Dokumentti näyttää, mitä oikeasti tapahtui, kun Trumpin kannattajat hyökkäsivät USA:n kongressiin
Dokumentti Hyökkäys USA:n kongressiin vie katsojan väkivaltaisten tapahtumien keskelle. Hyökkäystä tutkinut komitea suosittelee syytteiden nostamista Trumpia vastaan.
”Mike, pysy hengissä. Jimmy tässä.”
Ylikonstaapeli Jimmy Albright on juuri saanut vedettyä työparinsa Mike Fanonen raivokkaan väkijoukon käsistä. Kongressitalon pihalle kerääntyneet, silloista presidenttiä Donald Trumpia tukevat mellakoijat ovat hakanneet Fanonea kaikella mitä ovat käteensä saaneet.
Suojaan raahattu Fanone on tajuton ja hengittää vaivalloisesti. Albright yrittää palauttaa häntä tajuihinsa. Sillä välin miesten poliisikollegat taistelevat estääkseen 15 000-päisen hyökkääjäjoukon rynnäkön virkaanastujaistunnelin kautta kongressitaloon.
Kohtaus on brittiohjaaja Jamie Robertsin dokumentista Hyökkäys USA:n kongressiin (Four Hours at the Capitol, 2021), joka on katsottavissa Yle Areenassa. BBC:n ja HBO:n yhteistuotantona valmistunut dokumentti käsittelee Capitolin valtausta 6. tammikuuta 2021.
Trumpin kannattajat hyökkäsivät silloin Washingtonin kongressitaloon. Alkamassa olevassa kongressiedustajien yhteisistunnossa oli tarkoitus laskea ja vahvistaa valitsijamiesten äänet.
Neljä tuntia kestäneessä hyökkäyksessä kuoli viisi ihmistä ja loukkaantui satoja. Varapresidentti ja kongressin jäsenet jouduttiin evakuoimaan istuntosalista, ja rakennus kärsi miljoonien dollarien vahingot.
Dokumentti vie väkivallan keskelle
Sarvipäinen, paidaton šamaanihahmo kongressitalon käytävillä. Virnuilevien Trumpin kannattajien selfieposeerauksia. Kuvaajalle vilkuttava mies kantamassa kongressin alahuoneen puhemiehen puhujakoroketta.
Monet kongressitalon valtauksesta levinneet uutiskuvat antoivat melko karnevalistisen kuvan tapahtumista.
Dokumentti Hyökkäys USA:n kongressiin paljastaa kuitenkin tapahtumien väkivaltaisuuden. Se näyttää lähietäisyydeltä, miten väkijoukko alkoi jo kesken Trumpin puheen vyöryä Capitolille, kaatoi mellakka-aidat, taisteli poliisien kanssa, rikkoi kongressitalon ikkunan, tunkeutui sisään ja mellakoi siellä.
Dokumentin livekuvamateriaali on koottu monesta lähteestä: poliisien vartalokameroista, turvakameroista, paikalla olleilta ammattimaisilta uutiskuvaajilta ja mukanaolijoiden kännyköistä.
Kameroiden hetkittäinen tärinä ja heilunta kertovat omaa kieltään tapahtumien intensiteetistä. Dokumentti ei vain kertaa faktoja vaan antaa tuntumaa myös siihen, millainen kokemus oli osallisille.
Livekuvamateriaali näyttää, miten yksi hyökkääjä nostaa aidanpalan ja yrittää iskeä sillä poliiseja. Toinen käyttää poliisien hakkaamiseen virkaanastujaislavasta irrotettua osaa, kolmas poliisilta riistettyä kilpeä. Osalla hyökkääjistä on taisteluvarustus. Monilla on aseinaan esimerkiksi talikoita, seipäitä, baseballmailoja tai veitsiä.
"Näytämme sotilailta, koska olemme sotilaita”, joku mellakoitsijoista sanoo.
Sekalaisesta joukosta kuuluu myös uhmakkaita huutoja: ”Nyt hyökätään!” “Hakekaa köyttä!” ”Taistelkaa Trumpin puolesta!”
– He yrittivät tappaa meidät. Siitä ei ole epäilystäkään, yksi poliiseista sanoo dokumentissa.
