Hyppää pääsisältöön

YleX

Tekoäly voi helpottaa biisinkirjoittajien työmäärää tarjoamalla ideoita ja näkökulmia – “Ikään kuin olisi käsikirjoitus tekemiseen”

Heviteemu istuu The Fried Musicin studiolla punaisen seinän edessä, etualalla kirjoituskone.
Kuvateksti Heviteemu eli Teemu Javanainen kokee, että tekoäly lisää luovuutta ja toimii oman luovuuden jatkeena.
Kuva: Raine Laaksonen / YleX

Viime aikoina tekoälyä on hyödynnetty niin biisien kuin musiikkivideoiden tekemiseen. Biisintekijöiden mukaan tekoäly tuo yhden lisäapurin kirjoitussessioihin.

Musiikkituottaja Jukka Immonen selaa pöydän ääressä tiedostoja koneeltaan. 49 sivua tekoälyn suoltamaa lyriikkaa ja varteenotettava määrä erilaisia äänitiedostoja. Hän avaa niistä muutaman yksitellen. Tavallinen kuulija tuskin kuvailisi ääntä edes musiikiksi, koska siinä ei ole musiikillisesti mitään järkeä. Ääni kuulostaa sekamelskalta.

– Biisintekijä voi kuitenkin löytää melodiapätkän sekavastakin harmoniasta, Immonen sanoo.

Kymmeniin sivuihin lyriikkaa mahtui hyviä lauseita, jotka eivät kuitenkaan kuulostaneet siltä, että ne olisivat olleet laulumuodossa. Ammattimaisen biisinkirjoittajan on helppo kääntää lauseet kappaleeseen sopiviksi, sanoo artisti ja tuottaja Teemu Javanainen eli Heviteemu.

– Idea on tärkeämpi. On tosi helppoa kääntää sanat niin, että se kuulostaa hyvältä laulettuna.

Neljän tunnin session jälkeen tekijöillä oli hallussaan jo kappaleen lähes lopullinen versio.

Tekoälyn käyttö musiikin tekemiseen on vielä suhteellisen harvinaista, mutta tänä syksynä Immonen ja Javanainen olivat mukana tekemässä mielenterveysjärjestö Mieli ry:n hyväntekeväisyyskampanjalle biisiä, jossa tekoäly oli merkittävässä roolissa. Hymyn takaa -kappaletta varten Mieli ry selvitti, mitkä kappaleet tuovat vähemmistöjen edustajille lohtua ja toivoa vaikeina hetkinä. Tekoälylle syötettiin 41 pop- ja alternative-kappaletta. Artistikirjoon mahtuivat esimerkiksi Vesala, Sanni, Kesha ja Troye Sivan.

Biisien ja vähemmistöjen vastauksista nousseiden teemojen pohjalta tekoäly loi täysin uutta musiikkia. Lyriikat ja melodiat saivat artistien ja tuottajan käsissä lopullisen muotonsa. Biisiä olivat tekemässä Javanaisen lisäksi myös Ida Paul ja Eetu Kalavainen eli artisti Eetu sekä Jussi Tiainen eli artisti Costee.

”Oletus oli se, että se on geneeristä ja tylsää”

Immonen kertoo suhtautuneensa tekoälyyn aluksi hyvin skeptisesti. Mieli kuitenkin muuttui, kun hänelle näytettiin, miten kone konkreettisesti toimii ja mihin se kykenee. Tekoäly ei ollutkaan sellainen, millaiseksi Immonen oli sen päässään kuvitellut.

– Mun oletus oli se, että se on geneeristä ja tylsää, eikä siinä olisi mitään x-factoria. Ja sit sieltä tulee pelkästään just sitä, niin kyllä se oli itselle iso yllätys, Immonen kertoo.

Javanainen suhtautui ajatukseen tekoälystä avoimemmin. Hän kärsii ajoittain aloittamisen vaikeudesta, joten tekoälystä voi olla paljon apua idean ja näkökulman keksimiseen. Ideointi, johon menee biisintekosessiossa tavallisesti kahdesta kolmeen tuntiin, hoitui nyt vartissa.

– Ikään kuin olisi käsikirjoitus tekemiseen, hän kertoo.

Kuvassa on kaksi tekoälyn luomaa kuvaa musiikin tekemisestä tulevaisuudessa. Kuvan pääväri on pinkki.
Kuvateksti Kuva on tehty tekoälyohjelma Midjourneyllä, jolle annettiin tehtäväksi luoda kuvat aiheista musiikin tekeminen tulevaisuudessa ja musiikki, kaiutin ja minimalismi.
Kuva: Niko Sveins / YleX

Javanainen kokee, että tekoäly lisää luovuutta ja toimii oman luovuuden jatkeena. Silloin tulee tehtyä valintoja, joihin ei muuten välttämättä päätyisi. Tekoäly ei kuitenkaan ratkaise mitään, mutta se tuntuu samalta kuin joku tulisi biisintekosessioon idean kanssa ja oksentaisi sen pöytään.

– Se periaatteessa tuntui siltä, kuin olisi yksi tyyppi enemmän kirjoitussessiossa, Javanainen sanoo.

Tekoäly ei voi korvata taiteilijoita

Tekoäly arkipäiväistyy jatkuvasti. Sen avulla Spotify suosittelee musiikkia, Googlen hakukone auttaa löytämään halutun tiedon ja iPhonen kasvojentunnistus päästää käyttämään puhelinta. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että tekoälyllä tulee olemaan nykyistä isompi ja arkipäiväisempi rooli myös musiikin, taiteen ja luovuuden kentillä. Suomessa musiikkivideossa tekoälyä ovat hyödyntäneet esimerkiksi yhtye Sin Cos Tan kappaleellaan Endless ja rap-artisti Jambo kappaleellaan Maailma.

