla yhteiskunnallinen. Uudessa roolissaan tv-pomona Sindejeva alkoi kuitenkin saada paljon yhteydenottoja ja tietoja yhteiskunnallisista epäkohdista. Häntä lähestyttiin, koska valtion omistamat tv-kanavat vaikenivat hallinnolle epämieluisista aiheista.

Natalia Sindejeva toimituksessa.
Kuvateksti Natalia Sindejeva houkutteli Dožd-kanavalleen nuoria ennakkoluulottomia tekijöitä.
Kuva: Denis Kaminev / Journeyman pic

– Oli niin paljon epäoikeudenmukaisuutta, josta en aidosti ollut tiennyt ja jota en ollut nähnyt. Enkä voinut ohittaa sitä, Sindejeva sanoo dokumentissa.

Dožd omaksui nopeasti tehtävän vallan vahtikoirana. Se muuttui vaihtoehtoiseksi uutiskanavaksi, joka raportoi yhteiskunnasta laajemmin ja rehellisemmin kuin valtio-omisteiset tv-kanavat.

– Kaikkien elementtien pitää tukea totuudellisuutta. Alamme tehdä uutislähetystä kuin se olisi tosi-tv:tä, ohjaaja Krichevskayan kertojanääni sanoo dokumentissa.

”Tuhoan teidät”

Kun duuman vaalit vuonna 2011 lähestyivät, Medvedev yllättäen ilmoitti, että haluaisi puoluekokouksen asettavan ehdokkaaksi aiemmin jo kaksi kautta presidenttinä olleen, autoritäärisistä otteistaan tunnetun Vladimir Putinin.

Se oli kylmä suihku edistysmielisille arvoliberaaleille, kuten Doždin toimittajille. He tiesivät, että Putinin uudelleenvalinta tietäisi kurinpalautusta ja Medvedevin aloittaman poliittisen modernisaation perumista.

Dožd ilmoitti toimituksensa työntekijät vaalilautakuntien toimitsijoiksi eri puolueiden edustajina. Heidän avullaan se sai todisteita siitä, että vaalit olivat näytösluontoiset.

– Täällä on avattu vasta yksi iso vaaliuurna. Sieltä löytyi 9–10 äänestyslipun nippuja Yhtenäisen Venäjän ääniä. Sitten löytyi 20 lipun nippuja, jotka oli kääritty toisten äänestyslippujen sisään. Ne eivät ole mitenkään voineet joutua uurnaan sattumalta, Doždin toimittaja raportoi vaalilautakunnan laskiessa ääniä.

Kun Putin julistettiin vaalien voittajaksi, kansalaiset lähtivät protestiksi kaduille. Dožd oli Venäjällä ainoa tv-kanava, joka raportoi suurmielenosoituksista.

Televisioruutuja, joista yhdessä näkyy Venäjän presidentti Putin.
Kuvateksti Kanavasta tulee sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolustaja maassa, jonka hallinto haluaa hiljentää kriitikot.
Kuva: Denis Kaminev / Journeyman pic

Sen jälkeen presidentinhallinnon edustaja, Aleksei Gromov, otti ensimmäistä kertaa yhteyttä Sindejevaan.

– Hän huusi ja raivosi. Syytti jenkkien kätyriksi ja niin edelleen. Sanoin, että en ole hänen alaisensa ja että me emme ole valtion kanava vaan uutisoimme, mistä haluamme. Hänen vastauksensa sanoma oli: siinä tapauksessa tuhoan teidät, Sindejeva muistelee dokumentissa.

Taantuminen kiihtyy

Vuosi 2013 näytti monin tavoin, kuinka takaperoiseksi kehitys Venäjällä oli jo kääntynyt.

Kesäkuussa maassa hyväksyttiin niin sanottu ”homopropagandalaki”, jonka mukaan on rangaistavaa välittää alaikäisille tietoa homoseksuaalisuudesta ja määritellä homoseksuaalien suhteet yhdenvertaisiksi heterosuhteiden kanssa.

Laki osui kipeästi Doždin toimitukseen, koska yli puolet sen työntekijöistä kuului seksuaalivähemmistöön. Kanavan ruutukasvo uskaltautui silti puhumaan homoseksuaalisuudestaan julkisesti. Toimituksessa hänen rohkeuttaan juhlistettiin viinillä ja nimikirjoituspyynnöllä.

