Mikä estää työelämään pääsyä tai siellä pysymistä? Kerro kokemuksistasi

Inkluusion käsite on laaja, ja siinä voidaan huomioida sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös planeetan tila ja muiden lajien oikeudet.

Väitöskirjatutkija Saara Leppänen on tutkimuksellisesti kiinnostunut työelämän eriarvoisuuden kysymyksistä ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden työntekemisen esteistä ja mahdollistajista. Kulttuurirahasto rahoittaa Leppäsen väitöskirjatutkimusta, jonka teemat liittyvät inklusiivisuuteen ja siihen, miten kaikki voisivat olla mukana työelämässä.

Työelämän ja HR:n kontekstissa inklusiivisuuden määrittelyyn vaikuttaa väitöskirjatutkija Saara Leppäsen mukaan niin konteksti kuin toimialakin. HR:n ja organisaatiotutkimuksessa ihmisten perustarpeiden tyydyttyminen on nähty tärkeäksi erityisesti asiantuntijatyössä.

— Tärkeitä asioita ovat autenttisuus eli se, että saa olla oma itsensä, että työpaikalla saa arvostusta, kunnioitusta ja on mahdollista osallistua työyhteisön toimintaan, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen.

Kemikaalien käsittelystä voi tulla pitkäaikaissairauksia, joten sillä on suuri merkitys, että työvälineet, ergonomia ja työturvallisuus ovat kunnossa.

― Väitöskirjatutkija Saara Leppänen

Puhtaanapitoalaa tutkineiden mukaan työvälineiden ja työturvallisuuden merkitys korostuu ja vaikuttaa myös siihen, kokeeko työntekijä olevansa arvokas.

— Kemikaalien käsittelystä voi tulla pitkäaikaissairauksia, joten sillä on suuri merkitys, että työvälineet, ergonomia ja työturvallisuus ovat kunnossa. Ne vaikuttavat siihen, kokeeko työntekijä olevansa arvostettu työpaikalla, sanoo Leppänen.

Tutkijat ovat suositelleet Leppäsen mukaan sitä, että inklusiivisuutta tarkasteltaisiin yhtä aikaa useasta eri näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma liitty siihen, miten työntekijä kokee oman työtehtävänsä ja työn tekemisen – saako työpaikalla ja tiimissä arvostusta ja kunnioitusta osakseen. Edistävätkö työpaikan sosiaaliset suhteet työhyvinvointia? Toinen näkökulma liittyy työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen. Työntekijälle voidaan Leppäsen mukaan antaa mahdollisuus osallistua yrityksessä päätöksentekoon ja työsopimusten määrittelyyn.

— Esimerkiksi asiantuntijatyö on yleensä substanssiin liittyvää ja korkeasti palkattua työtä, jossa voi määritellä omat työajat. Puhtaanapitoalalla puolestaan on paljon vuokratyöfirmoja ja epävarmuutta työsuhteissa, joten työsopimusten laadun kautta voidaan vaikuttaa siihen, kokeeko työntekijä olevansa arvostettu, kertoo Leppänen.

Organisaatiot ja yritykset voivat halutessaan viedä yhteiskuntaa oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaa ja kohti reilumpaa työelämää.

― Väitöskirjatutkija Saara Leppänen

Kestävän henkilöstöjohtamisen alueella Saara Leppästä kiinnostaa erityisesti kolmas näkökulma: organisaation ja ympäristön välinen suhde. Tutkijat peräänkuuluttavat organisaatioiden ja yritysten laajempaa roolia yhteiskunnassa. Inkluusion vastavoima on ekskluusio eli ulossulkemista ja syrjäyttämistä yhteisöstä, tuotannosta, vallasta ja yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä.

— Tärkeää on nähdä se, millä tavalla yhteiskunnalliset sosiaaliset järjestykset, järjestelmät ja rakenteet ovat läsnä työelämässä. Miten organisaatioissa ja yrityksissä uusinnetaan niitä tai mahdollisesti voidaan niitä myös ravistella. Organisaatiot ja yritykset voivat halutessaan viedä yhteiskuntaa oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaa ja kohti reilumpaa työelämää, sanoo Leppänen.

Inklusiivisuudessa vastuun voi nähdä ulottuvan myös organisaation rajojen sisältä työntekijöiden hyvinvoinnin lisäksi laajemmin yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen.

— Yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä Michàlle Mor Barak esittää inklusiivisuuden työpaikan mallin, jossa korostetaan, että inklusiivisuus ei ole tärkeää vain organisaatiota ajatellen vaan ympäröivää yhteiskuntaa ajatellen. Tärkeää on esimerkiksi se, että luodaan yhteyksiä lähiyhteisöihin ja valtionhallinnon hankkeisiin. Yritykset ja muut toimijat puhaltaisivat näin yhteen hiileen ja loisivat yhdessä toimimisen tapoja vähemmistöryhmien työntekemisen tukemiseksi, sanoo Leppänen.

Inklusiivisuuden käänteen myötä niin työelämässä, ympäristöön ja eläimiin liittyen pääsemme jossain vaiheessa eroon eriarvoistavista kategorioista.

― Väitöskirjatutkija Saara Leppänen

Organisaatiotutkimuksen piirissä monikulttuurisuus ja monimuotoisuus olivat Leppäsen mukaan aiemmin niin sanottuja kuumia aiheita, mutta nyt inkluusiosta on tullut viime vuosina sellainen. Inkluusion käsite on laaja, ja siinä voidaan huomioida sosiaalisen kestävyyden lisäksi myös planeetan tila ja muiden lajien oikeudet.

— Itse keskityn sosiaaliseen kestävyyteen väitöskirjatyössäni. Hankenilla oli hiljattain Responsible Organising -seminaari, joka oli kaikille avoin. Siellä puhuttiin eläinten inkluusiosta organisaatioissa, miten eläimiä kohdellaan ja mitkä ovat eläinten oikeudet. Ne olivat itsellenikin uusia ja kiinnostavia juttuja, sanoo Leppänen.

Meneillään on neljäs teollinen vallankumous digitalisaation, robotisaation ja globalisaation myötä. Uhkakuvista huolimatta Leppänen uskoo, että inklusiivisuuden käänteen myötä niin työelämässä, ympäristöön ja eläimiin liittyen pääsemme jossain vaiheessa eroon eriarvoistavista kategorioista, joita vielä tutkimuksenkin saralla käytetään. Se on vielä tarpeellista, koska yhteiskunnassa on ryhmiä, joita on pitkään kohdeltu epätasa-arvoisesti.

— Perinteisesti diversiteettitutkimus luo kategorioita eli toistaa sitä, mitä se haluaa korjata. Itsekin olen omassa tutkimuksessani joutunut tekemään rajauksia tiettyihin ihmisryhmiin. Emme ole vielä valmiita siihen, että kohtaisimme yksilöt yksilöinä eli jokaisella on yksilöllinen työkyky ja elämä, pohtii Leppänen.

Elämme sellaisessa ajassa ja paikassa, jossa yhteiskuntasopimusta muotoillaan Leppäsen mukaan uudelleen.

— Mitkä ovat valtion velvollisuudet kansalaisia kohtaan, mitkä ovat yrityksen velvollisuudet kansalaisia kohtaan, mitkä ovat kansalaisten velvollisuudet kanssakansalaisia kohtaan ja millaista on olla hyvä ihminen. Suurten asioiden äärellä ollaan, sanoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen.

Kerro kokemuksistasi lauantaihin 25.3.2023 mennessä.