20 vuotta hittejä
2000-luvun alussa Ville Valo oli kaikkialla ja YleX:n soittolista oli täynnä miesten kitarayhtyeitä. Nyt rokkitähden asemaan nousevat räppärit. Näin musiikki on muuttunut kanavan historian aikana.
”Olis hauska sanoa jotain täysin järjetöntä”, kuului aikaisin aamulla radiosta tammikuun 13. päivä 2003. Studiossa istuivat historian ensimmäisen YleX:n lähetyksen juontajat Mikko ”Peltsi” Peltola ja Juuso Myllyrinne.
”Kalakalakala!”
Mutta ennen sitä soi tuttu pianoriffi: ensimmäinen kanavalla kuultu kappale oli Robbie Williamsin Let Me Entertain You.
Sittemmin musiikkimaailma on muuttunut, mutta hittibiisit ovat pysyneet. Ylen nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu musiikkimedia YleX viettää tänään 20-vuotissyntymäpäiväänsä.
YleX:n tarina kertoo ennen kaikkea neljästä genrestä, joihin suomalaiset vuosien aikana rakastuivat, eli rockista, popista, edm:stä ja rapista.
Rakkautta ja piikkilankaa
Oliko tämä sittenkään niin kivaa, Ville Valo kertoo ajatelleensa 2000-luvun alkupuolella. Rocktähteydestä unelmoinut laulaja oli 28-vuotias ja ramppasi satoja kilometrejä lentokentiltä ja juna-asemilta toisille, mutta syystä. HIMistä oli kasvanut Suomen menestystarina Keski-Euroopassa ja Valosta yhtyeen keulakuvana kotimaan virkaa pitävä seksisymboli.
HIMin suosio näkyi myös tuoreella YleX-kanavalla. Vuonna 2004 yhtye oli julkaissut kokoelmalevyn, jonka ainoa julkaisematon alkuperäiskappale And Love Said No oli YleX:n vuoden neljänneksi soitetuin biisi. Vuotta myöhemmin HIM onnistui tekemään läpimurron myös Yhdysvalloissa Dark Light -albumilla, joka on yhä ainoa rapakon takana kultaa myynyt suomalainen levy.
Vuonna 2004 YleX soitti runsaasti melankolisia, etenkin miehistä koostuvia kitarayhtyeitä, kuten Uniklubia, Negativea ja The 69 Eyesia. Punkilla uransa aloittanut Apulanta oli siirtynyt raskaampaan rokkiin – ja kiivennyt kanavan vuoden soitetuimpien biisien listan kärkeen. The Rasmus oli julkaissut edellisvuonna suurimman kansainvälisen hittinsä In The Shadows. Kotimainen rock eli suosionsa huipulla viimeisintä kertaa.
Rockin sanansaattajana aloittanut MTV eli Music Television pyöritti reilusti HIMin ja vastaavien kokoonpanojen musiikkivideoita vielä 2000-luvun taitteessa. YleX:n top-listalla bändejä oli 17, sooloartisteja vain kolme.
Ville Valo edusti avoimesti rappiollista rocktaiteilijuutta viimeisten joukossa. Laulajan huulessa roikkunut rööki ja katkaisuhoitoon johtanut alkoholinkäyttö olivat aiempien rokkarisukupolvien tapaan näkyvä osa yhtyeen vetovoimaa. 2000-luvun puoliväliin mennessä maailman suurimmat rockbändit olivat yhtäkkiä vaarattomalta vaikuttavaa porukkaa: Coldplay, The Killers, Thirty Seconds To Mars ja myöhemmin Imagine Dragons.
Vuonna 2004 Suomessa esitettiin myös ensimmäinen Idols-tuotantokausi, jonka edeltäjä Popstars oli nähty kaksi vuotta aiemmin. Ohjelmat poikivat uran muun muassa Antti Tuiskulle, Gimmelin Jenni Vartiaiselle sekä PMMP:n perustaneelle Vesalalle. Laulukilpailujen yleistyttyä kotimainen popteollisuus alkoi hiljalleen suosia suomen kieltä eikä isoilla suomalaisilla artisteilla ollut enää 2010-luvulla pyrkimystä kansainvälisiksi nimiksi. Suomeksi laulaminen on yhä hyve.
Just Dance
Keinotekoinen, androgyyninen, omituiset vaatteet. Lady Gaga sai osakseen ennakkoluuloja, mutta artistin poptaideperformanssi käänsi huomiotalouden voitoksi uuden vuosikymmenen alussa.
