Piri ja pelaaminen pyörittivät skitsofreniaa sairastavan Aaron Soivion arkea – mielekäs työ mullisti elämän

Paranoidista skitsofreniaa sairastavan Aaron Soivion, 29, ensimmäinen psykoosi puhkesi 16-vuotiaana. Myöhemmin elämään tulivat kovat huumeet. Kokemusasiantuntijana hän antaa toivoa ja vertaistukea muille mielenterveyden kanssa kamppaileville.

Kolme vuotta sitten Aaronin aamut alkoivat amfetamiinin avulla. Päivät mies pelasi piripäissään verkkoroolipeli RuneScapea. Ainoan kaverin kanssa käytettiin lisää päihteitä.

Kuivilla Aaron ahdistui sosiaalisista tilanteista. Jos tuntematon ihminen käveli kadulla ohi, hän pidätteli hengitystä.

Aaron on yksi palkitun Logged in -dokumenttisarjan (2020) päähenkilöistä. Kuvausten aikana hän hakeutui ensimmäistä kertaa katkolle, sillä kotona tilanne oli karannut käsistä – kaikkialla lojui käytettyjä neuloja ja verta oli seinillä asti.

Katkolta alkoi pitkä matka laitoksesta toiseen. Kuukausiin mahtui repsahduksia ja hatkoja, kunnes lopulta tuettu palveluasuminen auttoi jaloilleen. Päivärytmi piti kiinni arjessa.

Tulevaisuuteen Aaron ei osannut katsoa, ainoa toive oli pysyä hengissä.

Uhkapelaamisesta edunvalvontaan

Nyt Aaron asuu itsenäisesti. Kerran viikossa lähihoitaja tulee kotikäynnille kysymään, mitä kuuluu.

– Kyllä tässä on menty tosi paljon eteenpäin, Aaron kertoo uudessa Logged in Special -jaksossa. Erikoisjaksossa nähdään, mitä sarjan päähenkilöille kuuluu nyt.

RuneScape on edelleen tärkeä osa Aaronin arkea. Pelimaailmassa menee paremmin kuin koskaan, sillä uhkapelaamista pelin sisällä on vaikeutettu. Aiemmin vuokrarahat saattoivat huveta uhkapelaamiseen ja velkaa kertyi.

Palveluasumisessa kuvioon tuli myös edunvalvonta. Hoitotiimi puhui Aaronin ympäri ja lääkärin lausunnon avulla prosessi saatiin käyntiin.

– Aluksi koitin pistää hanttiin, mutta tällä hetkellä en varmaan osaisi elää ilman edunvalvontaa.

Edunvalvoja maksaa Kelan tuista vuokrat ja laskut. Joka maanantai Aaron saa viikkorahaa, jolla hän ostaa pääasiassa ruokaa. Edunvalvonnan kautta Aaron pääsi myös velkajärjestelyyn.

Merkitykselliseltä tuntuva työ muutti suunnan

Uutta arkea rytmittää mielekäs työ kokemusasiantuntijana HUSin psykiatrialla. Töitä on lähes viikoittain, ja toimenkuvaan kuuluu oman tarinan kertominen mielenterveyskuntoutujien ryhmissä sekä yksilötapaamisissa. Lisäksi Aaron on ollut aktiivisesti mukana palveluiden kehittämisessä.

Hoitajien koulutuksissa hän on päässyt kertomaan, mikä häntä itseään on auttanut ja mikä ei.

Esimerkiksi psykoosissa Aaronia on auttanut oma vastuuhoitaja, joka ottaa aktiivisen roolin ja kyselee voinnista. Vähemmän hyödylliseksi hän on kokenut itsearviointilomakkeiden täytön – niihin kun ei psykoosissa osaa vastata totuudenmukaisesti.

Työmotivaatio on ensimmäistä kertaa korkealla.

– Kymmenen vuotta sitten olin töissä kaupan kassalla ja en olisi juuri koskaan jaksanut mennä töihin. Tästä ei ole tullut sellaista fiilistä.