Vuonna 2013 Putin julisti jo peittelemättömästi, ettei nähnyt arvoa journalistisella medialla, joka ei palvellut vallanpitäjien agendaa.

”Valtion informaatioresurssien johdossa pitäisi olla isänmaallisesti suuntautuneita ihmisiä. Ihmisiä, jotka ylläpitävät Venäjän federaation intressejä. Nämä ovat valtion resursseja”, hän julisti eräässä lehdistötilaisuudessaan.

Kahtiajako valtiolliseen propagandistiseen mediaan ja riippumattomaan mediaan kävi entistä selvemmäksi, kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Krimin.

Kremliä lähellä olevat viestimet käyttivät valtiollisten uutistoimistojen kieltä ja riippumattomat julkaisut viittasivat ulkomaisiin lähteisiin, kuten venäläistoimittaja Levan Tvaltvadze kiteytti.

Kapuloita rattaisiin

Toisin kuin valtiollinen media, Dožd päästi ääneen vallanpitäjiä kritisoivat opposition ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.

Se myös raportoi kysymyksiä herättävistä yhteiskunnallisista tapahtumista, kuten Moskovan lentokentän terrori-iskusta ja malesialaisen matkustajakoneen alasampumisesta.

Aina kun Dožd uutisoi hallinnonvastaisista mielenosoituksista, sen sivuille tehtiin palvelunestohyökkäyksiä, kertoo nettipäätoimittaja Polina Kozlovskaya dokumentissa.

Vuoden 2014 takaisku romutti Doždin rahoituspohjan. Monet kaapeliyhtiöt poistivat kanavan tarjonnastaan, ja se menetti pääosan katsojistaan. Operaattorit päätyivät ratkaisuunsa luultavasti painostuksen alla.

Doždin toimittajan Polina Milushkovan mukaan syynä oli kanavan yleisögallup, joka koski Leningradin piiritystä toisen maailmansodan aikana. Gallupissa kysyttiin, olisiko Leningradin pitänyt antautua, jotta satojatuhansia henkiä olisi säästynyt. Se ei miellyttänyt valtaapitäviä.

Dožd ratkaisi talousongelmat panemalla sisältönsä maksumuurin taakse. Se mahdollisti lähetystoiminnan jatkumisen, mutta ei juuri muuta.

Venäjän noin 140 miljoonasta asukkaasta vain murto-osa, 60 000 ihmistä, oli valmis maksamaan riippumattomista uutisista.

– Kun lähetykset ovat piilossa maksumuurin takana eikä kanava pääse edes omilleen, se ei ole uhka valtiolle, Sindejeva toteaa dokumentissa.

Koneisto valvoo väsymättä

Keväällä 2014 Moskovassa alkoi ulkojulistekampanja, jossa muun muassa Sindejeva, oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi ja oppositiopoliitikko Boris Nemtsov leimattiin ”läntisen vaikutuksen agenteiksi”. Se kasvatti heihin kohdistuvien hyökkäysten riskiä.

Boris Nemtsov, taustalla Kremliä ja mielenosoittajia. Nemtsovilla parransänkeä ja harmaa tukka.
Kuvateksti Oppositiopoliitikko Boris Nemtsov osallistui Putinin vastaiseen mielenosoitukseen Moskovassa vuonna 2012. Hänet surmattiin ampumalla vuonna 2015.
Kuva: Maxim Shipenkovenpa / EPA

Nemtsov murhattiinkin alkuvuodesta 2015. Sindejeva puolestaan huomasi joskus, että häntä varjostettiin.

Doždin työntekijät joutuivat olemaan jatkuvasti varuillaan, ja heitä pelotti lähteä iltaisin kotiin.

Kerran toimituksen lukkoihin oli ruiskutettu liimaa ja sekaan oli tungettu ruuveja niin, että ammattimiehet joutuivat uurastamaan neljä tuntia saadakseen ovet auki.

– Meitä ei aiota jättää rauhaan. Koko se koneisto tarkkailee meitä, Sindejeva sanoo dokumentissa.

Toimittajista ulkomaisiksi agenteiksi

Vuoden 2020 alussa Putin ilmoitti, että aika on kypsä perustuslain muutoksille. Uudistuksista merkittävin oli lain muuttaminen niin, että Putinin aiemmat presidenttikaudet ”nollattaisiin” ja hän voisi halutessaan jatkaa presidenttinä vuoteen 2036.

