Hyppää pääsisältöön

Ylen vastaukset

Yle vastaa: Yle ei salaile

Kuva jota käytetään kuvituksena vastineiden yhteydessä

Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastauksia ja oikaisuja. Tämä kirjoitus on lähetetty Iltalehteen 14.12.2022.

Jarno Liski esittää analyysissään (IL 13.12.2022) epätäsmällisiä ja osin vääriä väitteitä Ylestä.

On harhaanjohtava syytös, että Yle salaisi tai pimittäisi sopimustietoja tarkoituksellisesti. Yle toimii osaltaan markkinoilla, jonka vuoksi sopimusten sisältöjä tai niiden yksityiskohtia ei voida avata julkisesti. Tietojen julkistaminen voisi vaikuttaa jatkossa sekä neuvotteluihin että hintoihin ja vaarantaa yhteistyökumppaneiden liikesalaisuuksia. Yksittäisten sopimusten salassapitovelvoitteiden lisäksi kilpailulaki velvoittaa Yleä vapaan kilpailun turvaamiseen.

Liski vihjaa, että Ylen lähipiiritiedot olisivat puutteelliset. Osakeyhtiöiden lähipiiriin kuuluu vähintään hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet. Yle kerää lähipiiritiedot n. 70 päälliköltä, mikä on huomattavasti suurempi määrä kuin laki Yleltä edellyttäisi. Kaikki yleläiset ovat sitoutuneet yhtiön eettisiin periaatteisiin.

Liski myös väittää virheellisesti, ettei Yle raportoi yhtiön kokous- tai matkakuluja. Kuluista kerrotaan avoimesti yhtiön verkkosivuilla. Vuonna 2021 matkustuskulut olivat 4,5 miljoonaa euroa ja kokouskulut 0,9 miljoonaa.

Lisäksi Liski antaa ymmärtää, että Yle käyttäisi verovaroja vastuuttomasti ulkoistamalla henkilöstöä. Todellisuudessa Yle on suunnitelmallisesti vähentänyt esimerkiksi ulkopuolisten sovelluskehittäjien käyttöä ja palkannut kehittäjiä Yleen. Tästä on syntynyt huomattavia kustannussäästöjä. Kun Yle hankkii ulkopuolisia palveluita, noudattaa Yle hankintalakia.

Mitä tulee Liskin mainitsemiin johdon palkkoihin ja palkkioihin, niihin käytetty summa on vaihdellut riippuen johtajien määrästä ja siitä miten johtoryhmän jäsenet ovat onnistuneet tavoitteissaan. Tiedot ovat avoimesti saatavilla Ylen verkkosivuilla. Ylessä johtajien palkkaus ei yllä samalle tasolle kuin kaupallisessa mediassa.

On erikoista, että vaikka Liski kaipaa yksityiskohtaisempaa tietoa Ylen rahankäytöstä, hän pystyy siitä huolimatta arvioimaan että ”Ylen rahoituksen leikkaaminen tuskin tarkoittaa minkään ohjelman lopettamista”. Vuonna 2021 Ylen kuukausipalkkaisista työntekijöistä 88 prosenttia työskenteli välittömästi sisältöjen tekemiseen liittyvissä tehtävissä. On siis selvää, että mahdollisilla leikkauksilla olisi suorat vaikutukset suomalaisten saamaan sisältötarjontaan.

Ylen toimintatapoja saa arvostella ja niissä on varmasti kehitettävää. On kuitenkin vastuutonta synnyttää mielikuvia salailevasta ja epäeettisestä Ylestä.

Jere Nurminen

viestintä- ja brändijohtaja, Yle