Pohjoiset puutarhamme ovat vaativia kasveille, mutta luomalla mikroilmaston voit parantaa kasvuvyöhykettäsi

Mitä pohjoisemmas tullaan, sitä lyhyemmäksi kutistuu lista kasveista, jotka siellä viihtyvät. Puutarhanomistaja törmää pian termeihin kasvuvyöhyke ja kestävyys, mikä on haaste puutarhaa suunnitellessa.

Huolellisella suunnittelulla ja istuttamisella pärjää pitkälle. Moni toivoo helppohoitoista puutarhaa, ja silloin kannattaa panostaa varmoihin valtteihin, eli kestäviin kasveihin, jotka sopivat sille kasvuvyöhykkeelle, jolla asuu.

Jos oma suosikkikasvi on hiukan liian arka omalle kasvuvyöhykkeelle, voi kokeilla suotuisamman mikroilmaston luomista puutarhaan, terassille tai parvekkeelle.

Ruotsin kasvuvyöhykkeet eivät ole vertailukelpoisia Suomen kasvuvyöhykkeiden kanssa

Maamme kuten koko maailmakin on jaettu eri kasvuvyöhykkeisiin, joilla kartoitetaan eri kasvien soveltuvuutta eri alueille.

US Departement of Agriculture (USDA) on tehnyt vyöhykekartan, jossa kasvit on jaettu ryhmiin niiden kestämien lämpötilojen mukaan. Järjestelmää ei kuitenkaan voi suoraan verrata meidän järjestelmäämme, koska se ei huomioi lämpöjakson pituutta ja voimakkuutta.

European Garden Flora (EGF) on lanseerannut vastaavan järjestelmän, jossa on seitsemän vyöhykettä ja joka soveltuu paremmin eurooppalaisiin olosuhteisiin.

Pohjolassa käytetään maantieteellisiä kasvuvyöhykkeitä ja kestävyysluokittelua. Valitettavasti Pohjolassa ei ole yhteistä vyöhykekarttaa, vaan jokaisella maalla on omansa.

Se tarkoittaa, että Ruotsissa annetut vyöhykemerkinnät tietoineen eivät täsmää suomalaisiin kasvuvyöhykkeisiin. Ruotsin vyöhykemerkinnät ovat tasoa tai kahta alempana kuin Suomessa. Jos Ruotsissa on merkintä vyöhyke III, se tarkoittaa vyöhykettä I(II) Suomessa.

Käytännössä ilmasto voi vaihdella paljonkin vyöhykkeen sisällä, mutta jako antaa kuitenkin hyvän käsityksen edellytyksistä.

Ruotsissa voi myös lukea myös perennojen kestävyysluokituksesta. Perennat jaetaan ryhmiin A, B, C tai D, jossa ryhmän A perennat ovat kestäviä koko maassa, kun taas arimmat kasvit kuuluvat ryhmään D.

Pidä silmällä tätä, kun etsit kestäviä kasveja

Suomessakin ollaan joillakin tahoilla luopumassa perennojen vyöhykemerkinnöistä ja käytetään niiden sijaan kolmea kasvin kestävyyttä kuvaavaa tasoa: ”Kestävä”, ”Melko kestävä”, ”Erittäin kestävä” sen sijaan, että jaettaisiin kasvit kasvuvyöhykkeiden mukaan.

Siinä lähtökohtana on kasvien kukinta-aika ja miten nopeasti ne kukkivat, kun päätetään, miten pitkälle pohjoiseen kasvit soveltuvat. Kasvi, joka esimerkiksi kukkii loppukesästä ei ehkä ehdi kukkia Pohjois-Suomessa, eikä sitä siksi suositella pohjoisimmille alueille.

Pohjois-Suomen puutarhoja varten, vyöhykkeillä VI-VIII, kannattaa tutustua lajeihin, joita on koekasvatettu samassa ilmastossa. Silloin kannattaa pitää silmällä kasveja, joissa on merkintä KESKAS, POHKAS tai FinE, joita on koekasvatettu juuri meidän pohjoisissa olosuhteissamme.

Venytä rajoja

Puutarhassa voi joskus olla useampia vyöhykkeitä sijainnista, maanpinnan korkeudesta ja tuulesta riippuen. Jos on tuulisia, vetoisia paikkoja tai muita haasteita puutarhassa tai parvekkeella, voi olla tarpeen valita hiukan kestävämpiä kasveja, kuin mitkä on merkitty omalle kasvuvyöhykkeelle sopiviksi.

On mahdollista luoda suojaisempi paikka rakentamalla seinäkkeitä tai aita tai istuttamalla pensasaita tai kasviryhmiä. Tuulensuoja voi auttaa saamaan lämpimämmän mikroilmaston, jossa arat kasvit voivat selviytyä paremmin.

