Hyppää pääsisältöön

Dokumentit

Hyväksikäyttö jättää syvät haavat – ”Seksin ostajien teot ovat piirtyneet ihooni”

Päivitetty 30.01.2023 17:58.
Ohjelman päähenkilö Janet kyykyssä parvekkeella, puolikuva.
Kuva: Niklas Meltio

Tuhansia riistettyjä ihmisiä elää Pohjoismaiden hyvinvointivaltioiden varjoissa. Köyhyys ja epätasa-arvo ajavat ihmisiä tekemään huonoja valintoja, jotka voivat johtaa heidät hyväksikäytetyiksi seksi- ja työmarkkinoilla.

Romanialainen Janet on alle 150 cm pitkä, lapsen kokoinen, mutta se ei haitannut niitä satoja suomalaisia miehiä, jotka aikoinaan ostivat häneltä seksiä. Päinvastoin monia näytti kiinnostavan juuri hänen pieni kokonsa.

Ihooni on piirtynyt muistikuvat kaikesta siitä mitä asiakkaat ovat minulle tehneet. Yritän pärjätä, mutta se mitä minulle on tapahtunut aiheuttaa suuria ongelmia, hän sanoo.

Janet syntyi vajaa 30 vuotta sitten Bukarestin lähiössä ja hänet sijoitettiin pian syntymänsä jälkeen lastenkotiin. Tarhaikäisenä hänet adoptoi eräs lapseton pariskunta. Janet koki, että perheessä häntä mitätöitiin ja kohdeltiin huonosti.
Olosuhteet ajoivat Janetin lopulta Bukarestin kaduille, josta parittajat löysivät hänet. Hän oli silloin 16-vuotias ja muistaa edelleen ensimmäisen asiakkaansa.

Toinen asiakas raiskasi minut, kolmannen kohdalla annoin periksi

Jouduin antamaan hänelle suuseksiä ilman kondomia. Toinen asiakas raiskasi minut. Kolmannen kohdalla annoin periksi.

Oltuaan vähän aikaa Romanian kaduilla Janet myytiin Saksaan. Vuonna 2019 hän päätyi uusien parittajien avustamana Suomeen. Täällä häntä ehdittiin myydä kolmessa eri kaupungissa ennen kuin poliisi pääsi parittajien jäljille. Nyt siitä on kulunut melkein jo neljä vuotta. Janet yrittää edelleen rakentaa itselleen tavallisen ja tasapainoisen elämän, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut.

Asun kun eläin. Minä en tiedä miten siivotaan, koska minulle ei ole opetettu sellaisia taitoja. Kaikki ne pahat asiat, joita olen kokenut aiheuttaa minussa vihaa ja ahdistusta. Suutun ja satutan itseäni. En pysty olemaan kunnolla ja siksi en oikein osaa olla missään.

Huonot elinolot ajavat seksimarkkinoille

Kaikki naiset, jotka työskentelevät seksimarkkinoilla Suomessa ja muualla Pohjoismaissa eivät ole ihmiskaupan uhreja, mutta monet ovat. Sen tietää myös nykyään eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson, joka oli kahdenkymmenen vuoden ajan uranuurtaja seksikaupparikollisuuden tutkinnassa.

Eläkkeellä oleva rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson ajaa autoa Helsingin yössä.
Kuva: Antti Lempiäinen/Yle

Monet heistä ovat ehkä tienneet mitä töitä he tulevat tänne tekemään, mutta täällä sovitut asiat muuttuvat. He joutuvat maksamaan parittajien tarjoamista palveluista sovittua enemmän ja he saavat vähemmän rahaa myynnistä. He joutuvat monesti tarjoamaan asiakkaille sellaisia palveluita, joita eivät kotimaiset seksityöntekijät suostu tekemään, toteaa Eriksson.

Heitä on käytetty jo hyvin nuorena seksuaalisesti hyväksi

Tiedetään huonosti mistä tänne päättyvät naiset ovat lähtöisin, mutta Romaniassa toimivan avustusorganisaation työntekijä tietää mikä heitä yleensä yhdistää.

Heitä on käytetty jo hyvin nuorena seksuaalisesti hyväksi. Heitä viedään teini-ikäisenä tai jopa nuorempina lastenkodeista tai rikkinäisistä perheistä. Heitä raiskataan ja pakotetaan seksiin. Siinä vaiheessa, kun he ovat aikuisia ja tulevat Pohjoismaihin he ovat jo niin rikkinäisiä, etteivät kykene kyseenalaistamaan sitä mitä tekevät. Silloin on liian myöhäistä pelastaa heitä, sanoo Romanian Craiovassa asuva Stefan Matei.

Hän toimii avustustyöntekijänä äitinsä Iana Matein perustamassa Reaching Out Romania -nimisessä organisaatiossa, joka ylläpitää muun muassa turvataloa, jonne ihmiskaupasta pelastettuja naisia pääsee asumaan. Turvatalon sijainti on salainen. Tällä hetkellä heidän hoivissaan on yli kymmenen asiakasta - kaikki ovat alle 15-vuotiaita tyttöjä. Yksi heistä on kaksivuotiaan pojan äiti.

Korkeat hinnat houkuttelevat rikollisia

Pohjoismaiset markkinat ovat jo vuosia houkutelleet rikollisliigoja. Syy on yksinkertainen. Täällä naisia voi myydä huomattavasti korkeammalla hinnalla, kun muualla Euroopassa.

– Suuseksistä maksetaan monessa maassa kymmenisen euroa kun taas esimerkiksi Ruotsissa siitä maksetaan 50–100 euroa. Asiakkaiden olisi kuitenkin hyvä muistaa, että harva naisista haluaa tehdä tätä työtä. He itse asiassa vihaavat sitä, mutta tekevät sitä koska heillä ei ole vaihtoehtoja, sanoo Laetitia Dragan, joka on perustanut organisaation Association FREE.

Myös työmarkkinoilla hyväksikäyttöä

Seksimarkkinat eivät ole ainoat, jonne päätyy vaatimattomista tai huonoista olosuhteista ihmisiä. Heitä löytää enenevissä määrissä myös työmarkkinoilta, jonne tarvitaan koko ajan uusia tekijöitä. Tällaisia tapauksia on viime aikoina uutisoitu, muun muassa siivousalalla, marjanpoiminnassa ja ravintola-alalla.

– Ihmisten mielikuva ihmiskaupasta on, että se on pakottamista ja että ihmisten kurjuus näkyisi päällepäin. Ei se ole sellaista. Se ei välttämättä näy ulkopuoliselle ollenkaan, sanoo rikosylikomisario Hannu Kortelainen, joka johtaa Helsingin poliisissa toimivaa ihmiskauppaan erikoistunutta tutkintaryhmää.

Lisää aiheesta Yle Areenassa