Yle vastaa: Ylen tehtävä perustuu kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeisiin
Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastauksia ja oikaisuja. Tämä vastaus on lähetetty Suomen Lehdistölle 5.4.2023.
Mikko Alkio toi haastattelussa (Suomen Lehdistö 16.3.2023) esiin näkemyksiään Ylestä ja Suomen mediapolitiikasta. Kirjoituksessa on Ylen toimintaan liittyviä seikkoja, jotka kaipaavat korjausta.
Alkion mukaan Yle pyrkii tekstimuotoisissa sisällöissään kiertämään EU:n valtiontukisääntelyä ja uudistunutta Yle-lakia. Tämä ei pidä paikkaansa. Yle noudattaa elokuussa uudistettua lakia ja myös seuraa jatkuvasti tekstimuotoisen sisällön osuutta palveluissaan. Pääpaino on lain mukaisesti liikkuvassa kuvassa ja äänessä.
Ylellä on lain sille määräämät julkisen palvelun tehtävät. Yle-lain mukaan Ylen ohjelmiston tulee olla monipuolinen ja kattava. Julkisen palvelun Yle on olemassa, jotta kaikilla suomalaisilla olisi mahdollisuus saada tietoa ja oikeus sivistyä, ei kaupallisen median tai markkinan täydennykseksi. Alkion kritisoima Ylen ulkomainen ohjelmisto, joka sisältää mm. kaikki pohjoismaiset sarjat, luonto-ohjelmia, dokumentteja, Yle Teeman elokuvat jne., on erittäin kustannustehokasta sisältöpalvelua miljoonille suomalaisille. Koko ulkomaisen ohjelmiston kustannus on noin 2 % Ylen budjetista.
Alkio kritisoi Ylen hallintomallia valvonnan osalta. Yleisradioyhtiöiden hallintomallista päätetään aina kansallisesti ja Suomessa Yleä koskevista asioista on päätetty yhteisymmärryksessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Ylen ylin päättävä elin on eduskunnan nimittämä hallintoneuvosto. Ylen hallintoneuvosto päättää talouden ja toiminnan suuntaviivojen lisäksi yhtiön strategiasta. Se ei puutu operatiiviseen toimintaan eikä sisältöpäätöksiin. Ylen valvontaan ei ole ollut esim. EU-komissiolla huomauttamista Medialiiton kantelun yhteydessä.
Haastattelussa Alkio tuo esiin toiveen, että Ylen roolista on voitava keskustella. Ylen tehtävästä, toiminnan laajuudesta ja rahoituksesta on keskusteltu Suomessa aktiivisesti etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ennen Yle-veroon siirtymistä vuonna 2013 Ylen rahoitusta ja toimintaa selvitti useampikin parlamentaarinen työryhmä. Arto Satosen johtaman työryhmän suositukset johtivat Yle-lain muutoksiin vuonna 2017. Vuosia kestänyt keskustelu tekstimuotoisista sisällöistä päätyi Yle-lain muutokseen viime vuonna. Vuoden vaihteessa käytiin keskustelua Ylen digitaalisista äänisisällöistä ennakkoarvioinnissa. Keskustelu Ylen VOD-julkaisusta ja oppimisen sisällöistä jatkunee vielä pitkään.
Eurooppalaisen julkisen palvelun perusajatus on kirjattu Amsterdamin sopimukseen, joka on osa EU:n perussopimusta. Yleisradioyhtiöiden tehtävä on määritetty yhteiskunnan ja kansalaisten tarpeista, ei suhteessa kaupalliseen mediaan. Suomessakaan Ylen tehtävä ei ole täydentää kaupallista mediaa, sen enempää kuin peruskoulu täydentää yksityiskouluja tai julkinen terveydenhuolto yksityisiä lääkäriasemia. Julkisen palvelun Yle on osa demokratiaa.
Jere Nurminen
viestintä- ja brändijohtaja, Yle