Ukrainalaissotilas haavoittui sodassa – jalan vakavat vauriot korjattiin Suomessa
Sotilas ‘Sasha’ haavoittui pahasti jalkaan väijytyksessä Ukrainassa alkukesästä 2022. Heinäkuussa hän pääsi hyväntekeväisyysjärjestön kyydissä Suomeen. Iso korjausleikkaus jalkaan tehtiin Tampereella.
– Ennen sotaa olin vain tavallinen myyjä, myin maatalouskoneita. Minulla on perhe, vaimo ja lapsia myös. Olen siis ihan tavallinen ihminen, kuten kuka tahansa suomalainenkin.
Tavallinen elämä päättyi Venäjän hyökkäyssotaan. Näin kertoo peitenimellä Sasha esiintyvä ukrainalaissotilas viime vuodestaan.
Hän esiintyy tunnistamattomana oman ja perheensä turvallisuuden vuoksi.
Alkukesästä 2022 suorittaessaan erityistehtävää Itä-Ukrainassa Sashan joukkue joutui väijytykseen dramaattisin seurauksin. Kuudesta sotilaasta neljä kuoli ja Sasha vammautui vakavasti.
Hän kamppaili ison verenhukan heikentämänä puoli vuorokautta erilaisissa pako- ja taistelutilanteissa. Viimein hän pääsi sairaalaan ja hoitoon. Vaurioituneeseen jalkaan asennettiin väliaikainen metallinen tukirakenne.
– Sairaalassa sain kuulla, että joukko-osastostamme pieni määrä sotilaita voitaisiin lähettää Suomeen hoitoon. Halusin heti tuohon porukkaan mukaan.
Heinäkuussa 2022 Sasha oli niiden vajaan kahdenkymmenen potilaan joukossa, jonka hyväntekeväisyysjärjestö toi bussilla Harkovasta Suomeen hoidettaviksi. Sasha päätyi lopulta TAYSiin ortopedi Antti Ylitalon potilaaksi.
Potilaita hoitoon Eurooppaan
EU:n pelastuspalveluorganisaatio järjestää hoitoa tarvitsevia potilaita Ukrainasta eri puolille Eurooppaa. Organisaatio auttaa monissa eri kriisitilanteissa, mutta Ukrainan hanke on sen historian isoin.
Sotaan liittyviä organisaation koordinoimia potilaslennätyksiä lääketieteellisin perustein on tehty viikoittain elokuusta 2022 lähtien. Maaliskuun alussa oli toteutettu miltei 2 000 potilaan siirto hoitoon Ukrainasta EU-maihin.
Suomeen heistä on tullut noin 20 henkilöä, sekä siviilejä että sotilaita. Se on vähän muihin EU-maihin verrattuna.
– Suomen sairaaloissa on suhtauduttu hyvin potilaiden vastaanottoon. Ongelmana meillä on ollut sairaaloiden henkilökunnan tilanne. On ollut henkilöstöpulaa ja työtaisteluja, selvittää STM:n erityisasiantuntija Lasse Ilkka.
Ilkka kertoo, että vaikka Suomi on ilmoittanut useamman kerran kyvystä ottaa vastaan tarjottuja potilaita, ovat he päätyneet muihin maihin hoidettaviksi.
Suomeen saapuvien potilaiden vastaanoton koordinointi on HUS-yhtymän vastuulla, mutta hoito toteutetaan eri puolilla Suomea. Potilasturvallisuuteen vedoten STM ei halua eritellä tarkemmin, missä sairaaloissa hoitoa annetaan.
Ilkka kertoo, että potilaiden hoito oman kotimaan ulkopuolella on mittava ja monimutkainen prosessi. Hoidettaviksi tarjotaan pääsääntöisesti vaativaa hoitoa tarvitsevia henkilöitä, jotka muun muassa pitkän hoitosuhteen ja kuntoutuksen vuoksi saattavat haluta tulla perheineen.
Suomeen hoitoon tulevat saavat tilapäisen suojelun statuksen. Samaa statusta on hakenut jo yli 50 000 Ukrainasta sotaa Suomeen paennutta.
Lääkärit kiinnostuivat avustustyöstä
Euroopan komissio on myöntänyt Ukrainaan humanitaariseen apuun jo 630 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi vapaaehtoisjärjestöt Euroopan laajuisesti ovat avustaneet ukrainalaisia monin eri tavoin.
Myös lääketieteen ammattilaiset ovat aktivoituneet auttamaan. Helsingissä toimivat suu- ja leukakirurgit päättivät vastata myöntävästi kiovalaisten kollegoiden avunpyyntöön.
Suu- ja leukakirurgi Johanna Snäll kertoo, että lääketieteellinen osaaminen Ukrainassa on hyvää, mutta juuri tällä erikoisalalla vaatimatonta.
– Meidän tarkoituksemme on viedä heille osaamista, jotta he jatkossa voivat hoitaa näitä potilaita itse, Snäll toteaa.
Snäll ja kollegat ovat jo vierailleet Kiovassa, mutta usean vierailun kokonaisuudesta osa on toteutettu etäyhteyksin. Seuraava matka Kiovaan on suunnittelussa, mutta sen ajankohta on avoin.
