Saara ei vietä joulua

Saara Strum, 20, muistaa hyvin, miltä tuntui istua yksin, kun muut ala- ja yläkoulun oppilaat olivat joulukirkossa tai koulun järjestämässä hartaudessa. Hän ihmetteli, miksi ei voinut mennä muiden mukana. Lapsi jäi jostain paitsi.

– Kuulin kaiken, mitä siellä puhuttiin ja laulettiin ja mietin, miksi en ole mukana. Silloin minulla olisi vähemmän yksinäinen olo, Strum kuvailee ajatuksiaan lapsuudesta.

Jyväskylässä opiskelevan Strumin vanhemmat ovat kotoisin Venäjältä. Lapsuuden Strum on viettänyt Lahdessa ja muuttanut sieltä Suomussalmelle. Heidän perheessään ei vietetä joulua vaan uutta vuotta.

Ajatus siitä, että osa oppilaista menee kirkkoon ja toiset eivät tee mitään, kuulostaa sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujalan mielestä hurjalta.

Kujalan mukaan luomme itse käsitystä normaalista ja toivotusta juuri tällä tavoin toimimalla, halusimme tai emme. Niinpä erilainen tapa viettää tai olla viettämättä joulua voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta.

Kujala painottaa, että vaikka ulkopuolisuudesta puhutaan vähän, se on todella yleinen kokemus. Tunnetason yksinäisyyttä voi kokea, vaikka viettäisi joulua yhdessä muiden kanssa.

Vertailu toisiin aiheuttaa ulkopuolisuutta. Vertaileminen on Kujalan mukaan normaalia.

– Asiantuntijatkin voivat sanoa, että älä vertaa omaa jouluasi toisten jouluihin. Se on ihan mahdoton tehtävä. Ihminen toimii niin, että kaiken aikaa vertaamme itseämme toisiin, Kujala täsmentää.

Lisää joulun eri perinteistä aattona Kuusijuhlassa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa kello 12.10.

Jouluun kohdistuu odotuksia

Kaupan liiton kuluttajakyselyn mukaan 88 prosenttia kuluttajista antaa joululahjoja. Heistä 31 prosenttia alkaa suunnitella lahjahankintoja viimeistään lokakuussa, 60 prosenttia marraskuussa. Jouluvalikoima tulvii markkinoille usein kuukausia ennen aattoa.

Vaikka ei viettäisi joulua, on juhlan tunnelmilta vaikea välttyä. Strum muistaa, miltä tuntui keskustella joululahjoista lapsena muiden oppilaiden kanssa. Oli outoa selittää, miksi hänen kodissaan annetaan lahjat viikkoa myöhemmin.

– Tuli sellainen fiilis, että minä olen statukseltani jotenkin alhaisempi kuin muut, Strum sanoo.

Erilainen joulu voi saada aikaan häpeän tunteen. Jos henkilö on joskus kokenut häpeää, tekee hän melkein mitä tahansa, jotta sitä ei tarvitse kokea uudestaan.

Strum rakastaa joulua. Se on hänen suosikkinsa suomalaisista juhlista. Samalla hän kokee, että perinteiseen juhlaan liittyy jotain ekstraa, jota hänellä ei ole.

Yläkouluikäisenä Strum etsi vertaistukea sosiaalisesta mediasta. Kun sellaista ei löytynyt, sulki hän alustat jouluaatoksi ja -päiväksi kokonaan.

– Mieluummin pistän sosiaalisen median kiinni kuin saan itselleni ikävän olotilan siitä, että tunnen oloni todella yksinäiseksi tunteideni kanssa.

Kujalan mukaan ihmisillä on oletus, miten joulua kuuluisi viettää. Esimerkiksi hyvää joulua -toivotus määrittää jo sen, että onhan juhla varmasti hyvä eikä mitään muuta.

Entä jos perinnettä ei ole?

Kujalan mielestä se voi olla helpottavakin kokemus.

Myös aikuisena voi luoda omia perinteitä. Silloin voi pohtia arvojaan ja sitä, mikä on itselle tärkeää.

