Mistä tietää, milloin on hyvä aika ostaa osakkeita? Millä summalla voi aloittaa? Asiantuntija vastaa 14 kysymykseen sijoittamisesta
Rahoituksen professori Elias Rantapuska haluaa hälventää sijoittamiseen liittyviä epäilyjä ja pelkoja. Hän vastaa sijoittamista koskeviin kysymyksiinne.
Kysymykset on saatu Ylen verkkokyselystä ja Tämäkin on totta -Instagram-tilin seuraajilta.
Kysymyksiä tuli yli 70. Mukaan valikoitiin 14 sellaista, joista voi olla hyötyä mahdollisimman monelle.
Vastaaja Elias Rantapuska on professorina Aalto-yliopistossa.
1. Mistä sijoittaminen pitäisi aloittaa? Kehen otan ihan ensiksi yhteyttä?
Avaa pankkitili missä tahansa pankissa. Kliksuttele nettipankissa ”sijoitusrahastot” ja ”tee rahastomerkintä”. Ei tarvitse edes ottaa kenenkään yhteyttä, nämä prosessit on automatisoitu.
Osakesijoittamista varten tarvitset sijoituspalvelusopimuksen, johon tarvitset muutaman kliksun lisää ja jokusen euroa kuussa kustannuksiin.
2. Mikä on pienin summa, millä kannattaa sijoittaa?
Ei ole pienintä summaa. Mikä tahansa summa, mitä et ehdottomasti tarvitse nyt, vaan kulutat myöhemmin korkojen kera, on syytä sijoittaa. Kaikki eivät tietenkään pysty sijoittamaan, jos yhtään ylimääräistä ei ole.
3. Mistä tietää, milloin on hyvä aika ostaa osakkeita?
Lyhyellä aikavälillä ei helposti mistään. Pitkällä aikavälillä ajoituksella ei ole suuresti väliä, jos sijoitat useasti pienempiä summia – joskus onnistut ajoituksessa tuurilla ja joskus et. Pitkällä aikavälillä pomput tasoittuvat hyvällä hajautuksella.
4. Kuinka paljon sijoittaminen vaatii aikaa?
Vähimmillään muutaman tunnin alkuun pääsemiseksi ja jokusen minuutin veroilmoituksen tarkistamiseen. Enimmillään voi toki laittaa sijoittamiseen vaikka kaiken valveillaoloaikansa.
Rahoitusmarkkinoilla on onneksi tuotteita, kuten koko maailman kattavat indeksirahastot, joihin sijoittamalla voi käytännössä unohtaa sijoitussalkkunsa vuosikymmeniksi.
5. Mikä on kätevin tapa sijoittaa, jos ei kiinnosta seurata pörssikursseja tunnin välein?
Sijoitusrahastot ovat ratkaisu tähän. Ylipäätään vain harva sijoitus todella vaatii mitään jatkuvaa seurantaa – se on harhaluulo.
Minulle itselleni ja monelle muulle sopii parhaiten lähestymistapa ”osta ja unohda”. Maksat joka tapauksessa jossain määrin siitä, että joku muu hoitaa sijoituksiasi, joten miksi vaivata itseään kurssien kyttäämisellä.
6. Säästän kuukausittain pankin sijoitusrahastoon 200 e. Rahasto on koko ajan miinuksella. Pitääkö vain jaksaa odottaa vai vaihtaa johonkin toiseen tuotteeseen?
Jos sijoitat vain yhteen rahastoon, voit harkita summan jakamista useammaksi pienemmäksi puroksi hajautuksen parantamiseksi.
Säästäminen sijoittamalla on pitkä peli, jossa on pystyttävä unohtamaan se, että joskus sijoitussalkku näyttää punaista.
7. Aina hehkutetaan onnistujia. Toisten töppäyksistä kuitenkin oppii eniten. Kuinka isosti piensijoittaja voi töpätä?
Isoin töppäys on se, että ei koskaan aloita sijoittamista. Seuraavaksi merkittävimmät töppäykset ovat heikko hajautus, liiallinen kaupankäynti ja kulujen jättäminen huomiotta.
Teoriassa voi vaikka hävitä koko omaisuutensa laittamalla kaikki munat yhteen koriin kertasijoituksena, mutta kun on pitkä aikajänne, hyvä hajautus, alhaiset kulut ja käy kauppaa vain silloin kun on ylimääräistä tai tarvitsee rahaa kuluttamiseen tai vaikka asunnon ostoon, on vaikeaa töpätä isosti.
8. Kuinka paljon pitäisi sijoittaa kuukaudessa ja vuodessa, että voisi jäädä aikaisemmin eläkkeelle?
Esimerkinomaisesti: Kymppitonni vuodessa kymmenen vuoden ajan sallisi eläköitymisen 3-5 vuotta aiemmin. Kaksi tonnia vuodessa eli alle 200 euroa kuukaudessa 30 vuoden ajan sallisi eläköitymisen 4-6 vuotta aiemmin.
Korkoa korolle -ilmiö toimii, joten mitä aiemmin aloittaa, sitä helpommin eläkesuunnitelmansa voi toteuttaa.
9. Kun aloittaa nuorena, ehtii hyödyntää korkoa korolle -vaikutusta. Mitä kannattaa tehdä viisikymppisenä, jos ei nuorena ehtinyt mukaan?
