Analyysi: Kuuro esiintyjä ja viittomakielen tulkki ovat eri asioita – entä miksi kuulevan ei pitäisi esittää kuuroa?
UMK-finaalissa on ensimmäistä kertaa mukana viittova selostaja. Miksi on tärkeää lisätä viittomakielen ja kuurouden representaatiota, kysyy äidinkieleltään viittomakielinen toimittaja Kaarina Huovinen.
Ruotsissa Euroviisuja edeltävän Melodifestival -kilpailun finaalikappaleita on esitetty useiden viittomakieliartistien voimalla vuodesta 2010 lähtien.
Viittomakieliset esitykset ovat kiinnostaneet myös laajempaa yleisöä Ruotsissa.
Suomessakin on otettu askel eteenpäin, sillä Uuden Musiikin Kilpailu selostetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös viittomakielellä. Asialla on Yle Kioskin juontaja, viittomakielinen kuuro sisäkorvaistutekäyttäjä Miguel Peltomaa.
Katso Miguel Peltomaan tulkinta Bessin Ram pam pam -hitistä tästä:
Hollywoodissa representaatio on vähän pidemmällä kuin Suomessa: viittomakielisiä hahmoja voi bongata esimerkiksi The Last of Usissa, Ginnyssä & Georgiassa, Only Murders in the Buildingissa, Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarinassa, Greyn anatomiassa, Eternalsissa ja Hiljaisessa paikassa. Avatar: The Way of Waterissa on myös avatarilaista viittomakieltä, jonka loihti viittomakielinen CJ Jones.
Representaatiossa ei ole kyse vain siitä, kuka saa esittää mitäkin, vaan myös esimerkiksi siitä, miten yhteiskunnalliset rakenteet vaikuttavat siihen, keille annetaan eniten näkyvyyttä.
Terminologialla on väliä
Somehitiksi muodostunut Justina Miles viittoi Super Bowlissa muun muassa pop-tähti Rihannan puoliaikashow’n lauluja energisellä otteellaan. Milesin hehkutettiin jopa varastaneen koko show’n. Medioissa hänet on sekoitettu viittomakielen tulkkiin.
Miles on viittomakielinen kuuro esiintyjä, ei tulkki. Sosiaalisessa mediassa on pohdittu, että viittomakielinen esiintyjä eroaa tulkista siinä, että hän saa esittää lauluja täysin omalla kielellään hyödyntäen taiteellista vapauttaan. Taitava kuuro esiintyjä osaa käyttää kehoaan ja tuoda alkuperäisen musiikin tuntemuksen esiin. Tällöin myös kuurot katsojat voivat nauttia musiikkiesityksistä inklusiivisesti.
Viittomakielen tulkin tehtävänä on sen sijaan esittää musiikkia saavutettavasti. Fokus on siis kääntämisessä ja viestin perillemenosssa, eikä tulkin persoonan nostamisessa.
Kaikki kuurot eivät ole viittomakielisiä
Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttäviä on arvioidusti 5 500. Unescon uhanalaisten kielten listalle merkittyä suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttäviä kuuroja on noin sata.
Viittomakielistä on muodostunut monien kuurojen luonnollisia kieliä ympäri maailman ja kiinteä osa kuurojen kulttuuria. Maailmassa on yli 70 miljoonaa kuuroa. Kuulon aste ei kuitenkaan määrittele viittomakielisyyttä, vaan ratkaisevaa on viittomakielen käyttö ja yhteisöön samastuminen. Esimerkiksi codat, eli kuurojen vanhempien kuulevat lapset, voivat olla viittomakielisiä.
Viittomakielisen identiteetin rakentaminen ei ole helppoa, sillä puhekielen paremmuuteen perustuvan oralismin perintö elää edelleen. Suomessa viittomakielten käyttö kuurojen opetuksessa oli kielletty 1960-luvun loppuun asti.
”Normit tukevat valkoisia ja vammattomia miehiä”
Ruotsissa sijaitsevan Riksteatern Crea -teatterin johtaja Mindy Drapsa on käsikirjoittanut ja ohjannut Suomenruotsalaiset kuurot - näkymätön vähemmistö -dokumentin.
– Normit palvelevat parhaiten valkoisia vammattomia miehiä. Nyt meidän on aika avata mahdollisuuksien ovia myös muille vähemmistöille, jotta he voivat kokea olevansa osa yhteiskuntaa, viittomakielinen kuuro Drapsa sanoo.