Kesällä 2020, kaksi viikkoa ennen kansanäänestystä perustuslain muutoksista, Doždin toimitukseen saapui poliiseja ja rikostutkijoita. He halusivat kuulustella Doždin toimittajaa, joka oli tutkinut vaalivilppiä sähköisessä äänestyksessä.

Kansanäänestyksessä perustuslain muutokset hyväksyttiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä. Vaalitarkkailujärjestöjen mukaan Venäjän järjestämä äänestys oli kuitenkin ongelmallisin ainakin 25 vuoteen, ja sen puitteissa raportoitiin tapahtuneen muun muassa painostusta ja useampaan kertaan äänestämistä.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin jyrkentymistä kuvaa hyvin myös se, että vuoden 2021 elokuussa Venäjän oikeusministeriö julisti Doždin sekä tutkivaan journalismiin keskittyvän iStories -verkkomedian virallisesti ”ulkomaisiksi agenteiksi”.

Se oli toki epäsuora tunnustus riippumattomuudesta mutta heikensi journalistisen median toimintaedellytyksiä Venäjällä entisestään.

Osa Doždin henkilökunnasta pakenee

Dokumentti F@ck This Job julkaistiin loppuvuodesta 2021. BBC ja sittemmin monet muut kanavat ympäri maailman esittivät sen nimellä Tango with Putin, Tangoa Putinin kanssa.

Kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan, Kremlin virallinen liturgia kuului, että kyseessä oli ukrainalaisnatseja vastaan suunnattu ”erikoisoperaatio”. Putinin mukaan natsien johtama Ukraina suoritti venäläisvähemmistöön kohdistuvaa kansanmurhaa, ja siksi se piti ”demilitarisoida”.

Ukrainan ja länsimaiden lehdistö taas nimitti sotaa oikeuttamattomaksi hyökkäyssodaksi. Niin teki myös Dožd. Se oli Venäjän ainoa tv-kanava, joka kieltäytyi toistamasta valtiollista propagandaa.

Natalia Sindejeva toimituksessa.
Kuvateksti Edistysmielisten toimittajien tilanne muuttui kokoajan vaikeammaksi.
Kuva: Denis Kaminev / Journeyman pic

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä, viikko täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, valtakunnansyyttäjän virasto vaati, että Doždin verkkosivut suljetaan. Virasto ilmoitti, että kanava julkaisee Venäjän armeijaa koskevia valeuutisia ja kehotuksia ekstremistiseen toimintaan.

Mediaa valvova viranomainen ryhtyi toimeen ja blokkasi Doždin ja tärkeimmän yhteiskunnallisen radiokanavan Eho Moskvyn verkkosivut.

Dokumentin lopputeksteihin lisättiin tieto sodan alkamisesta ja kanavan vaientamisesta.

Informaatiosota kiihtyi nopeasti. Maaliskuun alussa Venäjän parlamentin ylähuone eli liittoneuvosto hyväksyi lain, jonka myötä ”valeuutisiksi” nimitettyjen, valtion virallisesta kannasta poikkeavien sotauutisten levittämisestä tuli rikos.

Suuri osa Doždin henkilökunnasta reagoi totalitaristisiin otteisiin ja sotilaalliseen sensuuriin muuttamalla pois maasta.

Uusi alku – heinäkuun 18. päivä 2022

Kolme kuukautta oli hiljaista.

Sitten, kuudentena kesäkuuta, Tangoa Putinin kanssa -dokumentin Instagram-sivuilla kerrottiin, että Dožd on saanut televisiolisenssin Latviasta.

Heinäkuun 18. päivänä Dožd ilmoitti kanavan aloittavan uudelleen toimintansa ulkomailta käsin. Mediakonserni oli pystyttänyt studion Riiaan sekä Amsterdamiin, Pariisiin ja Georgian Tbilisisiin.

Doždin edustajat kertoivat Twitterissä ymmärtävänsä, että ulkomailta työskentely on haastavaa varsinkin tässä tilanteessa. He ilmoittivat luottavansa katsojien aktiiviseen apuun tiedonkeruussa.

”Kymmenientuhansien venäläisten tavoin me haluamme, että sota loppuu ja Venäjä palaa tuhon ja katastrofin tieltä kehityksen tielle. Haluamme käyttää alustaamme samalla tavoin ajattelevien yhdistämiseen”, kanava tviittasi.

”Nyt tärkeintä on levittää tietoa siitä, mitä todella tapahtuu.”

Lisää aiheesta Yle Areenassa