Fordellin mieskuoromusiikki on ristiriitaisuudessaan ajatonta

Mieskuoro Laulu-Miesten ja Alba-yhtiön uutuusjulkaisu "Armaan läheisyys" nostaa suomalaisen musiikin marginaalista säveltäjä Erik Fordellin ja hänen mieskuorolaulunsa.

Kokkolassa vaikuttanut toimelias musiikkipersoona ja sinfonikko löysi omat, hyvin luovat tiensä modernismin ulkopuolelta, mutta toisaalta sävelsi paikalliselle mieskuorolle satsia, jota ukot osasivat laulaa. Levyn ohjelmisto kuulostaa kiinnostavalta nimenomaan ristiriitaisen syntynsä ansiosta.

Vuonna 1917 syntynyt ja 50-luvulla esiin noussut Fordell koki joutuneensa marginaaliin, kun ei myöntynyt modernismin kaikkiin vaatimuksiin, vaan etsiytyi orkesterimusiikissaan Stravinsky- ja Bartok -henkisen ekspressionismin karuille laitamille. Johtamalleen Gamlakarleby manskörille Fordell joutui kuitenkin säveltämään vielä simppelimmin. Levy tekee selväksi, että perinteisen mieskuoroilmaisun luonteva melodiikka, jämäkkä rytmiikka, huumori- tai lemmenaiheet ja varovaisesti annosteltu kromatiikka eivät rajoittaneet Fordellin omaa ilmaisua: Hän löysi kiertoteitä rinnakkaisista intervallikuluista, urkupisteistä, oudoista kaksinnuksista ja ylipäänsä vapaatonaalisuudesta, ja loi moninaisista runoteksteistä tarkkoja mieskuorominiatyyrejä.

Matti Hyökin johtama Laulu-Miehet lienee mennyttä Kokkolan mieskuoroa etevämpi mutta edustaa samaa perinnettä, jossa lempeäkin ilmaistaan pontevuudella. Tämä sopii Fordellin musiikkiin erinomaisesti. Laulu-Miehet pitävät laulujen kansallisromanttiset tunnelmoinnit ryhdikkäinä ja nykyrunouden huumorin purevana. Sointi on tasainen, muutamien haastavampien laulujen hankalat hypyt osuvat kerralla kohdalleen ja tiiviit intervallit soivat alarekisterissäkin kelvollisesti. Ferlinin tekstiin sävelletty Modellen tosin hätyyttää kromaattisella bassostemmallaan jo Laulu-Miesten osaamisen ylärajaa.

Kokonaisuutena levy on erikoinen yhdistelmä mieskuoroilmaisun patinaa, 50-luvun funkiksen ajattomuutta ja raikkautta. Fordellin harmonia- ja satsiratkaisut voisivat opettaa paljon nykyhetken kuoromusiikille, jonka harmonia on päätymässä makeaan umpikujaan. Olisi mielenkiintoista kuulla Fordellia myös sekakuorolla, jonka ilmaisu on mieskuoroa neutraalimpaa. Sen suurempaa Fordell-renessanssia en levyn perusteella ennakoi, olkoonkin että neljäänkymmeneenneljään sinfoniaan varmasti mahtuu marginaalioivalluksia.

"Armaan läheisyys". Erik Fordell: Mieskuorolauluja. - Laulu-Miehet/Matti Hyökki, sekä Tuomas Katajala, tenor, Matti Turunen, basso, ja Aarne Pelkonen, baritoni. (Alba, NCD 61)

Kuuntele Kare Eskolan Uudet levyt 4.2.2023.