Hänen ohjaamansa dokumentin tekijöiksi oli pyydetty kuuroja ammattilaisia mm. tuottamaan, kuvaamaan ja leikkaamaan, koska heillä on kyky ymmärtää kuurojen yleisön tarpeita esimerkiksi valitsemalla sopivia kuvasiirtymiä ja kertomalla tarinoita kuurojen näkökulmasta.
Katso dokumentti tästä:
Drapsan mukaan representaatiossa on kyse myös siitä, että kenen ehdoilla taidetta tehdään. Creassa lähes koko henkilökunta on viittomakielisiä kuuroja, jotka tekevät sisältöjä meiltä meille -periaatteella.
Drapsa sanoo, että dövkompetens on se avain. Löysästi suomennettuna kuurouden taidolla tarkoitetaan viittomakielen ja kuurojen kulttuurin tuntemusta sekä omakohtaisia kokemuksia audismista ja kykyä toimia sillanrakentajana kuulevien ja kuurojen maailmojen välillä.
Audismilla tarkoitetaan kuurojen ja huonokuuloisten syrjintää, joka on ableismin eli normittuneen vammattomuuden ihailun yksi muoto, jossa kuuleminen ja puhuminen ovat toivottavia eikä anneta tunnustusta viittomakielille.
Representaatioon liittyvää kritiikkiä
Vaikka viittomakielisten taiteilijoiden esiintulo on lisääntynyt, heihin liittyvä representaatio ei ole ollut aina ongelmatonta.
National Research Groupin tekemän tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia kuuroista amerikkalaisista katsojista kokee Hollywoodin ylläpitävän negatiivisia stereotypioita kuuroista. Valtaosa kyselyyn vastanneista sanoo myös, että kuuroja hahmoja on esitetty säälin kohteina ja yksipuolisina. Se, miten kuuroja esitetään mediassa, heijastuu myös ihmisten asenteisiin tosielämässä.
Kolme Oscar-palkintoa voittanut CODA sai kiitosta viittomakieliseltä yhteisöltä reprsentaation viemisestä parempaan suuntaan, kun elokuvan kuuroihin rooleihin oli valittu kuurot näyttelijät.
Toisaalta monet viittomakielisen yhteisön jäsenet kokevat, että elokuva oli tehty valtaväestön linsseillä eivätkä samastu elokuvan hahmoihin ja tarinaan. Codat ovat kokeneet somekeskustelujen perusteella ristiriitaisia tunteita. He ovat iloisia, että elokuva lisää näkyvyyttä viittomakielisen yhteisön olemassaololle, mutta samalla ovat pettyneitä siihen, että elokuvan nimestä huolimatta päähenkilö ei ole codanäyttelijä.
Miksei ei-viittomakielisen kuulevan tulisi esittää kuuroa tai codaa?
Natiivit viittojat huomaavat heti, jos viittomakielistä hahmoa esittävä ei ole aito. Omakohtaiset kokemukset kuuroudesta ja viittomakielisyydestä välittyvät rooleihin. Parhaalla harjoittelullakaan kuuleva näyttelijä ei pysty tavoittamaan samaa lopputulosta kuin kuuro näyttelijä. Taide- ja kulttuurikentällä ei myöskään vielä tunnisteta eikä tunnusteta kuurojen esiintyjien todellisuuden monimuotoisuutta.
Malli ja näyttelijä Nyle DiMarco toteaa, että lähes kaikki roolit on lähtökohtaisesti tarkoitettu kuuleville. Harvoina hetkinä käsikirjoituksiin tulee kuuroille näyttelijöille sopivia rooleja, mutta ne annetaan usein etuoikeutetuttamassa asemassa oleville, joille löytyisi töitä muualtakin. DiMarco peräänkuuluttaa enemmän kuuroja tekijöitä myös kameran taakse, jotta representaatioon saadaan lisää ulottuvuutta.
Onko huomioitu tarpeeksi myös muita taustoja, kuten sukupuolta, toimintakykyä, etnisyyttä ja sosioekonomista asemaa, jotka voivat samanaikaisesti vaikuttaa taiteilijoiden mahdollisuuksiin?
Vuonna 2020 vain 0,3 % suomalaisten elokuvien ja tv-sarjojen hahmoista oli vammaisia, vaikka koko väestöstä jollain tavalla vammaisia ihmisiä on lähes viidesosa.
Representaatiokeskustelu ei päädy tähän.
Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Ota osaa keskusteluun.
Lisää aiheesta:
Yle Vodcast viittomakielellä: DeafTalent
UMK-finaalin suoran lähetyksen selostus viittomakielellä
Korjattu 22.2. klo 13:17 Vain murhat rakennuksessa -suomennos sarjan alkuperäisnimeksi Only Murders in the Building.