Muualla kulttuurista koetaan ylpeyttä, mutta Suomessa ajatellaan, että se on luksusta, arvioi professori Purran lausahdusta
Kulttuuricocktail Livessä keskustelunaiheena oli kulttuurin asema eduskuntavaalien alla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kutsui tiistaina Ylen vaalitentissä kulttuuria luksuspalveluksi, ”johon tällä hetkellä valitettavasti Suomessa menee liikaa rahaa”.
Aihe herätti keskustelua keskiviikon Kulttuuricocktail Live -televisio-ohjelmassa. Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila sanoi alkuun ajatelleensa luonnehdintaa luksuspalvelusta ”älyvapaaksi kommentiksi”.
– Muualla Euroopassa yhteiskuntaluokasta riippumatta kaikki kokevat ylpeyttä kulttuurista ja mieltävät kuluttavansa sitä muodossa tai toisessa. Suomessa on päässyt syntymään puhetapa, että kulttuuri on eliitille, se on luksusta, Mattila sanoi.
Mattilan mukaan kulttuuriala on ”alistunut siihen, että rahoitusta pitää perustella hyvinvointivaikutuksilla”.
– Kaapista kaivetaan jos jonkin sortin tutkimusta. Taide ja kulttuuri ovat osa sivistysvaltiota, eikä niiden tarvitse perustella itseään.
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen oli asiasta eri mieltä.
– Kaikkien julkista rahoitusta saavien toimialojen pitää myös pystyä osoittamaan niiden vaikutukset. Olen aika ylpeäkin terveys- ja hyvinvointivakutuksista.
Ei ole Suomea ilman kulttuuria.
Rosa Meriläinen
Meriläinen esitti, että talousvaikutukset auttavat osaltaan osoittamaan kulttuuritoiminnan tarpeellisuuden.
Purran lausahdusta Meriläinen kommentoi näin:
– Ehkä viestini on se, että ei ole Suomea ilman kulttuuria. Viime yönä presidentti Joe Biden sanoi Twitterissä, että kansakuntien merkitystä mitataan kulttuurilla. Ihan maanpuolustuksesta ja isänmaallisuudesta tässä on kyse.
”Taide tieteen kaltainen toimija”
Mattila kuvaili näkevänsä kulttuurialan tieteen kaltaisena toimijana.
– Tiede ei joudu oikeuttamaan paikkaansa. Tietyn kehitysasteen yhteiskunnassa tiede on tapa uuden oppimiseen ja opin jakamiseen.
Edellispäivän tentissä Purra luetteli hyödylliseksi kulttuuriksi esimerkiksi kirjastot ja lastenkulttuurin.
Näyttelijä Kati Outinen katsoo asiaa taiteentekijän näkökulmasta.
– Ajattelin, että siinä viitattiin, että toisenlainen taide on hyväksytympää kuin toinen.
Outinen kuvailee että suomalaisten suhtautuminen taiteeseen näkyy esimerkiksi siinä, miten lämmöllä ihmiset usein puhuvat oman kotialueensa taiteesta.
– Ihmiset kertovat oman paikkakuntansa taitelijoista, näyttelyistä, museoista ja esityksistä. Kokemukseni on, että kansa rakastaa taidetta.
Eri aikoina ihmiset tukeutuvat eri taiteenlajeihin, Outinen sanoo.
– Kun aika on tällainen, ihmiset hakevat keskustelukumppania taiteesta.
Se auttaa Outisen mukaan esimerkiksi sen pohdinnassa, että ”mitä helvettiä nyt tapahtuu tässä maailmassa”.
Katso lähetys tästä:
Aiheesta lisää muualla:
Lisää rahaa vai leikkauksia kulttuuriin? Selvitimme eduskuntapuolueiden kulttuurilinjauksia
