Olavi Uusivirta ja huippukitaristi Timo Kämäräinen: ”Tehtävämme on tuoda valoa tähän synkkään aikaan”
Bändikavereille on tärkeää pohtia myös omia pimeämpiä puoliaan: yksinäisyyden pelkoa, huumeen kaltaista riippuvuussuhdetta musiikkiin – ja liiallista kiltteyttä.
Olavi Uusivirta ja Timo Kämäräinen ovat mukana Luovia suhteita -sarjan uudella kaudella. Kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
Katso uuden kauden mielenkiintoinen avausjakso:
Olavi Uusivirran vuoteen 2022 ei ole montaa vapaapäivää mahtunut.
Syyskuussa julkaistiin hänen yhtyeensä uusi levy Pieni kuolema. Levynteon ja lähes viidenkymmenen keikan lisäksi hän on tehnyt valtakunnan ykkösnäyttämöillä kaksi suurta pääroolia: Hamletin Kansallisteatterissa ja Alexanderin Helsingin kaupunginteatterin Fannyssa ja Alexanderissa.
Lisäksi hän on tehnyt töitä tulevan Poromafia -rikossarjan kuvauksissa ja kulttiromaaniin perustuvassa audiodraamassa Päättymätön riemu.
Mä pelkään niitä vastauksia, joita sieltä jostain mielen syövereistä yhtäkkiä alkaisi nousta pintaan.
Aiemmin, ennen lapsen syntymää, Olavilla oli tapana matkustaa joka vuosi johonkin yksin. Ne olivat hänelle tärkeitä matkoja.
– Niillä matkoilla, mä kirjoitin paljon, mä luin paljon, prosessoin asioita, Olavi muistelee.
Aina reissun jälkeen hän näki kirkkaampana, mistä on tulossa ja mihin suuntaan haluaisi mennä.
Nyt Olavi kaipaa yksinäisiä matkoja, mutta samaan aikaan kavahtaa omien ajatustensa kohtaamista.
– Mä kaipaan sitä prosessointia. Ja samaan aikaan huomaan, että pelkään sitä. Pelkään niitä vastauksia, joita sieltä jostain mielen syövereistä yhtäkkiä alkaisi nousta pintaan.
Olavi pohtii, että jos vetäytyisi vaikka viikoksi Valamon luostariin niin hänet valtaisi kauhu.
– Mä en enää pystyisi kontrolloimaan niitä ääniä, jotka mun sisältä nousisi.
– Äänet saattaa kuiskutella ihan mitä tahansa. Hirvittäviä asioita. Semmoisia, että Olavi sä olet ihan hukassa.
– Mitä sä oikein sekoilet? Onko tämä muka sitä elämää, jota sinä haluat elää? Ei. Ei se tätä ole. Sä haluat jotain ihan muuta. Etkö haluakin? Nää on niitä ääniä, joita mä pelkään.
Itse asiassa mä heitän tän puhelimen helvettiin ja katon tota puuta.
-Kyllä mä luulen, että mun suurin pelko liittyy yksin jäämiseen, Olavi tunnustaa.
Olavi Uusivirta sanoo, että ei kestä edes hetkellistä yksin jäämistä.
– Jos mulla olisi mahdollisuus olla yksin, niin aika helposti sitten kuitenkin tarttuu puhelimeen ja soittaa jollekin, että nähdäänkö siellä, mennään kaljalle, mennään leffaan.
Olavi haluaisi takaisin kyvyn olla rauhassa.
– Pitäisi vaan päästä näiden ajatusten yli ja sitten vaan todeta, että ei. Itse asiassa mä heitän tän puhelimen helvettiin ja katon tota puuta, että mitä asiaa sillä voisi mulle olla. Ne lehdet humisee tuulessa ja miten ihmeellistä se on, Olavi hymyilee.
Timon ja Olavin tapaaminen tallentui tunnemuistiin
Olavi Uusivirta näki Timo Kämäräisen ensimmäisen kerran kun Timo soitti kitaraa Ismo Alangon bändissä.
– Timon olemus ja soitto teki kyllä heti lähtemättömän vaikutuksen.
– Olavin lahjakkuus ja anteeksipyytelemätön, mutta ei millään tavalla röyhkeä esiintymistyyli jäi kyllä heti mieleen, Timo muistelee.
Olavi oli kahdeksantoista ja Timo kaksikymmentäkaksi.
Kun Olavi tarvitsi tuuraajakitaristia omaan hääkeikkoja tekevään bändiinsä hän soitti Kämäräiselle. Molemmat muistavat hyvin ensimmäisen yhteisen keikan yli kahdenkymmenen vuoden takaa. Pysyvästi Timo kiinnittyi Olavi Uusivirran bändiin kymmenisen vuotta sitten.
– Olemme tietenkin bändikavereita, mutta myös lastemme kummeja, ja meistä on tullut todella läheiset toisillemme, Timo toteaa.
Musiikki vie kuin huume
– Mä rakastan sitä tunnetta, kun musiikki täyttää kaikki suonet. Musiikki vie mua. Se tosiaan vie mua niin kuin huume, sanoo huippukitaristi Timo Kämäräinen.
Musiikkiin uppoutuminen voi aiheuttaa Timolle myös painavan syyllisyyden tunteen. Sukeltaessaan musiikin maailmaan ajantaju katoaa ja myös sosiaaliset kontaktit unohtuvat.
Musiikin pyörteissä voi vierähtää helposti tuntikausia, kunnes Timo huomaa, että hän on myöhästynyt tapaamisesta, tai mikä vielä pahempaa, oma lapsi myöhästyy harrastuksesta.
