Mustelma on leukemiaa ja flunssa keuhkokuumetta – Katri kärsii hypokondriasta, joka saa hänet tarkkailemaan kehoaan epätavallisen paljon
Sairauden pelko eli hypokondria on ahdistushäiriön oire, jota lääkärit eivät osaa kunnolla tunnistaa. Katri Koivumäen sairauspelot alkoivat jo lapsena, kun hän näki televisiodokumentin leukemiasta.
Kun lääkäri kertoo Katri Koivumäelle, 35, että hänen kädessään oleva rasvapatti on vaaraton ja ihan normaali, Koivumäen on vaikea uskoa lääkäriä, sillä hän on jo suunnitellut omat hautajaisensa.
Lääkärin sanaa enemmän Katri uskoo laboratoriotestejä ja ultraääni- tai röntgenkuvia. Niistä jää mustaa valkoiselle. Kun ahdistus omasta terveydestä taas iskee, tuloksiin voi palata. Ne rauhoittavat enemmän kuin lääkärin lupaukset.
Katri asuu Ylivieskassa, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Maisema on avara, kadut leveitä ja talot matalia, paitsi Ylivieskan uusi kirkko, jossa istumapaikkoja on 700 kirkkovieraalle.
Koivumäen päivää rytmittävät työ, jääkaapin ovessa olevat poikien lukujärjestykset sekä rakas harrastus, tankotanssi.
Tankotanssi vaatii voimaa ja tiukkaa konktaktia tankoon. Hiertymät ja mustelmat ovat varsin tavallisia.
Kun Katrin sairauspelot ovat pahimmillaan, hänen on vaikea uskoa, että mustelmat ovat peräisin tankotanssista, sillä pahempi selityskin on olemassa: leukemia.
Leukemia oli ensimmäinen sairaus, jota Katri alkoi pelätä. Kouluikäisenä hän oli nähnyt dokumentin, joka kertoi leukemiaan sairastuneesta pojasta. Lapsille suunnattu, valistava piirrossarja Olipa kerran elämä käsitteli sekin verisoluja ja leukemiaa.
Katri kätki sairauspelkonsa hassuttelun ja pelleilyn taakse. Siksi hänen ahdistustaan ei ymmärretty. Lopulta hän käyttäytyi hysteerisesti kaikkien sairauksien kanssa.
Hypokondria kuuluu ahdistuneisuushäiriön oireisiin. Usein ajatellaan, että sairauspelot laukaisee läheisen sairastuminen tai kuolema, mutta Katrin kohdalla kyse oli televisio-ohjelmassa nähdystä, oman ikäisestä pojasta, jonka kohtaloon hän samaistui voimakkaasti. Paljon myöhemmin Katri sai diagnoosin ahdistuneisuushäiriöstä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Hypokondriaan kuuluu, että potilas uskoo oireidensa johtuvan aina mahdollisimman vaarallisesta sairaudesta. Useimmiten se on syöpä. Myös Katri pelkää eniten syöpiä ja siksi hänellä on tapana skannata omaa kehoaan.
Tarkkailusta on tullut automaattista: kainalot, imusolmukkeet, rinnat. Kun tarpeeksi tutkii, voi löytää rasvapatteja, outoja näppylöitä, kipukohtia ja muita huolestuttavia asioita. Jokaisesta niin sanotusta löydöksestä lähtee kela helposti käyntiin.
Katrin päässä sillä on yleensä aina sama kaava.
Ajattelen, että ensin on se hirveä sairaus, sitten tuskallinen sairastamisvaihe ja lopulta kamala kuolema.
Aluksi Katri epäroi käyttää hänelle määrättyjä ahdistulääkkeitä, sillä hän pelkäsi lääkkeiden turruttavaa vakutusta. Ehkä lääkityksessä hän ei tuntisi oireita? Lääkäri lupasi, että niin ei tapahdu, ja lopulta Katri uskalsi aloittaa lääkityksen. Se auttoi hänet pahimman ylitse.