Myös positiivinen palaute innostaa. Kun Aaron vieraili Jorvin psykoosiosastolla kertomassa kokemusasiantuntijanatoiminnasta, tutut hoitajat ilahtuivat nähdessään, miten entisellä potilaalla menee.

– Yksi hoitaja sanoi, että se on tosi ylpeä musta, kun oon nyt tässä pisteessä. Siitä tuli hyvä fiilis.

Kokemusasiantuntijana Aaron kokee voivansa antaa toivoa ja vertaistukea mielenterveyskuntoutujien arkeen. Potilas näkee, että esimerkiksi psykoosi on hetkellinen eikä pysyvä tila.

Päihde- ja mielenterveysongelmia hoidetaan harvoin yhtä aikaa

Aaronin kotikunnassa mielenterveyspalvelut ovat vähentyneet. Esimerkiksi psykiatrista vastaanottoa ei enää ole.

– Psykoosissa ei ole kauhean kiva mennä päivystykseen tunneiksi odottelemaan, että sut otetaan sisään.

Aaronilla ehti olla vakituinen lääkäri 14 vuotta, ennen kuin tämä jäi eläkkeelle. Kotipaikkakunnalla Espoossa on pulaa psykiatreista ja nyt vastassa on aina eri ihminen.

– Jos pitää saada lausunto tai uusia lääkkeitä, niin se on vähän huonompi homma. Vanha lääkäri tunsi mut tosi, tosi hyvin.

Koko aikuisiän Aaronin rinnalla on pysynyt sama hoitaja ja heidän välilleen on syntynyt syvä luottamus. Hoitoryhmään kuuluvat lisäksi psykologi ja sosiaalityöntekijä.

Päihde- ja mielenterveysongelmia hoidetaan Suomessa harvoin yhtä aikaa, vaikka ne linkittyvät usein toisiinsa. Myös Aaron kokee, että laitoksissa ei osattu hoitaa molempia.

Päihdekuntoutuksessa Aaron kärsi vakavasta unettomuudesta, joka laukaisi psykoosin ensioireet. Unettomuutta ei huomattu eikä osattu hoitaa. Psykoosi puhkesi Aaronin päästyä kotiin, ja edessä oli uusi reissu osastolle. Psykoosiosastolla taas päihteiden käyttöön ei saanut apua ja Aaron retkahti kotilomilla.

– Siellä määrättiin päihdeongelmasta huolimatta bentsoja. Uloskirjautumisen yhteydessä minulle annettiin niitä levyllinen mukaan, ja päihdeongelmaisena söin ne kaikki kerralla. Sen vuoksi jouduin hetken päästä taas takaisin osastolle.

Aaron ihmettelee, miten näin voi käydä sekä psykoosiosastolla että päihdekuntoutuksessa.

– Tuntuihan se tosi pahalta.

Kaverilla on väliä

Kaveripiiri vaikuttaa siihen, pysyykö kuivilla. Aaronin on vaikea tavata lapsuudenystäväänsä, koska silloin mopo karkaa ja päihteet tulevat helposti kuvioihin uudelleen.

– Häntä ei oikein voi nähdä ilman, että se menee päihteisiin.

Myös yksin ollessaan Aaron on pari kertaa repsahtanut muun muassa reseptilääkkeiden väärinkäyttöön. Alkoholi maistuu enää harvakseltaan.

Merkityksellisen tuntuisen työn lisäksi salillla treenaaminen on Aaronille henkireikä. Huumeettoman elämän myötä hän on myös löytänyt vanhat kaverinsa uudelleen. Kesäisin pelataan frisbeegolfia ja talvisin käydään porukalla reissussa tai saunotaan.

Juuri nyt iloa arkeen tuo myös kaverilta hoidossa oleva nelivuotias suomenlapinkoira. Hoitokoiran ansiosta liikuntaa ja raitista ilmaa tulee väkisinkin kolmesti päivässä.

– Ajattelin tämän haastattelun jälkeen käyttää sen ulkona vielä, kun on valoisaa.

Palkitun Sami Kieksin ohjaama Logged in Special -erikoisjakso nyt Areenassa