Sota-alueelle matkustamista on suunniteltava tarkoin. Lääkäreiden motiivi auttaa on kuitenkin voimakas.
– Emme ole menossa maailmaa pelastamaan, vaan opettamaan asioita heille. Tämä kriisi päättyy kuitenkin jossain vaiheessa ja jos silloin kysyn itseltäni, että mitä teit, kun Ukrainassa oli tällainen tilanne, niin en halua vastata ‘en mitään’, perustelee kirurgi Tommy Wilkman päätöstään.
Verisuonikirurgi Pirkka Vikatmaa on ollut Suomen kirurgiyhdistyksen ja kansainvälisten kollegoiden kanssa aktiivinen lääketieteellisen avun koordinoinnissa ja toimittamisessa Ukrainaan. Sinne on yhteistyön voimin kuljetettu jo 11 rekkakuormallista terveydenhuollon tarvikkeita.
– Meille olennaista oli, että löysimme Ukrainasta luotettavan yhteistyötahon, jonka kautta pystymme toimittamaan tarvikkeita oikein kohdistettuun tarpeeseen. Esimerkiksi kuvantamisessa käytettävä, vähälle käytölle jäänyt c-kaari löytyi Uppsalasta. Sen avulla saatiin aloitettua suonensisäiset hoidot, selvittää Vikatmaa.
Hän kertoo, että lahjoitetut sydänkirurgiset tarvikkeet auttoivat Lvivissä lasten sydänkirurgeja aloittamaan toiminnan uudelleen. Turusta taas löytyi sydänkeuhkokone korvaamaan Khmelnitskyn rikkoutuneen laitteen.
Tärkeää on myös tietää, että tarvikkeet menevät oikeille henkilöille niihin tarkoitettuun käyttöön. Vikatmaa saakin valokuvia ja videoita laitteista sairaalakäytössä.
Kirurgien avustuksella on Vikatmaan mukaan toimitettu tarvikkeita Ukrainaan yli kahden miljoonan euron edestä. Mukana on ollut niin kaupallisia kuin julkisen puolen yhteistyötahoja.
– Isoin asia minulle tässä hankkeessa on ollut, että olen nähnyt ihmisten halun auttaa. Tavaraa kyllä löytyy ja sodan karmeuden vastapainoksi maailmasta löytyy hyvää tahtoa, toteaa Vikatmaa.
Paluu kotimaahan heti kun mahdollista
Ortopedi Antti Ylitalo TAYSista on suunnitellut Sashan polvinivelen leikkauksen huolella. Siihen rakennetaan ulkopuolinen tukikehikko eli rinkifiksaattori.
Leikkauspäivän aamuksi Ylitalo on tehnyt kirjallisen suunnitelman, joka käydään tiimin kanssa läpi. Saliin kertyy toistakymmentä henkilöä toteuttamaan tai seuraamaan työlästä leikkausta.
Ylitalon arvio leikkauksen kestosta on kahdeksan tuntia. Hän kertoo, että alaraajataraumatologina hän on usein tilanteessa, jossa potilaalle ei ole yhtään hyvää vaihtoehtoa.
– Pitää päättää, mikä on vähiten huono vaihtoehto. Sashan tapauksessa huonoa on se, että polven luupuutos on suuri ja harmillisesti lähellä nivelpintaa.
Ylitalo kertoo, että leikkauksen epäonnistuminen on valitettavasti realistinen mahdollisuus.
Ortopedi on keskustellut tulkin välityksellä Sashan kanssa myös jalan menettämisen mahdollisuudesta.
– Nivelpinnan alla on vain muutamia millejä luuta jäljellä. Leikkauksen alussa poistamme luusementin ja pahimmassa tapauksessa siinä voi lähteä koko polvinivelpinta mukana. Tällöin ei jää enää mahdollisuutta uudelleen rakentaa niveltä.
Ylitalo selvittää, että yksi vaihtoehto voisi olla tekonivel. Sashalla on kuitenkin monta resistenttiä sairaalabakteeria, joten tekonivelinfektion riski on liian suuri.
– Vaihtoehtona olisi myös amputaatio polvinivelestä, mutta sitä potilas ei toivo. Yritämme siis raajan säästämistä, jos se vain on mahdollista, Ylitalo kertoo.
Kahdeksan tunnin ja kahdenkymmenen minuutin kuluttua leikkauksen alkamisesta otetaan ratkaisevat röntgenkuvat.
– Kyllä se nivelestä taipuu, katos, katos, kirurgi myhäilee tiimille.
Ennen leikkausta Sasha oli huolissaan toipumisen kestosta. Hän tiedusteli lääkäriltä, milloin hän pääsee takaisin rintamalle. Ortopedin arvio oli kuudesta yhdeksään kuukautta. Sashalle se on liian pitkä aika.
– Haluan, että leikkaus menee hyvin ja haava paranee. Alan taas kävellä, palaan kotiin ja voitamme sodan. Haluan olla Ukrainassa kun voitamme. Ja niin tulee olemaan, Sasha toteaa vakavana.
Sashan haastattelu ja jalan leikkaus nähdään Elossa 24h -ohjelmassa TV1:ssä maanantaina 3.4. klo 20 esitettävässä jaksossa. Voit katsoa jakson myös Yle Areenassa.
