Hyppää pääsisältöön

Luonto

10 syytä, miksi juuri nyt on vuoden paras aika retkeillä – ei hyttysiä, teltassa on tarpeeksi pimeää ja muta on ihanaa!

Kuvassa etualalla iloisesti hymyilevä henkilö keltaisessa sadetakissa, taustalla teltta ja teltasta pilkistävät jalat. Kuvassa sataa räntää.
Kuva: Mira Gartz / Yle

Loppuvuodesta metsässä on märkää ja hiljaista – siis täydelliset olosuhteet pystyttää telttaleiri. Lue 10 syytä retkeillä loppuvuodesta ja kerro mutaisin retkikokemuksesi!

Luonto-Suomessa puhutaan keskiviikkona 23.11. talviretkeilystä – esitä kysymyksesi asiantuntijoille tämän jutun kommenttikentässä.

1. Eväistä voi nautiskella kerrankin kunnolla

Nyt ei tarvitse pohtia eväsleipien muhjuuntumista, koska kerrankin ehtii viettää pitkää iltaa tulilla ja tehdä vähän parempaa ruokaa. Nyt on juuri oikea aika kikkailla ja näyttää taitonsa nuotio gourmet -kokkina.

Lisäksi ei tarvitse kantaa niin julmetusti vettä mukana, kun koko ajan sataa. Enemmän tilaa siis eväille!

2. Ei hyttysiä, turisteja tai auringon porotusta

Suomen kesä voi olla kaunis, mutta se on myös auttamattoman surkeaa aikaa retkeillä: Hyttyset inisevät korvissa, hiki tulee hetkessä ja jo ensimmäisen etapin jälkeen paita haisee hirveältä. Silti aurinkorasvan kanssa saa lotrata koko ajan: Rinkkaa on nihkeää kantaa, kun hartioista kesii nahka.

Parhaat retkipaikat joutuu jakamaan tuhannen muun tyypin kanssa. Parkkipaikkaa ei löydy, parhaille näköalapaikolle saa jonottaa ja samalla pelätä, että joku selfien ottaja putoaa jyrkänteeltä alas nenäsi edessä. Autiotuvissa saa nukkua vieraiden kanssa lusikassa.

Loppuvuodesta retkeillessä eivät häiritse hyttyset, hirvikärpäset tai muut ihmiset, saa olla taatusti kaikessa rauhassa ja pistää telttansa pystyyn juuri siihen, mihin lystää (jokamiehenoikeuksien puitteissa).

Henkilö keltaisessa takissa makoilee hämärässä metsässä ja katselee taivaalle, missä välkkyvät revontulet.
Kuva: Mira Gartz / Yle

3. Kovan tyypin pisteet ilman mitään tarvetta suorittaa

Marras-joulukuussa retkikuviin saa uskottavaa mutaa, harmautta ja tuulesta punaiset posket, toisin sanottuna hyvin uskottavaa somemateriaalia. Todellisuudessa loppuvuoden lyhyet päivät takaavat myös lyhyet päivämatkat ja paljon aikaa ihanalle joutenololle. Saat siis enemmän tosi eräilijä -pisteitä vähemmällä työllä!

4. Ei lumisokeutta tai laturaivoa

Helmi-maaliskuuta ylistetään yli kaiken talviretkeilyssä, mutta ihan suotta! Silloin on yleensä ihan liian kylmä, pakkasta reilusti enemmän kuin loppuvuodesta. Vaatekerrosten kanssa saa olla koko ajan renklaamassa, kun edetessä tulee kuitenkin hiki.

Keväthangilla aurinko paistaa niin kirkkaana, että lumisokeus uhkaa ja naama palaa. Aurinkolaseista taas saa törkeät rusketusrajat ohimoille.

Yritä siinä sitten kaikessa kurjuudessa vielä pidätellä laturaivoa, kun kaikki muutkin, sekä hitaat etanat että omahyväiset vinttikoiramaiset himohiihtäjät, ovat lähteneet samalle pätkälle samaan aikaan. Päivässä on helmikuussa tunteja vielä hirmuisen vähän ja kaikki haluavat ladulle yhtäaikaa niistä nauttimaan. Tätä ei tarvitse miettiä joulukuussa, koska päivää ei ole ollenkaan!

5. Tähtitaivas, revontulet ja nuotion kipinät vihdoin arvossaan

Milloin olet viimeksi nähnyt linnunradan kaartuvan yläpuolellasi tai nuotion kipinöiden kohoavan punaisina tanssien kohti mustaa taivasta? Niinpä! Kesäretkillä ei juuri valoilmiöistä nautita ja alkuvuodesta on yleensä niin kylmää, ettei tähtiä juuri malta jäädä paljoa töllöttämään.

