Marko Juntunen seikkaili Samoalla ennen kuin arabimaailman tutkimus vei mukanaan
Kulttuuriantropologin työssään Marko Juntunen opiskeli ystäviensä avulla marokonarabiaa ja yliopistoissa Arabimaiden kirjakieltä. Islamin tutkimuksensa ansiosta Juntunen on kysytty kommentaattori.
Kuuntele Kuusi kuvaa Marko Juntusen elämästä Yle Areenasta
Lähi-idän ja islamin tutkimuksen dosentti Marko Juntunen ei ole vain istunut työhuoneessaan, vaan hän on kuunnellut ihan paikan päällä marokkolaisten ja irakilaismiesten tarinoita ja huolia.
– Yhdessä vaiheessa vietin kuukauden marokkolaisystäväni kanssa leirintäalueen teltassa. Siellä tuli tutuksi nuorten rakkauselämän murheet ja tavat risteillä äärimmäisen konservatiivisessa ja perheorientuneessa yhteiskunnassa.
Minulla on tuossa kädessäni arabian kielen sanalistoja, joita opettelen marokkolaisten ystävieni avulla.
Marko Juntunen
Ymmärtääkseen miehiä Marko Juntunen opiskeli arabian kieltä Marokon Rabatin Mohammed V:n yliopistossa.
– Opiskelin modernia, ns. standardiarabiaa, joka on kaikkien arabiamaiden yhteinen kirjakieli.
Opettajat painostivat oikeakielisyyteen ja korjasivat heti puhekielen elementit pois, vaikka kulttuuriantropologina halusin osata myös marokonarabiaa, jota tavalliset kansalaiset puhuvat.
– Marokon murre on siinä mielessä erikoista, että kaikki mahdolliset vokaalit revitään pois. Jouduin löytämään kurkustani ihan uusia äänielimiä.
Työmarkkinat marokkolaisin silmin
Marko Juntunen tutki 2000-luvun taitteen molemmin puolin Marokon ja Espanjan välistä siirtolaisuutta, sillä Espanja oli monille pohjoismarokkolaisille kultamaa.
– Kulttuuriset kontaktit Espanjaan olivat tutkimuskohteissani Gibraltarin salmen eteläpuolella tiiviit, ja lukutaidottomatkin marokkolaiset puhuivat hyvää espanjaa, sillä vanhemmat sukupolvet kävivät aikaisemmin Espanjassa töissä siirtolaisina tai kausityöntekijöinä.
Pohjois-Marokko oli vuodesta 1911 vuoteen 1956 Espanjan protektoraatti (suojelusalue), kunnes Marokko jaettiin vuonna 1912 Ranskan ja Espanjan kesken.
Vuonna 1991 Espanja tiukensi rajapolitiikkaansa viisumipakolla.
– Hanttihommissa olevat marokkolaiset eivät saaneet enää vierailuviisumia, sillä liikenne pyrittiin tyrehdyttämään. Marokkolaiset kokivat, että portit työhön menivät kiinni.
– Tämän seurauksena alkoivat vaaralliset ihmisten salakuljetukset, sillä marokkolaiset pyrkivät Espanjan Almerian kasvihuonealueille tai Barcelonan alueen lähiöihin.
Matkalla islamilaisessa maailmassa
Juntunen kertoo kirjassaan, Islamin arki - maailma marokkolaisen silmin, marokkolaisten elämästä Pohjois-Marokon aaltopeltikortteleissa sekä kuvailee ilmapiiriä, jonka uskotaan tuottavan muslimi-terroristeja - vaikka oikeastaan siellä kytee toivo lähinnä paremmasta elämästä.
– Vähäosaisuus ei ole suinkaan ainoa selittävä tekijä radikalisoitumiselle.
Tutkimustyössään Juntunen on pyrkinyt ymmärtämään nuorten miesten mielenmaisemia, joista radikalisoituminen syntyy.
– Samalla kun äärijärjestöt kuten Al Qaida tai Isis radikalisoivat nuoria, ne myös deradikalisoivat, sillä nuorille paljastuu, etteivät järjestöt tarjoakaan sitä, mitä lupasivat.
Tänä päivänä Juntunen tutkii radikalisoitumisen ehkäisyn mahdollisuuksia Kirkon Ulkomaanavussa. Hän toteaa, että radikalisoitumiseen voi parhaiten puuttua, kun tunnistetaan nuoren varhaisia muutospiirteitä.