Pensasaidan haasteena on aukko, joka voi syntyä, jos yksi aitakasveista kuolee. Silloin voi olla vaikeaa löytää kasvia, joka on yhtä suuri kuin olemassa olevat. Sen voi ratkaista istuttamalla eri kasveja ryhmäksi, jolloin on helppo vaihtaa vahingoittuneet tai kuolleet kasvit ilman, että sen huomaa selvästi.

Mikroilmasto rikkoo vyöhykerajat

Jos haluaa kokeilla hiukan arempia kasveja kuin ne, joita suositellaan omalle kasvuvyöhykkeelle, on tärkeää luoda suojainen paikka ja siten antaa kasveille parhaat edellytykset puutarhassaan.

Kannattaa joka tapauksessa muistaa, että vyöhykkeet ja kestävyysmerkinnät ovat vain suuntaa antavia. Kasvikokeiluissa voi hyvin myös onnistua yli odotusten.

Pohjois-Suomi valoisine kesäöineen ja suojaavine lumipeitteineen talvella voi olla valttikortti. Jotkin kasvit voivat jopa menestyä paremmin maan pohjoisosissa kuin eteläosissa.

Vyöhykejako voi olla harhaanjohtava, koska kasvuedellytykset voivat vaihdella voimakkaasti saman kasvuvyöhykkeen sisällä. On siis tärkeää, että oppii tuntemaan oman puutarhansa ja sen edellytykset.

Kriittisimmät ajankohdat kasveille ovat myöhäinen syksy ja varhainen kevät. Lämpötila talvella ei välttämättä ole ongelma. Usein lämpötilanvaihtelut ja seisova vesi ovat suurempi ongelma. Kysy taimitarhaltasi ohjeita kasvien valintaan ja istutusalustaan.

Istuta aidaksi kaikkea puista ja pensaista perennoihin

Jim on rakentanut kauniin seinäkkeen Strömsössä, ja yhdessä eri korkeuksilla kasvavien kestävien kasvien kanssa se toimii näkösuojana. Se on uusi näkemys aitakasveista.

Yhdessä hedelmäpuut, pensaat ja matalat perennat muodostavat suojaavan pensaikon rivissä olevien taimien sijaan. Jos jokin kasveista ei pärjää kasvupaikan olosuhteissa, se on helppo vaihtaa.

Seinäke ja sekalainen aidanne tulevat yhdessä peittämään näkyväisyyden jäteasemalle ja toimivat tuulensuojana samalla, kun se on herkullisen värikäs katseenvangitsija puutarhassa.

Tässä on kasvilista pohjoisia puutarhojamme varten

Strömsö on Suomen kasvuvyöhykkeellä III(IV). Me istutimme seuraavia kasveja aidanteeseemme:

• Omena Gerby Kaneli VI, Malus domestica ‘Gerby Kaneli’

• Köynnösruusu, Pohjantähti VII, Rosa ‘pohjantähti’

• Pensasruusu Terese Bugnet VI-VII, Rosa ‘Therese Bugnet’

• Koivuangervo VII(VIII), Spiraea betulifolia

• Vuorimänty VIII, Pinus mugo var. Pumilio

• Kiinanpioni VII-VIII, Paeonia ‘Sarah Bernhard’

• Karvasinilatva VIII, Polemonium boreale ‘Heavenly Habit’

• Niittykullero VII, Trollius europ. v. compactus ‘Lemon Supreme’

• Ruusujuuri VIII, Rhodiola rosea

• Tulikellukka VIII, Geum coccineum ’Borisii’

• Jättipoimulehti VI-VII, Alchemilla mollis

Etsi kestävimpiä lajikkeita

Kun metsästää kestäviä lajikkeita, voi tieteellinen nimi auttaa kertomaan kasvin ominaisuuksista. Jos kasvin nimi on alpina tai alpinum se tarkoittaa, että kasvi voi menestyä puurajan yläpuolella, esimerkiksi pikkutervakko (Viscaria alpina) tai keräpääpoimulehti (Alchemilla alpina).

Muita kestäviä perennoja ovat esimerkiksi nauhukset (Ligularia), rantakukka (Lythrum salicaria), vuohenjuuri (Doronicum orientale), akileija (esimerkiksi Aquilegia alpina) ja päivänlilja (Hemerocallis).

Tietyt päivänliljat kestävät jopa vyöhykkeelle VII (esim. keltapäivänlilja, Hemerocallis lilio-asphodelus).

Vuorenkilpi (Bergenia crassifolia) on osoittautunut olevansa kestävä myös maan pohjoisimmissa osissa.