Pienellä tuurilla loppuvuoden pitkät, pimeät illat ovat oivaa aikaa tuijottaa tähtiä, bongata revontulia ja nauttia tulen tanssista nuotiopaikalla. Makuualusta alle vaan ja siihen selälleen ihmettelemän. Muista pipo ja termarillinen kuumaa juomaa!

Lämpimänä roihuava nuotio hämärässä, sateisessa metsässä.
Kuva: Mira Gartz / Yle

6. Luonto rauhoittuu talveen, silmä ja sielu myös

Suomen kesä on lyhyt ja kiivas. Kasveilla ja eläimillä on kova hoppu hoitaa lisääntymispuuhat ennen pakkaskelejä. Luonto on rauhaton: Linnut sirkuttavat ja hyttyset inisevät. Syksyllä taas metsä täyttyy ruskaturisteista ja metsästäjien laukaukset hätkäyttävät kesken meditaatioharjoitusten.

Loppuvuodesta luonnon värit haalenevat ja silmä lepää tasaisen harmaassa maisemassa. Myös luonnon meteli hiljenee: Marras-joulukuussa ötökät ovat vaipuneet talvihorrokseen ja eläimetkin keskittyvät säästelemään vaivalla keräämäänsä rasvakerrosta mahdollisimman pitkälle talven yli. Nyt luonnossa saa olla hiljaa omien ajatustensa kanssa.

7. Hyvä nukkua, kun ei ole liian kuumaa tai valosaa

Myönnetään, onhan se teltassa nukkuminen kesällä ihan hirveän epämukavaa ja rauhatonta. Aurinko ei laske ikinä, joten teltassa on aina valoisaa ja se kuumenee nopeasti nihkeäksi saunaksi.

Kansallispuistojen ruuhka-aikaan naapuriteltassa ihan varmasti joku kuorsaa. Sitä paitsi sieltä lähdetään kolistellen jo kukonlaulun aikaan. Muiden pakkaamiseen herätessä harmittaa, ettet itse koskaan jaksa lähteä valloittamaan tunturia jo ennen kuutta aamulla.

Loppuvuodesta saa nukkua rauhassa. Sade vain vähän ropsii tunnelmallisesti telttakankaaseen ja kaikki muu maailma vain sulaa pois. Täydellistä!

8. Vesikin on puhdasta, eikä vielä (välttämättä) jäässä

Kesällä saa aina järvenrantaan saapuessa tehdä hirveän analyysin siitä, onko vesi nyt sitten puhdasta vai täynnä sinilevää ja uimaan päästessä se on lopulta vähän liian lämmitä ollakseen virkistävää.

Nyt sitä ongelmaa ei ole! Vesi on varmasti raikasta ja siinä kasvaa paljon vähemmän epäilyttäviä asioita kuin kesällä.

Jos sattuukin niin hassusti, että järvi on ehtinyt jäähän ennen pulahdusta, pitää pistää retkiluistimet alle! Koko järvi on nyt yksi kristallinkirkas leikkikenttä. Sitä kestää vain hetken, sillä pian ihanan syysjään peittää jo lumi. Erityisesti syysjäillä on syytä olla varovainen! Muista turvavarusteet, opettele niiden käyttöä etukäteen osaavan kaverin ohjauksella äläkä koskaan lähde jäille yksin.

Keltatakkinen henkilö katselee revontulia metsässä.
Kuva: Mira Gartz / Yle

9. Kukaan ei vaadi pistämään kausivaloja tai jonottamaan lelukaupan jouluruuhkassa hikistä legopakettia.

Kyllä suomalaiset ovat aina piiloutuneet metsään – siis jouluostoksia vältelläkseen. Yön tai kahden metsäretki on täydellinen syy lähteä pakoon jouluhärdelliä eikä metsässä kukaan painosta ripustelemaan kausivaloja.

10. Muta on parasta!

Toisin kuin porottava aurinko, on muta hyväksi iholle. Se on ihanan pehmeää askeleen alla, eikä tartu joka paikkaan kuten pöly kesällä. Mutaan astuessa kuuluu ihanaa lirinää ja läiskähtelyä, toisin kuin ärsyttävästi narskuvasta lumihangesta. Paksu lumihanki on muutenkin ärsytävää, sinne uppoaa ja tulee kauhea hiki. Nautitaan siis mudasta!

Mitä haluaisit tietää talviretkeilystä? Esitä kysymyksesi tai kerro mutaisasta retkikokemuksestasi kommenteissa. Luonto-Suomen talviretkeilyillassa kysymyksiin vastaamassa ovat erätoimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola ja eräopas Kristina Latvala. Talviretkeilyä Luonto-Suomessa keskiviikkona 23.11. kello 18. Kommentointi auki ke 23.11. klo 23 saakka!

Peltsin toisen luonnon uudet jaksot Areenassa 9.12!

Keskustelu