Vuonna 2010 YleX:n vuoden kahdeksanneksi soitetuin kappale Alejandro oli erityisesti suomalaisten suosikki. Elektropoppia laulava amerikanitalialainen Gaga oli ehtinyt vetää jo kolme keikkaa Suomessa.
Oli syntetisaattoreita ja iloista eskapismia. Suosittu tulokas Kesha ei kärsinyt koskaan krapulasta, ja Katy Perrylla oli Kalifornian vihreillä nurmilla asiat paremmin kuin koskaan.
Youtube korvasi MTV:n, ja videosivustolta etsittiin nyt tulevaisuuden nimiä. Sellaiseksi nousi 16-vuotias Justin Bieber, joka kosiskeli babyaan ja siinä samalla miljoonaa muuta. Poptähdillä oli yhtäkkiä uskottavuutta, joka tuntui aiemmin olleen varattu nyt jo ikääntyneille rokkilegendoille. Musiikkimediat puhuivat poptimismista.
Poptimismi tarkoitti myös yhden hitin ihmeitä. Brittiläisen Mini Vivan funkahtava tanssibiisi Left My Heart In Tokyo sai sekä yleisöltä että kriitikoilta innostuneen vastaanoton, mutta duo ehti lopahtaa vuodessa. YleX:n listan ykköseltä eli Kymppilinjan ja Mariskan Minä-kappaleelta oli vaikea välttyä 2010-luvun alun Suomessa, mutta yhä aktiivisena oleva yhtye ei ole onnistunut saamaan enää samanlaista suosiota.
Jopa rap kuulosti popilta. Räppäreiden isoissa hiteissä oli naisten laulamat popkertosäkeet, kuten Eminemin ja Rihannan Love The Way You Liessa ja B.o.B:n ja Hayley Williamsin Airplanesissa. Elastisen ja Iso H:n Fintelligens pääsi vuoden toiseksi soitetuimmaksi biisiksi tanssittavalla Mikä boogiella, joka erosi aiemmasta rujosta ja röyhkeänvakavasta sylkemisestä.
Suomessa yksi selkeistä voittajista oli muutama vuosi aiemmin soolouran aloittanut Jenni Vartiainen, jonka vuoden 2010 Seilistä tuli yksi kaikkien aikojen eniten myydyistä kotimaisista albumeista. Fyysinen levymyynti oli romahtamassa myös Suomessa. Helsingin Sanomat nimitti Seiliä viimeiseksi suureksi poplevyksi.
Wake Me Up
Jos esitti hittejä vuonna 2016, vietti todennäköisesti aikansa läppärin ääressä. Edm eli elektroninen tanssimusiikki oli periaatteessa kattokäsite kaikelle housesta ja teknosta tranceen, mutta sana muodostui 2010-luvulla omaksi muotigenrekseen. Edm:ään erikoistunut Weekend-festivaali oli vakiinnuttanut paikkansa alkuvuosien vaikeuksista huolimatta.
Yleisölle tärkeintä oli droppi eli konemusiikin kohta, jossa biisi muuttui nostatuksen jälkeen äkillisesti ja vapautti kaiken patoutuneen energian. 2010-luvun puolivälissä listahittien rakenteeseen oli lähes poikkeuksetta sisällytetty droppi, yleensä useampi. Myös perinteiset poptähdet halusivat mukaan: Rihanna tiimiytyi Calvin Harrisin kanssa ja teki We Found Loven, Sia ja David Guetta loivat Titaniumin, Justin Bieber veti Where Are Ü Now’ta Skrillexin ja Diplon kanssa. Suomessa Alman ja Evelinan kaltaisten tulokasartistien uraa rakennettiin edm-popin varaan. Muutenkin kotimaisille popmarkkinoille oli ilmestynyt yhtäkkiä paljon pelkällä etunimellään laulavia naisia: Sanni, Vesta, Saara, Tuuli ja niin edelleen.
Laulavien sooloartistien sijaan supertähteyteen ja huikeille elannoille nousivat dj:t ja tuottajat. Suomessa kuunneltiin vuonna 2016 erityisesti Alan Walkeria, Major Lazeria ja The Chainsmokersia. YleX:n soitetuimpien biisien kärkisijoille ylsi – silloisen kesäkumibiisin esittäneet – Tungevaag & Raaban yhdessä Veniorin kanssa sekä edm-uraansa aloitellut Alex Mattson, joka vaihtoi sittemmin nu metaliin ja liittyi Blind Channeliin. Vaikka genre oli paisunut valtavaksi ja tähdet naapurimaista kiersivät maailmaa, Suomesta kaikkien tietämiä edm-tuottajia ei lopulta koskaan tullut.