Kongressia vartioinut poliisi Brian Sicknick kuoli seuraavana päivänä mellakoitsijoiden aiheuttamiin vammoihin. Mellakassa myös loukkaantui yli 150 poliisia.
Työparinsa turvaan vetämä Fanone sai hyökkäyksessä aivovamman ja pahan henkisen trauman. Traumatisoituneita olivat oletettavasti myös ne neljä kongressipoliisia, jotka hyökkäyksen jälkeen tekivät itsemurhan.
Sekalainen hyökkääjäjoukko
Dokumenttiin on haastateltu paitsi poliiseja, kongressiedustajia ja toimittajia myös hyökkääjiä. He ovat sekalainen joukko.
Näkemyksiään kertovat muun muassa äärioikeistolaisen Prout Boys -järjestön jäsenet, salaliittoteorioita toistava elokuvantekijä, Cowboys for Trump -ryhmän edustaja ja isänmaallinen autokauppias.
Mellakkaan osallistunut puolisotilaallisen Proud Boysin jäsen sanoo dokumentissa halunneensa tukea presidenttiään.
”Hänhän sanoi meille, että menkää Capitolille. Kaikki lähtivät kohti kongressia.”
Cowboys for Trump -ryhmän perustaja taas sanoo, että paikalla oli ”koko Amerikka”: futisäitejä, sotaveteraaneja, rekkakuskeja.
Hyökkääjiä yhdisti usko Trumpin väitteeseen, että vaalit on varastettu, vaikka väitteelle ei ollut minkäänlaisia todisteita. Automyyjä kertoo dokumentissa tuntevansa henkilökohtaisesti ihmisiä, joiden ääni on varastettu.
Vaalivilppioletukseen perustui myös se monien mellakoijien väite, että valtaan nousemassa olleet demokraatit olivat uhka demokratialle. Tämä uskomus kietoutui monien mielessä villeihin salaliittoteorioihin, kuten QAnoniin.
”Tämä oli vallankaappausyritys”
Yhdysvaltain politiikkaan erikoistuneen tutkijan Maria Lindénin (o.s. Annala) mukaan hyökkäystä tutkinut edustajainhuoneen komitea on saanut kasaan vakuuttavia todisteita siitä, että kyseessä oli järjestelmällinen yritys kumota vaalitulos.
Lindénin mukaan tutkintatuloksista ja todistajalausunnoista piirtyy selkeä kokonaiskuva siitä, että Trump suunnitteli hyvissä ajoin, miten voisi jatkaa presidenttinä riippumatta siitä, äänestetäänkö hänet virkaan vai ei.
Hävittyään hän yritti kumota vaalituloksen kaikin keinoin, muun muassa oikeusministeriötä painostamalla. Trumpin neuvonantajat kertoivat Tumpille, että väitteille vaalivilpistä ei ole näyttöä, mutta Trump jatkoi katteettomien väitteiden viljelemistä sen jälkeenkin.
– Hän ei ollut harhainen vaan tiesi hävinneensä ja yritti tietoisesti kaapata vallan, Lindén sanoo.
Kuulemisissa selvisi myös, että hyökkäyspäivän aamuna Trump tiesi kannattajiensa olevan aseistautuneita ja että hän katsoi kongressihyökkäystä televisiosta yli kaksi ja puoli tuntia yrittämättä hillitä sitä, vaikka hänen läheisimmät neuvonantajansa ja perheenjäsenensä pyysivät häntä puuttumaan tilanteeseen.
– Trump siis levitti valheita, yritti mitätöidä ääniä, loi väkivallan uhkaa oman agendansa ajamiseen ja yritti horjuttaa demokraattisia instituutioita. Tämä on aikamoinen keinopaletti, jolle ei löydy verrokkia, Lindén sanoo.
Vaalitulokseen on Lindénin mukaan Yhdysvalloissa toki ennenkin yritetty vaikuttaa esimerkiksi rajoittamalla sitä, ketkä saavat äänestää, tai pelottelemalla ennen vaaleja tiettyjä kansanosia, kuten afroamerikkalaisia.
