Hyppää pääsisältöön

Ylen näkökulmat

Ismo Silvo: Ylen riippumattomuus ei ole sataa vuotta vanha!

Ylen julkisen palvelun johtaja Ismo Silvo istuu vihreällä sohvalla. Kuvassa teksti 100 vuotta julkista palvelua.

Juuri julkaistu Martti Soramäen kirja Sensuurista sananvapauteen – Yleisradio 1926–2022 on perusteellinen tutkimus Ylen ja poliittisten vallanpitäjien suhteesta sadan vuoden ajalta.

Soramäen teos on kertomus siitä, kuinka valtiollisen kontrollin mahdollistavat säädökset syntyivät, elivät ja lopulta poistuivat, ja kuinka Ylestä kehittyi riippumaton mediayhtiö.

Miltä kuulostaa, että valtioneuvosto voisi antaa Yleisradion ohjelmien ja niiden julkaisemiseen liittyviä ohjeita ja määräyksiä? Tai että ministeriön virkamies istuisi vakituisesti Ylen johtoryhmässä osallistumassa keskusteluun? Tai että poliittisesti nimetty neuvosto hyväksyisi kanavien ohjelmakaaviot?

Aika hurjalta kuulostaa, ja vaikea olisi tällaisessa tilanteessa puolustaa yhtiön riippumattomuutta!

Nämä piirteet ovat osa Ylen historiaa – eivätkä edes niin kaukaistakaan menneisyyttä. Muistan itsekin vielä 90-luvun alussa johtoryhmälle asioita esitellessäni, kuinka Ylen omien johtajien jatkeena pöydän ääressä esittelyä kuunteli liikenneministeriön korkea virkamies.

Tänään pidämme itsestään selvänä sitä, että Yle ohjelmia tehdessään ja niitä julkaistessaan toimii täysin oman riippumattoman journalistisen harkintansa mukaan. Riippumattomuus on julkisen palvelun yksi keskeisin arvo ja toimintatapa, ja myös sen legitimiteetin vahvin valuutta.

Ensimmäinen Yle-laki loi perustan

Yle-lakiin kirjattu nykyinen hallintomalli on laadittu erityisesti yhtiön riippumattomuutta vahvistamaan. Ylen satavuotisessa historiassa tämä riippumattomuuden aika on kuitenkin suhteellisen lyhyt. Ensimmäinen Yle-laki 1993 loi perustan nykyaikaiselle riippumattomuudelle, ja sitä on vahvistettu sittemmin 2000-luvun parlamentaaristen työryhmien työllä ja niiden ehdottamilla lakimuutoksilla. Ylen riippumattomuuden historia on siis oikeastaan neljännesvuosisadan vanha.

Tänään Ylen riippumattomuutta pidetään eurooppalaisittainkin mallikkaana. Tutkimusten mukaan suomalaiset arvioivat Ylen riippumattomuuden vahvaksi, ja arvostavat sitä.

Satavuotinen matka tähän tilanteeseen on kuitenkin ollut monipolvinen ja poukkoileva. Martti Soramäen seikkaperäinen tutkimus käy läpi tämän kehityksen pitkän kaaren Ylen perustamisesta 1926 tähän päivään. Jo kirjan otsikko on paljon puhuva: Sensuurista sananvapauteen! Onko Yle ollut sensuroitu media? Eikö se aina olekaan ollut sananvapauden äänitorvi?

Riippumattomuus vaatii jatkuvaa valppautta

Sensuurista Sananvapauteen – Yleisradio 1926–2022 on tutkimus Yleisradion ja sen valtaa käyttävien omistajien valtioneuvoston, eduskunnan ja virkamiesten suhteesta. Se on perusteellinen kuvaus siitä, miten poliittinen valta on aikojen saatossa Yleen vaikuttanut: kuinka se aika ajoin on ottanut osan mediavallasta käyttöönsä ja miten se on säädöksin varannut sensuurimahdollisuuden itselleen. Kirja on myös kertomus siitä, kuinka Yle on viimeisten vuosikymmenten aikana siirtynyt sensuurin otteesta nykyiseen riippumattoman sananvapauden aikaan.

Yle täyttää 100 vuotta syksyllä 2026. Martti Soramäen kirja aloittaa Yleisradion juhlavuoden vuoksi julkaistavien tutkimusten sarjan. Myöhemmissä julkaisuissa paneudutaan Yleisradion ja sen yleisöjen eli suomalaisten, sekä Yleisradion ja kulttuurin keskinäisiin suhteisiin. Näiden teemojen tutkimukset ovat jo käynnistyneet Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun Yliopistojen yhteisenä Yle 100 -tutkimusohjelmana. Näitä julkaisuja voimme odottaa luettaviksemme vuosien 2025–26 aikana.

Ylen riippumattomuutta poliittisesta ja valtiollisesta vallankäyttäjästä ei pidä kuvitella saavutukseksi, joka automaattisesti jatkuu tulevaisuuteen. Kun tunnistaa ja ymmärtää tähänastisen historian käännekohdat ja taustat, ymmärtää myös tarpeen tarkkailla tulevissakin käänteissä Ylen suhdetta vallanpitäjiin. Historian tunteminen auttaa tarpeen vaatiessa puolustamaan Ylen riippumattomuutta mediana ja kulttuuritoimijana.

Kirja etu- ja takakansi, etukannessa kameramiehiä ja nimitekstit.
Kuva: SKS / Yle


Ismo Silvo
Yle 100 -tutkimusohjelman koordinaattori

Martti Soramäen Sensuurista sananvapauteen – Yleisradio 1926–2026 on SKS Kirjojen kustantama teos, ja se ilmestyy lähiaikoina myös e-kirjana.