– Radikalisoituminen on aina yksilöllinen prosessi, eikä yhtenäisiä syy-seuraussuhteita ole löydettävissä. Usein radikalisoitunut on kokenut tietyn määrän epäkohtia ja etsii yhteisöä tai kaveripiiriä, joka tarjoaisi uusia ajatuksia, joilla muuttaa maailmaa.
Vasemmistolaisuus oli Irakissa 1970-luvulla voimissaan
Marokon vuosien jälkeen Marko Juntunen vaihtoi tutkimusperspektiiviä mm. irakilaisiin.
Pohjois-Irakissa Marko Juntunen kiersi Turussa asuvan Riadh Muthanan (kuvassa mustahattuinen) kanssa tapaamassa mielenkiintoisia henkilöitä.
– Minua kiinnosti Irakin erityisen voimakas 1970-luvun vasemmistolaisuuden alavire, jota sain tarkastella Muthana Riadin kaltaisen vasemmistolaisaktivistin kautta, sillä vasemmistolaiset joutuivat Saddam Husseinin valtakaudella kahden voiman väliin.
Matkalla Juntunen ja Riadh tapasivat mm. vasemmistolaisen partisaanijohtaja Bahadin Nurin (kuvassa käsi pystyssä), joka oli 1970-luvulla Saddam Husseinin vastustaja.
– Etenkin vasemmistolaisen perinteen sukupolvi on tavattoman valveutunut aikamme maailmasta. Siellä keskustellaan 4000-vuotta vanhan muinaisen Babylonian historiasta tai vaikkapa Yhdysvaltojen poliittisesta historiasta ja öljybarrelin hinnasta.
(Bahadin Nuri kuoli 93-vuoden iässä vuonna 2020 covidiin.)
Irakissa Juntunen haastatteli Euroopassa asuneita turvapaikanhakijoita, jotka oli palautettu ja palanneet Irakiin.
– Tarkoituksena oli selvittää, milloin paluu voi onnistua.
Varissuon monikulttuurinen lähiö on täynnä potentiaalia
Tutkimukseensa liittyvää kenttätyötä Marko Juntunen on tehnyt asumalla itse Varissuolla ja haastattelemalla siellä asuvia kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia.
Varissuolle on muutettu Irakista, Syyriasta, Marokosta, Somaliasta ja monesta muusta maasta. Noin 9000 asukkaan lähiöasukkaista puolet puhuu muuta kuin suomen kieltä.
– Jokaisen kansainvälisen kriisin myötä sinne tulee uusi sukupolvi siirtolaisia.
Traumaattiset muistot ja uusi elämä Suomessa lomittuvat lähiöön muuttaneiden ”vakkelaisten” eli varissuolaisten arjessa. Uusi sukupolvi on kyllästynyt Lähi-idän ja uskonnon kytköksiin.
– Osalle on muodostanut jopa islamkammoisia näkemyksiä, vaikka kulttuurisesti he kokevat olevansa muslimeja.
Juntusen mielestä turvapaikkakeskustelussa unohtuu, että osa maahanmuuttajista on aktiivisia toimijoita, eivätkä he ole pelkästään avun vastaanottajia.
– Okay, annatkin lausuntoa dubailaiselle tv-kanavalla Suomen EU-politiikasta, sanoo Marko Juntunen, joka on ollut yllättynyt maahanmuuttajien kytköksistä.
Varissuon lähiön nuoret kokevat kasvuympäristön monikulttuuristumista, sillä ystäväpiirit ovat sekä uskonnollisestti että etnisesti monenkirjaivia.
Juntunen toivoo, että maahanmuuttajakeskustelussa ei enää puhuttaisi kotouttamisesta Suomeen, vaan tuettaisiin mieluummin nuorten positiivista kosmopoliittista identiteettiä, joka on luonnollisena osana läsnä.
– Maahanmuuttajille tulisi suoda identiteetti, johon kuuluu monta paikkaa.
Kirjalähteet
Abu Ghraib - Varissuo : irakilaismiehen matka Saddamin selleistä Suomeen (2007)
Islamin arki – maailma marokkolaisen silmin (2005)
Matkalla islamilaisessa Suomessa (2020)