Viisikymppisenä et voi ottaa niin paljon riskiä kuin kaksikymppisenä, joten jos on jokin tietty eläkesäästösumma mielessä, on viisasta sijoittaa osa sijoitussalkusta korkosijoituksiin.
Viisikymppisellä tosin on keskimäärin suuremmat tulot ja enemmän kertynyttä varallisuutta kuin kaksikymppisellä, joten kääntämällä säästämisvipua isommalle voit ottaa kiinni nuorempana aloittaneet.
10. Pelkään kulujen riskejä. Mitä sijoittaminen maksaa minulle esimerkiksi 20 vuoden aikana, jos alan sijoittaa 300 euroa kuukaudessa Maailma-rahastoon?
Pitkän ajan kulut ovat keskeinen asia varallisuutesi kannalta – riskitason lisäksi.
Rahaston avaintietoesitteestä löydät hallinnolliset kulut prosenttilukuna. Tämä luku kertoo, paljonko maksat sijoituspääomastasi rahastoyhtiölle vuosittain siitä, että he hoitavat sijoittamisen puolestasi. Kustannustehokkaissa indeksirahastoissa hallinnointipalkkio on noin 0,5 prosenttia, aktiivisissa osakerahastoissa jopa yli 2 prosenttia.
Jos säästät 20 vuotta 200 euroa kuussa indeksirahastoon, jonka vuosituotto on kulujen jälkeen 7 prosenttia, pääoma on 20 vuoden päästä pääoma kasvanut 48 000 eurosta 102 000 euroon. Jos valitsit kalliimman aktiivisen rahaston 2 prosentin kuluilla ja 5,5 prosentin tuotolla kulujen jälkeen, pääoma on kasvanut 86 000 euroon.
Akateemisen tutkimuksen perusteella suurin osa aktiivisista sijoitusrahastoista häviää indeksirahastoille ja mitä pidempi sijoitushorisontti, sen todennäköisempää on, että aktiivinen rahasto häviää indeksille.
11. Haluan sijoittaa eettisiin kohteisiin. Mistä näen sijoituskohteiden eettisyyden?
Nopean katsauksen sijoitusrahaston eettisyydestä ympäristön, kestävyyden ja hallinnon näkökulmasta saat esimerkiksi Morningstarin viisiportaisesta kestävyysarviosta (sustainability rating).
EU:ssa sijoitusrahaston on avattava kestävyyteen liittyvää sijoituspolitiikkaansa tarkasti. Kysy siis tarkkoja tietoja rahastoyhtiöltä tai rahastoa kaupittelevalta henkilöltä. Saat ne viittaamalla EU:n SFDR-asetuksen 10. artiklaan.
Kunkin sijoitusrahaston suurimmat sijoituskohteet löytyvät rahaston avaintietoesitteestä.
12. Miksi vastuulliset ja kestävät rahastot tuottavat yleensä huonosti?
Eivät ne välttämättä tuota huonosti. Tutkimusta aiheesta on, mutta vahvaa näyttöä kumpaankaan suuntaan ei ole.
Teoriassa vastuullinen rahasto pärjää huonommin, koska se sulkee sijoituskohteita pois. Enemmän sijoitusmahdollisuuksia on parempi, jos ajatellaan ainoastaan tuottoa. Moni sijoittaja kuitenkin haluaa sijoitukseltaan tuoton lisäksi myös vastuullisuutta.
13. On todennäköistä, että planeetan rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan tai taloussysteemi romahtaa. Uskotko silti, että sijoitukselle tulee lopulta aina tuottoa?
Mikään ei tietenkään ole täysin varmaa, paitsi verot ja kuolema. Sijoittamisessa on kyse todennäköisyyksistä, jotka kuitenkin ovat sijoittajan puolella.
Sijoittamista on ollut olemassa läpi ihmiskunnan historian muodossa tai toisessa; Jyvän kylväminen peltoon syömisen sijaan on sijoittamista. Moderni rahoitusmarkkina mahdollistaa sijoittamisen myös niille, jotka eivät voi kylvää jyviä omalle pellolleen.
Vaikka planeetan rajat materiaalisessa kuluttamisessa tulevat vastaan, voi talousjärjestelmä jatkossa tuottaa ihmisille hyvinvointia ja sijoittajille tuottoa vähähiilisistä kohteista, jotka tuottavat pikemminkin palveluita kuin tavaroita.
14. Miten löydän puolueetonta tietoa siitä, mihin kannattaa sijoittaa?
Esimerkiksi Suomen osakesäästäjien sivulla on hyvää tietoa sijoittamisesta paketoituna helposti omaksuttavaan muotoon.
Suomenkielistä sijoituskirjallisuutta on useampi kymmenen varteenotettavaa nidettä; Vesa Puttosen sekä Seppo Saarion kirjat ovat klassikkoja.
Katso 10 minuutin luento (alla). Videolla Elias Rantapuska kertoo, miten vaurastumisen alkuun pääsee. Entä miksi ei kannata matkia sijoituksissa omia vanhempiaan?
Rantapuska muistuttaa myös, että yksi tapa sijoittaa on kerätä itselleen inhimillistä pääomaa. Se tarkoittaa tietojen ja taitojen hankkimista ja omasta terveydestä huolehtimista.
Rantapuskan luento kuuluu sarjaan Tämäkin on totta. Katso kaikkien kymmenen huippupuhujan videot:
