Santtu-Matias Rouvalin ja Philharmonia-orkesterin straussilainen yhteishurmio

Richard Straussin neljä sinfonista runoa sisältävä tupla-cd on Rouvalin ja Philharmonian kolmas yhteinen levytys, mutta asenne on kuin debyyttilevyllä: jalat alta ja luulot pois!

Lontoon Philharmonia-orkesterin uutuuslevyn nimi on Santtu conducts Strauss. Siis ihan vain ‘Santtu’ ilman ’Matiasta’ ja ilman ‘Rouvalia’. Tämä on raikas irtiotto maestrokulttuurista, jossa kapellimestareista puhutaan nimenomaan pelkillä sukunimillä: Karajan. Furtwängler. Dudamel. Bernstein. Barenboim.

Uutuusalbumin kansikuva on niin ikään riisuttu: valkoisella taustalla on monokromaattisen siniseksi sävytetty leikekuva Rouvalista johtamassa orkesteria. Kuvan päälle on aseteltu kahdesta sisäkkäisestä neliöstä johdettu graafinen elementti, kenties jonkinlainen logo, jonka merkitys jää itselleni arvoitukseksi. Kysymys saattaa olla viitteellisistä kirjaimista: ehkä P niin kuin Philharmonia. Tai iso P ja O, niin kuin Philharmonia Orchestra. Koivunlehdenvihreä mysteerilogo on kuin vesileima tai polttomerkki Rouvalin kuvan päällä. Asetelma viestii: “Me kuulumme yhteen.”

Tulkinta saa tukea esittelylehtisen teksteistä. Niissä tuodaan voimakkaasti esiin Rouvalin ja Philharmonia-orkesterin muusikoiden keskinäistä iloa toisistaan ja hiljattain alkaneesta yhteisestä matkasta. Orkesterin johtajuus siirtyi yhdeltä suomalaismaestrolta toiselle kauden 2021–22 alussa, kun Esa-Pekka Salonen ojensi ylikapellimestarin tahtipuikon Rouvalille.

Rouvali siis aloitti kautensa keskellä covid 19 -pandemiaa. Uutuuslevy kuuluukin yhdeltä kantiltaan korona-aikakauden soiviin dokumentteihin.

Kysymyksessä on Rouvalin ja Philharmonia-orkesterin kolmas yhteinen levytys. Vuonna 2020 julkaistulla debyyttilevyllä on Tšaikovskin Joutsenlampi. Se on musiikkia joka antaa kapellimestarille tilaisuuden esitellä taitojaan monipuolisesti, mutta ei silti teos, jolla olisi potentiaalia tehdä jalat alta -tyyppinen vaikutus, mitä debyyttilevyillä usein haetaan.

Vuonna 2021 Rouvali ja Philharmonia julkaisivat livetallenteen Prokofjevin 5. sinfoniasta. Kelpo levytys sekin, mutta jollain tavalla näissä kahdessa ensimmäisessä levyssä on hieman lämmittelyn makua. Kansitaiteessakin on vielä mukana Santtu-Matias Rouvali koko nimellään kaksine etunimineen ja väliviivoineen. Nyt julkaistulla levyllä henki on aivan toinen.

Richard Straussin kaksi jättimäistä sävelrunoa, Alppisinfonia ja Also sprach Zarathustra, on koostettu Santtu-Matias Rouvalin ja Philharmonia-orkesterin uutuuslevylle live-esityksistä, kahdesta eri konsertista. Live-Straussien lisäksi tupla-cd:lle on tallennettu studioäänityksinä vielä kaksi muuta Straussin sävelrunoa, Don Juan sekä Till Eulenspiegelin lystikkäät kujeet.

Huomio kiinnittyy ennen muuta live-esityksinä tallennettuihin teoksiin. Syksyllä 2021 soitettujen konserttien huumakerrointa kasvatti huomattavasti se, että orkesteri kokoontui ensimmäistä kertaa sitten pandemian alun täydessä vahvuudessaan – ja näiden Straussin teosten kohdalla erityisen täydessä, 129 soittajan vahvuisena – soittamaan kotisaliinsa Lontoon Royal Festival Halliin. Konsertin merkittävyys sai lisänostetta siitä, että kysymyksessä oli Rouvalin debyyttikonsertti Philharmonia-orkesterin ylikapellimestarina.

Suurilla odotuksilla ladattu konsertti sai loistavat arvostelut brittilehdistössä. The Guardian -sanomalehden kriitikon mielestä Rouvali osoittautui ‘erinomaiseksi straussiaaniksi, lähestyi teosta punnitusti ja oli yksityiskohtien ja sointivärien kanssa tarkka’.

Santtu conducts Strauss -uutuusalbumin esittelylehtisessä vedetään yhdistäviä rihmoja Santtu-Matias Rouvalin ja Richard Straussiin luontorakkauden kautta Alppisinfoniaan. “Omistan 14 hehtaaria metsää maaseudulla. Metsästän lintuja, peuroja ja jäniksiä”, kertoo Rouvali kotioloistaan ja tekemisistään Suomessa.

Rouvalin ja Philharmonia-orkesterin nostattaman ukkosmyrskyn jäljiltä kuivatellessani olen valmis uskomaan, että Straussin johtaminen siten, että kuuntelija voi miltei haistaa muutoksen ilmanpaineessa ennen ensimmäisiä jyrähdyksiä ja tuntea ensimmäiset painavat sadepisarat ihollaan, vaatii paitsi partituurin syvää tuntemusta myös 14 hehtaaria metsää sekä pitkiä oleskeluja luonnossa eri vuorokaudennaikoina ja vuodenaikoina, kelissä kuin kelissä.

Uutuuslevy antaa suuren mittakaavan Rouvalin ja hänen ikioman lontoolaisorkesterinsa potentiaalille. Myöhäisromanttinen pauhu, jossa sinfoniaorkesteri – tuo hämmästyttävä metainstrumentti – on mahtavimmilaan, sujuu vaikuttavasti ja pitää kuuntelijan otteessaan. On hyvin mielenkiintoista seurata, mitä Santtu johtaa Philharmonia-orkesterin seuraavalla levyllä. Henkilökohtaisella toivelistallani voisi olla esimerkiksi levy, jonka otsikko on Santtu conducts Beethoven.

“Santtu Conducts Strauss”. Richard Strauss: Eine Alpensinfonie; Till Eulenspiegels lustige Streiche; Don Juan, Also sprach Zarathustra. - Philharmonia Orchestra, joht. Santtu-Matias Rouvali. (Signum, SIGCD720)