Tekoälyä tutkiva Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta uskoo, että taiteilijan työ muuttuu, kun työkalut kehittyvät. Myös odotukset taidetta kohtaan muuttuvat, koska tavallinen kuluttaja pystyy tekemään enemmän kuin ennen.

Samalla taiteilijoiden näkemystä aletaan arvostaa enemmän. Toivonen käyttää esimerkkinä öljymaalausta ja siitä tehtyä printtiä. Öljymaalausta arvostetaan enemmän, koska siinä näkyy ihmisen kädenjälki.

Toivosen mukaan tekoälyssä voi olla luovia elementtejä. Kone ei ymmärrä, mitä se tekee, mutta se voi löytää mielenkiintoisia juttuja laatikon ulkopuolelta. Silti tekoäly yksin ei voi luoda taidetta, koska taide välittää viestiä tai sanomaa. Tätä varten tarvitaan myös ihmistä.

– Koneelta puuttuu ymmärrys sisällöstä. Voi näyttää, että siinä on viesti, mutta kone ei ole sinne mitään viestiä laittanut, Toivonen sanoo.

Immosen mielestä yksi biisinkirjoittajan ja tuottajan tärkeimpiä ominaisuuksia on estetiikan taju.

– Se estetiikka on sitä, että sä hiffaat, mitä asioita tää homma vaatii. Miten tää pitää sanoa, että tää toimii, tuntuu uskottavalta, oikealta ja on totta. Mun mielestä sitä on helvetin vaikea saada tuolta koneelta, Immonen sanoo.

– Päivän päätteeksi veikkaan, että se on ihmisen arvo tuossa. Tyylitaju.

Immonen ja Javanainen kokevat, ettei tekoälyn käyttäminen ole oikopolku. Erilaisia työkaluja on hyödynnetty musiikin tekemisessä jo pitkään. Esimerkiksi MasterWriteria ja RhymeZonea käytetään apuna lyriikoiden tekemisessä, Splicea ja Arcade Outputia melodian kanssa.

– Tekoäly on tavallaan ihan next level niihin nähden, Immonen sanoo.

Kuvassa on kaksi tekoälyn luomaa kuvaa musiikista, tulevaisuudesta ja äänestä. Kuvan pääväri on pinkki.
Kuvateksti Kuva on tehty tekoälyohjelma Midjourneyllä, jolle annettiin tehtäväksi luoda kuvat aiheista musiikki, tulevaisuus ja ääni sekä musiikki, fotorealismi ja aalto.
Kuva: Niko Sveins / YleX

Immosen mielestä tekoäly on varsin inhimillinen työkalu.

– Joku dokaa saadakseen inspiraatiota, ja joku tekee jotain muuta ja vetää jotain muuta. Tai rikkoo parisuhteita, että saa jotain kirjoitettavaa. Tekoäly on yksi työkalu siinä joukossa. Niihin nähden se on aika inhimillinen väline.

Loppujen lopuksi tekoäly ei suuresti eroa remixien tekemisestä.

– Semi uusia biisejä kierrätetään, vanhoja biisejä kierrätetään ja niistä tehdään uusia interpolaatioita ja remixejä. Miten sä saat jonkun uuden idiksen, joka resonoi. Kaikki on sallittua sen edessä. Ei kukaan kyseenalaista, miten sä olet sen tehnyt, Immonen kertoo.

Enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia

Tekoälytutkija Toivonen kertoo ymmärtävänsä myös heitä, jotka kokevat tekoälyn ja sen tuomat muutokset uhkana.

Tietokoneiden ja tekoälyn avulla on jo pystytty korvaamaan rutiinityötä monilla aloilla. Nyt myös tieto- ja asiantuntijatyötä pystytään automatisoimaan.

Median otsikot ja kärjistykset saattavat luoda helposti myös väärää kuvaa. Tekoäly ei pysty korvaamaan taiteilijoita, Toivonen muistuttaa. Kone ei ole taiteilija, vaikka se voi olla luova.

Toivosen mukaan tekoälyn väärinkäytön mahdollisuuksiin, kuten kuvien ja videoiden väärentämiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Taiteen tekemisessä uhkia ei juuri ole.

– Näen ison mahdollisuuden siinä, että jos voidaan ihmisen elämänlaatua parantaa sillä, että hän kokee olevansa luovempi, niin sehän olisi aivan mahtavaa, Toivonen sanoo.

Immonen ja Javanainen uskovat, ettei yleisöä kiinnosta, onko kappaleen tekemisessä käytetty tekoälyä vai ei. Parhaat ideat ratkaisevat.

– Tulevaisuuden kannalta magein anti on se, miten tuon ottaa osaksi tekemistä. Enemmän mahdollisuuksia kuin uhkakuvia. Todellakin, Immonen sanoo.

Immonen toivoo, että työstä voitaisiin tehdä tekijöille edes kaksi prosenttia inhimillisempää.

– En sano, että tämä on vaikea ammatti, mutta onhan se paikoin aika raskasta. Vertaistuella on suuri merkitys, mutta jokainen laulunkirjoittaja on enemmän tai vähemmän omillaan. Se, että sitä pystyy jeesaamaan työkaluilla. Mä näen hirveän vähän haittoja siinä, hän sanoo.