Unohda epäsiistit ja epämääräiset kukkapenkin reunat – opi punomaan pajua, niin saat selkeän rajat kukkien ja soran väliin

Paju on hyvin käyttökelpoinen luonnonmateriaali puutarhassa. Taipuisuuden ansiosta siitä voi tehdä erilaisia kuvioita, pyöreitä ja aaltomaisia muotoja tai jopa kulmia.

Selkeä kukkapenkinreunus tekee puutarhatöistä, kuten rikkaruohojen kitkemisestä, hiukan helpompaa, kun haluaa pitää istutuksensa siisteinä. Luonnonmateriaalista tehty jakaja korostaa kukkia ja kasvillisuutta ja kehystää kauniisti kukkapenkkiä.

Pajunpunonta on vanhaa käsityötä. Kokeile erilaisia punontamenetelmiä luodaksesi erilaisia kuvioita.

Pajun kerääminen luonnosta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan vaatii maanomistajan luvan. Paju kasvaa nopeasti ja sitä on helppo kasvattaa. Strömsön kukkapenkkien reunuksiin käytimme lähituotettua punapajua. Punapaju on väriltään tummaa ja vihreään vivahtavaa, mikä luo kaunista kontrastia kukkapenkin kasveja vasten.

Kuivaa ja tuoretta pajua käytetään eri asioihin

Kuivattua ja liotettua pajua käytetään useimmiten korien punontaan, kasvitukiin ja istutusten reunuksiin.

Jos haluaa selkeästi punotun reunuksen, paju pitää ensin kuivattaa. Paju kerätään talteen syksyllä ja se saa kuivua talven yli. Kuivuessaan se menettää noin puolet painostaan.

Ennen kuin pajua käytetään, sitä pitää liottaa 7–10 päivää niin, että siitä tulee pehmeää ja taipuisaa työstää.

Jos ostaa pajua, se toimitetaan usein nippuina, joissa on samanpaksuisia oksia, mikä tekee punomisesta helpompaa ja nopeampaa ja antaa tasaisen lopputuloksen.

Tuore paju kerätään varhain keväällä ennen mahlan nousua ja käytetään välittömästi. Tuore paju käy majoihin ja aitoihin, joista halutaan tiheitä ja vihreitä, koska paju juurtuu nopeasti ja alkaa kasvaa. Jokaisesta pienestä silmusta, joka kuoressa näkyy, kasvaa voimakkaat juuret. Pajunvitsat siis vain pistetään maahan, mielellään 30–50 cm syvyyteen ja punotaan haluttuun muotoon.

Paju on hyvin elinvoimainen kasvi, ja siksi sitä ei suositella istutettavaksi lähelle salaojaputkia tai talon perustuksia.

Raudoitusraudoista tehty runko kestää pitkään

Runkoon käytimme 50 cm pitkiä raudoitusrautoja. Iskimme ne kunnolla maahan noin 20 cm välein. Käytä mielellään mittatikkua, joka kertoo punoksen korkeuden, niin on helpompi saada raudat samalle korkeudelle.

Raudoitusrautojen etäisyys toisistaan on makuasia, ja sitä voi vaihdella. Alle 20 cm etäisyys tekee punomisesta hiukan vaikeampaa, mutta mitä pitempi etäisyys on, sitä epäselvemmäksi punottu kuvio käy.

Rungon voi myös tehdä paksummista puukepeistä, mutta rautarunko kestää pitempään. Paju on helppo vaihtaa ja punoa uusi reunus, jos runko on raudoitusrautaa. Pajusta tehty runko voi alkaa juurtua ja kasvaa.

Näin punot:

Jos punoo pyöreää muotoa, voi aloittaa mistä haluaa ja punoa haluamaansa korkeuteen. Jos tekee reunuksen, jossa on alku ja loppu, punotaan joko edestakaisin tai samaan suuntaan. Kuvio riippuu valitusta menetelmästä.

Aloita asettamalla kolme vitsaa yksi kutakin kolmea ensimmäistä raudoitusrautaa kohti. Sijoita ne niin, että paksummat päät ovat noin 5 cm rautojen takana ja loppuosa vitsoista on etupuolella.

Aloita punomalla ensimmäinen vitsa, joka on asetettu ensimmäisen raudan taakse niin, että se menee kahden seuraavan raudan edestä ja kolmannen takaa. Ota toinen vitsa ja tee vastaavasti, mutta aloita toisesta raudasta, eli edestä, edestä, takaa. Tee samoin kolmannen vitsan kanssa.

Voi myös punoa joka toisen edestä ja joka toisen takaa, mikä luo erilaisen pintakuvion.

Kun pääsee vitsan latvaan, siitä tulee liian ohutta punottavaksi. Anna loppupään mennä raudoitusraudan taakse, jonne se lukittuu niin, ettei se harita etupuolelle. Jatka seuraavalla vitsalla ja sijoita sen ohuempi pää raudoitusraudan taakse.

Jatka siis aina ohuemmalla päällä ohutta vastaan ja paksulla paksua. Kun korkeus on sopiva, leikataan kaikki harittavat päät pois oksasaksilla.

Koska paju on luonnonmateriaali, se maatuu aikanaan. Mitä kosteammat olosuhteet, sitä nopeammin se hajoaa. Jos multa on ihan kiinni pajussa, se hajoaa nopeammin.