Kun Avicii, yksi genren vaikutusvaltaisimmista hittinikkareista, vetäytyi terveyssyistä keikkalavoilta vuoden lopussa, ihmiset puhuivat jo edm:n aikakauden lopusta. Suuria edm-festivaaleja maailmalla järjestänyt SFX Entertainment oli mennyt konkurssiin, kunnes yhtiö brändäsi itsensä uudelleen puoli vuotta myöhemmin ja vältteli termiä edm. Vuonna 2018 Avicii teki itsemurhan alle kolmekymppisenä, mikä synnytti laajaa keskustelua alan vaikutuksesta artistien mielenterveyteen.
Edm kehittyi suosionsa loppuaikana vielä räjähtävästä bilemusiikista rauhallisempaan tropical houseen norjalaistuottaja Kygon johdolla. Mutta ennen kuin 2020-luku ehti alkaa, edm:n kulta-ajasta ei ollut enää kummoisia jälkiä. Jopa genren oman Weekend-festivaalin olivat vallanneet räppärit.
Chillaa veli
Nyt suomalaisten musiikinkuuntelu on jakautunut karkeasti kahteen leiriin: räppiin ja muuhun. Suomen virallisen albumilistan ykköset ja yli puolet Spotifyn top-50:stä ovat edustaneet suomiräppiä jo jonkin aikaa.
Tästä huolimatta genre kuuluu harvemmin radioaalloilla. Suosion konkreettinen määrä ei käy ilmi myöskään YleX:n biisikärjestä, vaikka soitetuimpia artisteja olivat sekä konkarit JVG ja Gasellit että nuoremmat Etta, William ja Sexmane. Eivätkä Gettomasa, Turisti ja muut z-sukupolven yleisöä kiinnostavat nimet juuri päädy kulttuurilehtien sivuille tai jos päätyvät, niin pienimuotoisten kohujen kera.
Uuden aallon kotimainen rap leikkii autotunella, menee välillä laulamisen puolelle ja kuulostaa vuoroin trapilta tai drilliltä, r&b:ltä tai afropopilta. Lisäksi kenttä on tarjonnut mahdollisuuksia entistä useammalle. 2020-luvun suomiräppi on vähemmän valkoista.
Riimeissä sekoittuvat nuorten miesten läpät, jenkkiräpin vaikutteet ja fantasiointi. Cledoksen, Shrtyn ja T Swoopin kaltaiset räpin uudet menestyjät eivät 2000-luvun tapaan kommentoi yhteiskuntaa, vaan räppäävät luksusmerkeistä ja naisista, joita aikovat viedä ulkomaille. Tosin samalla hekin kertovat omasta elinpiiristään, todellisuudestaan ja toiveistaan.
YleX:n listaan vaikuttaa nyt Tiktok, jossa hädin tuskin parikymppisten räppäreiden lisäksi menestyvät muut nuorten suosikit Harry Styles, Gayle ja Isac Elliot. Lisäksi bileräppi on nostanut päätään 1990- ja 2000-luvuilta, kun Portion Boys ja Teflon Brothers vetävät keikkapaikkoja täyteen Suomen maakunnissa.
Maailmalla valtavirtaräppärit ovat omaksuneet rockin estetiikan ja etenkin idean rocktähteydestä. Post Malone ja DaBaby ovat räpänneet kumpikin hiteissään rokkitähden elämästä, Rae Sremmurd on rikkonut kitaroita ja kutsunut itseään mustaksi Beatles-yhtyeeksi. Osa artisteista liikkuu tyylien välillä, kuten rapista rokkiin tai ”pop punkiin” ja takaisin vaihtanut Machine Gun Kelly. Välillä yleisö riehuu räppikeikoilla moshpitissä.
Rap ja rock eivät ole ensimmäistä kertaa kavereita. Muutamassa vuodessa loppuunkulutettu nu metalin buumi huipentui vuonna 2004, kun Jay-Z:ltä ja Linkin Parkilta tuli yhteislevy.
Vuoden 2022 lopussa Lil Uzi Vert julkaisi kappaleen, josta oli tullut jo Tiktok-hitti. Sen alussa räppäri toistelee: I just wanna rock.
Ville Valon kommentti on peräisin Kalle Aholan ja Ville Hartikaisen kirjasta Jouko Lehtolan Rock-Finlandia. Jutun lähteenä on käytetty myös Kelefa Sannehin kirjaa Major Labels.