Muut eivät aina ymmärrä, miksi joku ei vietä joulua

Strum on suosittu tubettaja ja tiktokkaaja. Muutama vuosi sitten hän kertoi TikTokissa, ettei vietä joulua. Strum yllättyi, kuinka paljon reaktioita kommentti keräsi. Moni ihmetteli päätöstä ja jopa sääli häntä.

– Minulla oli sellainen oletus, että on ihan okei olla viettämättä joulua. Ihmiset reagoivat säälillä, että voi ei, ja usein kommenttien yhteydessä kysyttiin myös miksi.

Strum on huomannut, että ihmisillä herää huoli, kun hän ei vietä joulua. Päätökseen olla viettämättä joulua ei liity dramatiikkaa tai ikävää kokemusta, mutta osa saattaa silti luulla niin.

Erityisesti lapsena muiden reaktiot vaikuttivat Strumin näkemykseen joulun vietosta. Kun Strum ei saanut hyväksyntää, nuori pohti, onko hänessä jotain vikana.

Aikuisiällä reaktiot ovat olleet ymmärtäväisempiä. Ihmiset haluavat kuulla lisää. Strum toivoo, että suurin osa reagoisi niin.

Tiktokkaaja Saara Strum, 20, etsii jouluidentiteettiään

0:18

Myös Kujala suosii uteliasta lähestysmistapaa. Uteliaisuus ei herätä ihmisessä taistele ja pakene -mentaliteettiä. Kujala kannustaa pohtimaan, miten pieni lapsi tutkisi joulua, jos hänellä ei olisi mitään tietoa siitä, miten kuuluu olla.

Yhteiskunnassa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Kujala soisi näkyvän monenlaisia todellisuuksia joulusta.

Lukioikäisenä Strum päätti kyseenalaistaa omia tottumuksiaan. Hän lähti yöllä lukiolaisten joulukirkkoon koulukaverinsa kanssa.

– Päätin, että ei tässä ole mitään niin pelottavaa, ettenkö voisi mennä kirkkoon. Haluan katsoa, mitä siellä tehdään ja millaista meininkiä siellä on, Strum muistelee.

Kerta oli ensimmäinen, ehkä myös viimeinen. Siitä jäi kuitenkin ihana, vahva muisto.

Enää erilainen joulu ei harmita

Tällä hetkellä Strum asuu Jyväskylässä sisarensa kanssa. He jakavat yhteisen perinteen venäläisestä uudesta vuodesta. Vaikka Strum ei vietä joulua aattona, juhla näkyy kotona: sisaruksilla on kaksi joulukalenteria ja kuusi.

Vielä muutama vuosi sitten Strum koki olonsa ulkopuoliseksi, mutta nyt tunne on väistynyt. Hän ei osaa sanoa, mistä se johtuu. Jonkinlainen muutos on kuitenkin tapahtunut.

– Ennen tuntui, että olisi kiva, jos olisi ollut joku rutiini jouluaatossa. Kun sitä ei ikinä ollut, se harmitti. Mutta ei enää.

Kujalan mukaan ulkopuolisuutta voi helpottaa, että ihminen löytää tavan sekä toisia henkilöitä, jotka jakavat sen hänen kanssaan.

Strum toivoo, että tulevaisuuden Saara viettäisi jouluaattoa jollakin tavalla. Hän ei halua stressata tai ahdistua aatosta, vaan tehdä siitä itselleen vielä paremman päivän.

Kuusijuhla välittää erilaisia joulutunnelmia ympäri Suomen aattona kello 12.10 alkaen Ella Kannisen ja Mikko Kekäläisen kanssa. Luvassa mielenkiintoisia vieraita ja musiikkiesityksiä aina iltaan asti.

Katso Kuusijuhla Yle TV1:ssä tai Yle Areenassa jouluaattona!

Lähteet: Tilastokeskus/Kaupan liitto: Asiakkaat ja joulukauppa -kuluttajakysely 2022