Kurjenpolvia (esim. metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum) ja mesiangervoa (Filipendula ulmaria) voi myös kokeilla pohjoisissakin olosuhteissa.

Sama koskee Vuoden 2023 perennaa, ketokylmänkukkaa (Pulsatilla vulgaris). Se on tärkeä ravinnonlähde hyönteisille, koska se kukkii varhain keväällä.

Kestäviä puita

Pohjoisissa puutarhoissa on monia kestäviä puita, muun muassa monet hedelmäpuut menestyvät vyöhykkeelle VI asti.

Myös monia kestäviä havupuita, kuten kuuset (Picea abies ja mustakuusi Picea mariana, VIII), männyt (Pinus sylvestris, VIII) ja kataja (Juniperus communis, VIII) on valittavana.

Erilaiset lehtipuut ovat kestäviä koko maassa (VIII). Näihin kuuluvat hieskoivu (Betula pubescens), rauduskoivu (Betula pendula) ja vaivaiskoivu (Betula nana), pihlaja (esim. Sorbus acuparia) ja tuomi (Prunus padus).

Lehtikuusi (Larix sibirica), punakoivu (Betula rubra), ja harmaaleppä (Alnus incana) menestyvät vyöhykkeelle VII asti.

Älä unohda pensaskerrosta

Taikinamarja (Ribes alpinum, VII) on kestävä pensas, jonka voi leikata muotoon.

Paju (Salix, VI-VIII) on hyvin kestävä ja sen maanpeiteversio villapaju (Salix lanata) on kestävä koko maassa. Salix on lisäksi luonnon tärkeimpiä ravinnonlähteitä varhain herääville ja nälkäisille hyönteisille varhain keväällä.

Juhannusruusu (Rosa pimpinellifolia 'Plena'), tornionlaaksonruusu (Rosa majalis ’Tornedal’), sinikuusama (Lonicera caerulea), unkarinsyreeni (Syringa josikaea) selviytyvät myös koko maassa.

Puistosyreeni (Syringa x henryi) ja monet angervot kestävät myös pitkälle pohjoiseen (VII).

Idänvirpiangervo (Spirea chamaedryfolia) ja varsinkin lajike kiiminginangervo ’Martti’ selviytyvät käytännössä katsoen koko massa. Morsiusangervo (Spireae grefsheim) menestyy vyöhykkeelle VI ja loistoangervo vyöhykkeelle VII asti (loistoangervo Spiraea japonica 'Odensala').

Marjasadolle on etua pohjoisista valoisista öistä

Monet eri marjat ovat hyvin kestäviä, esimerkiksi mustaherukka ja mesimarja, jotka menestyvät vyöhykkeellä VII asti.

Vyöhykkeelle VI asti menestyvät myös makeasinikuusama, lakka, puolukka, saskatoon ja tietyt tyrni,- karviaismarja- ja mansikkalajikkeet.

Talvisuojaus

Jotta varmistaa, että kasvit selviytyvät talvesta, ne täytyy istuttaa huomioiden lajin mukaiset tarpeet niin paikan kuin kasvualustankin suhteen.

Terve ja hyvinvoiva kasvi selviytyy talvesta paremmin. Siksi on myös tärkeää, ettei vettä ole liian vähän eikä liian paljon kasvin ominaisuuksien mukaisesti.

Jos huomaa, että vettä kertyy kasvien ympärille syksyllä, on vaarana, että ne jäätyvät talvella.

Lannoitus on tärkeää talvenkestävyydelle, mutta myös kasvulle ja vastustuskyvylle.

Vahva juuristo on a ja o kasvin hyvinvoinnille. Kun rikkaruohot pidetään pois, kasvi saa juurtua häiritsemättä ilman kilpailua vedestä ja ravinteista. Se auttaa kasveja vahvistumaan.

Talvikate

Kaikki ikivihreä tarvitsee vettä kevättalvella, kun aurinko alkaa lämmittää. Mikäli maa tai ruukku on jäässä, juuret eivät saa vettä ja kasvi kuivuu. Silloin kasvit voi peittää niin, ettei kevätaurinko herätä niitä liian aikaisin.

Kattaminen talveksi voi olla hyvä menetelmä auttaa kasveja talvella. Katteen voi tehdä oman puutarhansa luonnonmateriaaleista tai ostaa katemateriaalia.

Lisää kate vasta kun maa on jäätynyt, jotta estät kosteuden ja sen seurauksena sienitautien pääsyn kasveihin. Voi myös ostaa kankaan, jota käyttää talvikatteena.

Tuulensuoja voi antaa suotuisammat olosuhteet kevään ja syksyn lämpötilanvaihtelujen aikana. Mikroilmaston voi luoda myös tuomalla lämpöä varaavien kivien tai muurien avulla.