Hypokondrikolle jokainen lääkärin tai terveydenhoitajan yhteydenotto merkitsee pelon aktivoitumista. Kun hammaslääkäri soitti Katrille ja pyysi palaamaan hammasröntgeniin, hän ei päässyt irti ajatuksesta, että suusta on löytynyt syöpä. Mutta kyse oli vain hieman erikoisemmasta hampaan juuresta.
Mediassa parhaillaan esillä oleva streptokokki A aiheuttaa Katrille vakavaa ahdistusta. Myös tavallisen flunssan seuraukset pelottavat.
Se perustarina, jossa ihminen sairastelee kotona eikä ymmärrä, että tauti on paha. Lopulta paljastuu keuhkokuume, eikä mitään ole enää tehtävissä, maalailee Katri ja nauraa itsekin omille peloilleen.
Silti, pelkojen iskiessä ne ovat totisinta totta. Moni hypokondriasta kärsivä käy jatkuvasti lääkärissä. Myös Katri myöntää lähtevänsä helposti lääkäriin, mutta omasta mielestään ei turhaan.
Useimmiten potilas tunnistaa oman hypokondriansa ennen lääkäriä, hakemalla tietoa netistä.
Psykiatriaan erikoistuva lääkäri Jonne Juntura myöntää, että lääkärille on erittäin suuri kynnys tulkita potilaan pelot hypokondriasta johtuviksi ja jättää oireet tutkimatta. Jatkuvasti vaihtuvat lääkärit vaikeuttavat entisestään kokonaiskuvan hahmottamista. Siksi varmasti tehdään myös tarpeettomia testejä.
Terveydenhuoltoa vaivaava lääkäripula hidastaa pääsyä lääkäriin, jolloin hypokondriasta kärsivä potilas hakee omatoimisesti tietoa netistä. Pelkästään hakusanalla 'päänsärky' löytyy lukuisia kertomuksia aivokasvaimesta.
Katri on huomannut, että stressi ja väsymys lisäävät sairauspelkoja. Siksi hän on joutunut vaihtamaan myös työpaikkaa. Päiväkodissa lapset sairastelivat paljon ja se aiheutti hänelle jatkuvaa stressiä.
Mutta palataan kirkolle. Katri työskentelee satunnaisesti suntiona naapurikunnassa, Pyhäjoen kirkolla. Samoin kuin Ylivieskan kirkko se on komea, moderni rakennus, joka rakennettiin palaneen puukirkon tilalle. Suntion työhön kuuluvat myös hautajaiset. Kuoleman kanssa työskentely tuntui Koivumäestä aluksi hankalalta.
– Kun aloitin suntiokoulun, sanoin kouluttajalle, että en ehkä ole ihan sinut kuoleman kanssa. Suntion työssä hautajaiset ovat isossa osassa. Kouluttaja arveli, että työ saattaisi olla minulle hyväksi. Ajattelin, että lähdetään kokeilemaan. Ja se oli niin.
Katrilla on harvinainen kyky nauraa omille peloilleen ja ahdistukselleen siitäkin huolimatta, että ne valvottavat häntä öisin ja vievät energiaa päivistä. Positiivinen elämänasenne ja huumori ovat hämänneet myös terapeutteja.
– Menin kerran terapeutille ja hän sanoi, että en vaikuttanut yhtään masentuneelta tai ahdistuneelta. Ajattelin, että ei minussa sitten varmaan ole mitään vikaa.
Oikeasti oli tosi paha olla.
Katri Koivumäki
Katri halusi osallistua Akuutin kuvauksiin, vaikka hänen pahimmat pelkonsa ovatkin peräisin televisiosta. Nykyisin hän osaa valikoida, millaisia terveysohjelmia hän katsoo. Sairaalasarjoja ja teho-osastodokumentteja nuorempana ahminut Katri osaa nykyään vaihtaa kanavaa, kun valkoinen takki vilahtaa ja ambulanssin pilli soi.