Capitolillekin on hyökätty ainakin kerran ennenkin, mutta se tapahtui sotatilanteessa. Vuonna 1814 Britannian sotajoukot hyökkäsivät Washingtoniin ja sytyttivät Capitolin ja muita merkittäviä rakennuksia tuleen.
– Se on kuitenkin ihan eri asia kuin että raju hyökkäys tulee oman maan sisältä. Yhdysvalloissa, tai missään länsimaisessa pitkäikäisessä demokratiassa, ei ole nähty näin laajamittaista istuvan presidentin yritystä takertua valtaan ainakaan toisen maailmansodan jälkeen, Lindén sanoo.
Mitä seuraavaksi?
Kongressitalon hyökkäystä tutkivan edustajainhuoneen komitean loppuraportti julkaistaan keskiviikkona 21.12.2022.
Viimeisessä kokouksessaan maanantaina komitea ilmoitti suosittelevansa, että oikeusministeriö nostaa Trumpia vastaan syytteet kapinasta, virallisen toimituksen estämisestä, Yhdysvaltain hallinnon vastaisesta juonittelusta ja juonittelusta väärän lausunnon antamiseksi.
Syytteiden nostamisesta päättää oikeusministeriö, käytännössä erikoissyyttäjä Jack Smith, jonka oikeusministeri Merrick Garland on nimennyt hoitamaan Trumpiin kohdistuvia tutkintoja. Oikeusministeriö toimii presidentti Joe Bidenin demokraattihallinnon alaisuudessa, joten Smithillä on työrauhaa ainakin vuoden 2024 vaaleihin asti.
– Trump ilmoitti marraskuussa olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 vaaleihin. Jos hänet valitaan puolueen ehdokkaaksi ja sitten häntä vastaan nostetaan syytteet ja hänet tuomitaan, republikaanipuolue on pulassa, Lindén sanoo.
Lindénin mukaan on monta syytä epäillä, tulisiko Trump muutenkaan valituksi.
– Jos kuitenkin Trump on mukana vuoden 2024 kisassa, demokratiaan voi kohdistua uusia uhkia.
Ongelmana ei silti ole pelkkä Trump. Trumpismi on aate, joka on Lindénin mukaan erittäin vahvasti voimissaan riippumatta siitä, mitä Trumpille tapahtuu.
Tällä hän viittaa muun muassa siihen, että republikaanit ovat myös puolueena osoittaneet piittaamattomuutta demokratian perusperiaatteita kohtaan.
Jos demokraatit voittavat seuraavat presidentinvaalit, väkivaltaisen konfliktin vaara voi Lindénin mukaan lisääntyä.
– Republikaanien kannattajista moni on alkanut hyväksyä poliittisen väkivallan koska kokee, ettei järjestelmä toimi. Jos heidät saadaan uskomaan, että vuoden 2024 vaalivoitto on riistetty heiltä vilpillisin keinoin, tilanne muuttuu hyvin arvaamattomaksi.
Riskiä kasvattaa Lindénin mukaan se, että puolisotilaalliset ryhmät, kuten Proud Boys ja Oath Keepers, ovat lisääntyneet Trumpin kaudella. Kongressihyökkäys näytti, että ne pystyvät tarvittaessa tekemään yhteistyötä.
Toivoakin silti on, Lindén sanoo. Marraskuun välivaaleissa oli hänestä nähtävissä, että vaikka Yhdysvallat on polarisoitunut ja demokraattien ja republikaanien kannattajat loitontuneet toisistaan, on paljon äänestäjiä, jotka eivät äänestä sokeasti puoluetta vaan tarkastelevat kriittisesti ehdokkaiden tekemisiä.
– Demokratian kannalta suurin toivo liittyy siihen, että äänestäjät torjuvat epädemokraattiset ehdokkaat, kuten niin sanotut vaalikieltäjät. Silloin republikaanipuolue voi vetää äänestämiskäyttäytymisestä johtopäätökset ja miettiä strategiansa uudelleen.
Lue lisää: Capitol-komitea suosittaa rikossyytteiden nostamista Trumpia vastaan – lue tästä, mitä se tarkoittaa