– Havahdun siihen, että apua, olen surkea isä. Onneksi niitä tilanteita on nykyään yhä harvemmin.
Soittaessani mulla on olo, että ihmiset uskoo mun vilpittömyyteen.
Timo Kämäräinen on aina kulkenut soittimen kanssa. Kitara on tuonut turvaa, mutta samalla hän tietää, että musiikkiin uppoutuminen voi helposti vieraannuttaa ihmissuhteista.
Nuorempana Timo yritti päättäväisesti olla edes hetken erossa soittimista.
– Kun matkustin kaksikymmentävuotiaana Goalle, lupasin itselleni, että en ottaisi mitään soitinta mukaan.
Ihan viime hetkellä Timo kuitenkin tunki laukkuun mandoliinin, koska se mahtui.
Viiden päivän jäkeen mandoliini ei enää riittänyt. Hän osti Goalta pienen kitaran.
– Se oli epäonnistunut lupaus. Mutta matka oli hieno eikä kukaan paheksunut soittoani, Timo hymyilee.
Kiltteys patoutuu paskavuoreen
Timo ajattelee, että se mitä hän pystyy soittamalla välittämään, on mutkatonta ja rehtiä.
– Soittaessani mulla on olo, että ihmiset uskoo mun vilpittömyyteen.
Olavi näkee rakkaan ystävänsä Timon vilpittömyydessä myös vaaran paikkoja.
–Timo on kiltein ihminen, jonka tunnen. Mä olen monta kertaa sanonut Timolle, että sun pitäisi olla vähemmän kiltti, että toi kiltteys vielä tappaa sut.
Olavi tiedostaa myös itse olevansa liian kiltti. Kiltteys yhdistettynä pitkälle kehittyneeseen konfliktikammoisuuteen ei ole välttämättä hedelmällinen yhtälö.
– Se on usein johtanut siihen, että sitä vitutusta patoutuu ja lopulta siitä kasvaa Mount Everestin kokoinen paskavuori, joka sitten kerran vuodessa poksahtaa ja silloin ei ole kenelläkään kivaa.
Suuren esikuvan, Vesa-Matti Loirin opit ovat tavoittelemisen arvoisia
Olavi Uusivirran suuri esikuva Vesa-Matti Loiri kuoli elokuun kymmenes päivä 2022.
Seuraavalla keikallaan, viikko Veskun poismenon jälkeen, Olavi halusi kunnioittaa esikuvansa muistoa. Hän esitti Turun musiikkijuhlilla Timo Kämäräisen kanssa yllätysnumerona Veskun tunnetuksi tekemän kappaleen Tulkaa kotiin. Sanat ovat Eino Leinon.
– Olen ihan varma, että Vesku on paikalla juuri tänään. Kiitos Vesku, hyvää matkaa, Olavi sanoi ja yleisö liikuttui kyyneliin.
– Kun mä ajattelen Loiria, niin hänessä jollain tavalla yhdistyy moni niistä ihanteista, jotka on esiintyjänä saavuttamisen tai tavoittelemisen arvoisia.
Loirin ensimmäinen Leino-levytys on ollut myös ensimmäisiä levyjä, mitä Olavi on vaippaikäsestä lähtien kuullut.
– Se oli vanhempieni levyhyllyssä ja sitä on todella paljon kuunneltu. Ja se on jättänyt lähtemättömän vaikutuksen.
Olaville Vesa-Matti Loirin maagisuus liittyy paitsi Veskun persoonalliseen ääneen myös välittömyyteen ja voimakkaaseen, shamanistiseen luontosuhteeseen.
– Kun Loiri esiintyi, niin siinä ei ollut mitään yleisön ja hänen välissä ja samaan aikaan oli tunne ja kokemus siitä, että se väylä on auki myös jonnekin muuallekin, Olavi pohtii.
Olavin mukaan ajatus esiintyjästä jonkinlaisena välikappaleena henkilöityy Vesa-Matti Loirissa erityisellä tavalla.
Olavi ja Timo ovat pohtineet paljon esiintyjän ja yleisön välistä kontaktia. Heidän mukaansa parhaimmillaan yleisön ja esiintyjän välille syntyy kaksisuuntainen energiapyörre.
Kun esiintyjä antaa yleisöön tarpeeksi energiaa niin sitä alkaa virrata takaisin ja syntyy yhteinen ainutlaatuinen kokemus, jota voi kutsua yhteiseksi matkaksi.
– Ollaan hetki yhdessä yleisön kanssa jossain ihan muualla kuin arjessa, Olavi toteaa.
– Esiintyjä on myös projisointipinta. Se on yleisön, kokijan, näkökulmasta pinta, johon voi heijastaa omia tuntojaan, murheitaan, haasteitaan, ongelmiaan, ilojaan, ja kaikkia niitä vaikeita kysymyksiä. Esiintyjä on valon tuoja, Timo jatkaa.
Olavin mukaan myös Timo kykenee saavuttamaan soittaessaan yhteyden jonnekin toiseen ulottovuuteen. Ja silloin myös hänellä itsellään on mahdollisuus saavuttaa sama yhteys.
– Kun mä kuuntelen Timon soittoa, niin sen kautta avautuu joku väylä johonkin semmoiseen suuntaan tai ulottuvuuteen, johon mä en ilman sitä en pääsisi. Se on uskomattoman arvokas voimavara, mikä Timolla on. Luonnonvoima, kuten me Timosta joskus vähän pilke silmäkulmassa bändikavereiden kesken sanotaan.
Luovia suhteita -sarjan uusi kausi Yle Teemalla 15.12. alkaen torstaisin klo 21.
