Hyppää pääsisältöön

Elokuva & TV

Tottelematon Elina muuttuu opettajalle näkymättömäksi

Näkymätön Elina - Toista Yle Areenassa

Omapäinen Elina joutuu välittömästi törmäyskurssille ankaran opettajan kanssa. 1950-luvun Tornionjokilaakson ruotsinkielinen koulu ei hyväksy suomen kielen käyttöä, mutta Elina kapinoi.

Näkymätön Elina (2003) on kertomus puoliorvoksi jääneestä koulutytöstä, joka haluaa olla yhtä itsepäinen kuin edesmennyt isänsä. Omapäisyys johtaa konfliktiin ankaran ja yhtä omapäisen opettajan kanssa.

Suomalais-ruotsalaisen elokuvan tarina sijoittuu 1950-luvun Pohjois-Ruotsin kaksikieliseen Tornionjokilaaksoon, jossa etelästä tullut opettaja kieltää suomen kielen käytön koulussa.

Koska Elina ei nöyrry pyytämään anteeksi, hän joutuu opettajan silmätikuksi ja kiusanteon kohteeksi, ja lopulta opettaja ei ole näkevinään koko tyttöä. Elinasta tulee hänelle näkymätön.

Elina kaipaa ja muistelee edesmennyttä, suomenkielistä isäänsä, jolle hän käy yhä suolla puhumassa tuntojaan. Vaarallisella suolla Elina kokee olevansa lähellä isää, ja suosta tuleekin yksi elokuvan keskeisistä tapahtumapaikoista.

Ohjaaja Klaus Härö oli ennen Näkymätöntä Elinaa tehnyt useita ruotsinkielisiä dokumentteja ja lyhytelokuvia. Esikoiselokuvan aihe löytyi ruotsalaisen Kerstin Johansson i Backen 1970-luvun romaanista Som om jag inte fanns.

10-vuotiaan Elinan rooliin Härö löysi pitkien koekuvausten jälkeen tukholmalaisen Natalie Minnevikin, jolla oli myös sukutaustansa ansiosta myös roolin edellyttämä auttava suomen kielen taito hallussaan.

Kuvassa Elinan äiti (Marjaana Maijala), Elinan pikkusisko Irma (Tind Soneby, vas.), Elina (Natalie Minnevik) ja pikkuveli (Zorro Svärdendahl) elokuvasta Näkymätön Elina.
Kuvateksti Äitinä Marjaana Maijala ja tyttärinä Tind Sonneby ja Natalie Minnevik. Sylissä Zorro Svärdendahl.

Iso osa elokuvan viehätysvoimasta lepääkin nuoren Minnevikin harteilla: hän on herkkä ja ilmaisuvoimainen esiintyjä, joka onnistuu tuomaan Elinan ristiriitaiset tunnot niukoilla keinoilla uskottavasti esiin.

Minnevik opiskeli teatteria ja oikeustiedettä ja valmistui näyttelijäksi Göteborgin teatterikoulusta vuonna 2020. Hän on ollut Ruotsissa suosittu sivuroolien elokuva- ja tv-näyttelijä, joka on nähty muun muassa Maria Lang -filmatisoinnissa Murhenäytelmä hautausmaalla (2013) ja tv-sarjassa Murha Sandhamnissa (2016–2018).

Arne Dahl -dekkareissa hän on esittänyt yhtä päärooleista, poliisikokelas Ida Jankowiczia.

Elinan vastavoimana, ankarana johtajaopettajana nähdään Bibi Andersson, jonka elokuvaura alkoi jo 1950-luvun alussa. Maailmanmaineeseen Andersson nousi Ingmar Bergmanin elokuvien vakiotähtenä. Hän piirtää opettajasta voimakastahtoisen, mutta inhimillisen henkilökuvan.

Elinan äitiä näyttelee Marjaana Maijala ja uuden, empaattisen opettajan roolissa nähdään Henrik Rafaelsen. Elinan pikkusiskoa esittänyt Tind Soneby on myös opiskellut teatteria ja hänet on aikuisena nähty pienissä rooleissa useissa ruotsalaisissa tv-dekkarisarjoissa kuten Irma Hussissa, Maria Wernissä ja Beckissä.

Näkymätön Elina on huomioitu kansainvälisesti yli 30 palkinnolla tai kunniamaininnalla. Suomessa se ei kahden maan yhteistuotantona kelvannut Jussi-ehdokkaaksi, mutta Ruotsissa sille myönnettiin parhaan elokuvan Guldbagge-ehdokkuus. Bibi Andersson palkittiin parhaasta sivuosasuorituksesta Guldbaggella ja Härö sai samassa gaalassa Ingmar Bergman -palkinnon.

  • Näkymätön Elina (Elina – Som om jag inte fanns, 2003). Rooleissa Natalie Minnevik, Bibi Andersson, Marjaana Maijala, Henrik Rafaelsen, Tind Soneby, Björn Granath, Jarl Lindblad, Sara Arnia, Carolina Berggren, Amanda Andersson, Zorro Svärdendahl. Käsikirjoitus Kjell Sundstedt Kerstin Johansson i Backen romaanin pohjalta. Ohjaus Klaus Härö. Tuotanto Kinoproduction Oy ja Film Lance International AB.

Lisää aiheesta Yle Areenassa