Koulukunnattomuus yhdistää Rautavaaran ja Martinůn samalle levylle

BIS-yhtiön uutuusjulkaisulla pianisti Olli Mustonen esittää Einojuhani Rautavaaran ja Bohuslav Martinůn kolmannet pianokonsertot. Järjestysnumeron lisäksi teoksia yhdistää koulukunnattomuus, mikä tavallaan tarkoittaa, ettei niitä yhdistä mikään. Esitysten tarkkaan kanavoitu energia kuitenkin kannattelee levyä myös kokonaisuutena.

Rautavaaran konsertto kuulostaa siltä kuin 1990-luvun Rautavaaran pitää. Lavean, henkistyneen postromantiikan seassa on kirpeää lisäsävelsoinnuttelua, muhevaa ryöpytystä vaskilla ja perkussioilla sekä tietysti lyyrisiä, ikuisuuteen kurkottavia melodioita.

Mustonen soittaa tutun kimmoisalla tyylillään, mutta saa Rautavaaran pitkät linjat kantamaan loistavasti. Mustosen vanha viehtymys pianon ääri-ilmiöihin kuuluu lähinnä konserton teemassa, mutta hyvällä tavalla, kun soitto laulaa orkesterin yli teräksisen jäntevänä. Martinůn uusklassisemmissa rytmileikeissä Mustonen pääsee vielä vapaammin hyödyntämään energia-asettaan. Hän poimii soolo-osuuden tiheimmistäkin kohdista säveliä mielekkäästi esiin, mutta musiikin suunta pysyy koko ajan kirkkaana.

Kyseessä on Sinfonia Lahden ja ylikapellimestari Dalia Stasevskan yhteisen taipaleen ensimmäinen levy, mutta homma tuntuu olevan hyvissä kantimissa. Stasevska saa lahtelaiset soittamaan kiinteästi ja kantavasti, ja aksentointi Mustosen rytmikoneen kanssa osuu täsmällisesti kohdalleen. Rautavaarassa orkesteri ei tarjoile ylenpalttisen paksua sointihurmaa vaan tarkemmin kohdennettua ja vapaasti resonoivaa ääntä, mikä sopii konserton henkeen ja Mustosen tyyliin. Uljaimmat vaskivallit ehkä hieman horjuvat sointipinnaltaan, mutta mitäpä tuosta.

Einojuhani Rautavaara: Pianokonsertto nro 3 "Gift of Dreams". Bohuslav Martinů: Pianokonsertto nro 3. - Olli Mustonen, piano, ja Sinfonia Lahti/Dalia Stasevska. (BIS-2532 SACD)

Kuuntele Kare Eskolan Uudet levyt 27.5.2023.