Raimo Laeslehdon perheessä on maalarimestareita kolmessa sukupolvessa
Arvorakennusten kunnostaminen on valinta ja elämäntapa.
Kuuntele Kuusi kuvaa maalarimestari Raimo Laeslehdon elämästä Yle Areenasta
Maalarimestari Raimo Laeslehto tuntee monet maamme arvorakennukset tavallista läheisemmin. Hän on valvonut maalausurakoita Helsingin Tuomiokirkon ja Kansallismuseon, ja lukuisten muiden arvorakennusten sisä- ja ulkoseinillä. Esimerkiksi tuomiokirkon eri remonteissa hän on ollut mukana jo 20 vuoden ajan. Arvorakennusten kunnostaminen on aina monien eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä.
Laeslehdon isä Eero on maalarimestari ja niin on yksi hänen lapsistaankin. He kaikki ovat opiskelleet Helsingin maalariammattikoulussa, osittain jopa samojen opettajien opetuksessa.
Juokseva vesi ympäröi taloa
Suvun kotipaikka on ukin perheen 1940-luvun lopulla rintamamiestontille Vallinmäkeen rakentama tila. Isoisä Kusti nimesi paikan Nälkäniemeksi. Nälkäniemi sijoittuu Kuopion ja Joensuun välisen tien varteen. Taipaleenjoki ympäröi niemelle rakennettua taloa kolmesta suunnasta. Laeslehdon mummolle olikin aikanaan ennustettu, että hän tulee asumaan talossa, jonka jokaisesta ikkunasta näkyy ympäri vuoden juoksevaa vettä.
Rintamamiestontista ei tarvinnut maksaa, mutta kaksi vakuudenantajaa olisi papereihin tarvittu. Laeslehdon ukilla oli kuitenkin niin vakuuttava takaaja, että toista ei tarvittu: vakuudenantaja oli ukin työnantaja Outokumpu Oy.
Suvun keskeinen henkilö oli Laeslehdon mummo Selma, jonka luona lähempänä ja kauempanakin asuvat sukulaiset ja ystävät päivittäin vierailivat. Mummo oli aina tuvan portailla vastassa, saapuipa vieras mihin kellonaikaan tahansa, ja vieraiden varalle oli aina tarjottavaa, kuten piirakoita tai karjalanpaistia.
Rakennukset tulevat korjaamalla tutuiksi
Laeslehdon 30-vuotisen uran varrelta muutama entisöintikohde on jäänyt erityisesti mieleen. Yksi niistä on Kansallismuseo, jonka peruskorjaus työllisti Laeslehtoa puolentoista vuoden ajan. Talo tuli remontin mittaan niin tutuksi, että kun hän myöhemmin avioitui nykyisen puolisonsa kanssa, vihkiminen tehtiin Kansallismuseon rakennukseen kuuluvassa kirkkosalissa. Juice Leskisen lauluista tuttu haitaristi Safka oli yksi tilaisuuden esiintyjistä.
Läheinen rakennus on myös Uspenskin katedraali, sillä Raimo Laeslehto on ortodoksi. Uspenskin katedraali on tullut hänelle tutuksi myös työasioissa: katedraalin remonttiin liittyen yhtenä kinkkisenä tehtävänä oli valita kultaisten sipulien uudelleen kultaamiseen liittyen kullan alle tehtävä maalauskäsittely. Sipuli itsessään on kuparia, ja mikäli kupari joutuu vähänkään tekemisiin ilman kanssa se alkaa hapettua. Jos näin kävisi, kuparin päälle laskettu kultaus kuoriutuisi pois.
Laeslehto kertoo nähneensä sipulien kultauksien kuoriutumiseen liittyviä painajaisia kymmenen vuoden ajan. Nyt kultauksen uusimisesta on miltei 20 vuotta ja sipulit ovat edelleen ehjät. Kuparin ja kultauksen väliin tehty maalikerros oli siis tehty oikein. Oikein oli toki tehty myös varsinainen kultaus. Sen teki kultaajamestari Virtanen työryhmineen.
Suomessa on paljon erikoisosaamista
Henkilökohtaisesti merkittäväksi on tullut myös Sinebrychoffin taidemuseon rakennus, jonka entisöintiä Laeslehto valvoi vuosina 2001 – 2002. Laeslehdon mukaan on syntynyt hieman väärä kuva siitä, että entisaikojen menetelmien osaajia pitäisi aina etsiä esimerkiksi Virosta asti. Hänen mukaansa Suomessa on laaja kirjo mitä erilaisimpien erityisalojen osaajia, oli sitten kyse erilaisten perinnemaalausmenetelmien osaajista, kipsikoristeiden tekijöistä tai vaativien rappausten taitajista. Sellaisia tarvittiin tehtailija Sinebrychoffin entisen kodin korjauksessa.
Kun remontti oli valmis, ja ylellisen rakennuksen saleihin palautettu alkuperäisiä seinävärejä, arkkitehtuurivalokuvauksen mestari Arno de la Chapelle otti saleista valokuvan, jonka Laeslehto ripusti omalle seinälleen. Kun hän joitakin vuosia myöhemmin täytti 50 vuotta, tekivät hänen lapsensa De la Cahapellen valokuvasta toisinnon, jossa lapset itse poseerasivat samassa huonetilassa. 60-vuotiuslahjakseen Laeslehto toivookin vielä yhtä toisintoa samasta kuvasta: sellaista, jossa olisivat myös hänen lapsenlapsensa.
