MOT: Myytävänä laiton talo – käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Ohjelma on julkaistu 16.1.2023. Katso Yle Areenassa.

Suomessa on kymmeniä tuhansia taloja, joiden omistajat voivat olla pulassa. Niistä puuttuvat loppukatselmukset.

Tapio Knuuttila: Jos me oltais tiedetty tämä, me ei oltais koskaan ostettu tätä.

Taloa voi olla mahdotonta myydä ilman puuttuvia papereita. Edessä voi olla asunnon käyttökielto, ilmoitus poliisille tai kallis remontti.

Tapio Knuuttila: Meille on heitetty tämmöinen arvio, että 690 000 tää maksais, jos mennään rankimman mukaan.

Hattulassa kunta irtisanoi kaksi virkamiestä tekemättömien loppukatselmusten vuoksi.

Kari Uusitalo: Rihän eihän me voida jäädä niin kuin tumput suorina odottamaan, että taivaalta putoaa ratkaisu asiassa, että kyllähän tähän täytyy niin kuin reagoida.

Kunnat tulkitsevat rakennuslakia itsenäisesti ja tapauskohtaisesti. Se mikä on toisessa kunnassa sallittua, voi toisessa kunnassa olla kiellettyä.

MOT: Myytävänä laiton talo

Tapio Knuuttila: Tää paikkahan on aivan huikee, iso tontti. Meri on tossa, meillä on uima-allas. vierastalo

Tapio Knuuttila ja Piia Tapio-Knuuttila ostivat vapaa-ajan asunnon Sauvosta kaksi ja puoli vuotta sitten. He asuivat tuolloin Belgiassa

Tapio Knuuttila: me haluttiin Keski-Euroopan lockdownista niin semmoiseen paikkaan Suomessa, jossa meillä on oikeasti vapaus liikkua.

Tapio Knuuttila. No ensimmäiset olisiko ollut kahdeksan kuukautta, kun tehtiin töitä etänä täältä ja sit täällä tehtiin samaan aikaan remonttia. Me ollaan vietetty upeita hetkiä, nautittu tästä tosi paljon, mutta silloin kun me ostettiin tää, oli tarkoitus, että me ollaan täällä sen aikaa, kun korona kestää. Ja sit palataan takaisin Keski-Eurooppaan ja tarkoitus oli viime kesänä myydä tää.

MOT: kuinka pitkälle pääsitte näissä myyntivalmisteluissa?

Tapio Knuuttila: No me tehtiin turkulaisen välittäjäliikkeen kanssa myyntitoimeksiantosopimus, täällä käytiin kuvaamassa paikka, me teetettiin kuntotarkastukset, hommattiin energiatodistukset, käytännössä kaikki oli valmista,

kunnes tuli sit se yks päivä, kun tää välittäjä soittaa ja sanoo, että tätä paikkaa ei voida myydä.

MOT: Miksi ei?

Tapio Knuuttila: Sen takia, että päärakennuksesta niin on tekemättä käyttöönotto- ja lopputarkastus.

Talo on valmistunut vuonna 1981 ja sen rakennuslupa on umpeutunut viisi vuotta myöntämisen jälkeen. Mitä tarkastuksia talolle on siis jäänyt tekemättä?

Knuuttiloiden talosta puuttuu loppukatselmus. Miksi tarkastusten puute paljastuu vasta nyt? Kuinka poikkeuksellisesta tapauksesta on kyse?

Taloa rakentavan pitäisi pyytää rakennustarkastajaa tekemään loppukatselmus tai osittainen loppukatselmus eli käyttöönottokatselmus, kun talo on valmis. Siinä varmistetaan, että rakennus on turvallinen ja että työt on tehty piirustusten ja suunnitelmien mukaisesti.

Lainsäädäntöneuvos Pekka Virkamäki on rakennusvalvonnan asiantuntija ympäristöministeriössä.

MOT: tää käyttöönottokatselmus, että jos sitäkään ei ole pidetty, niin millaisia seurauksia siitä on?

Pekka Virkamäki: No sitten rakennusvalvonta kieltää sen käytön ja tekee ilmoituksen poliisille.

MOT: No tapahtuuko näin?

Pekka Virkamäki: Kyllä näin on tapahtunut.

Käytännössä näin ei kuitenkaan ole menetelty läheskään kaikissa tapauksissa.

MOT lähetti kyselyn loppukatselmuksista parillekymmenelle suurimmalle kunnalle ja kesämökkikunnalle. 15 kuntaa vastasi kyselyyn.

Kyselyssä selvisi, että pienissäkin kunnissa voi olla satoja kiinteistöjä, joissa ei ole tehty loppukatselmusta, vaikka rakennusluvan voimassaolo on päättynyt.

Knuuttiloiden mökkipaikkakunnalla Sauvossa on 126 rakennuslupaa, joiden voimassaolo on päättynyt eikä loppukatselmusta ole tehty.

Jari Ukkonen: No ehkä se on yllättävän suuri, mutta ei täysin mahdoton tai hoitamaton, että se edustaa noin 16 prosenttia sille aikavälille kohdistuneista rakennusluvista tällä hetkellä.

Helsingissä on noin 1500, Vantaalla tuhat loppukatselmoimatonta rakennuslupaa. Muissa kunnissa määrät vaihtelevat kahdeksasta sadasta vajaaseen sataan. Luvut eivät ole vertailukelpoisia, sillä ne ovat eri ajanjaksoilta, mutta ne antavat suuntaviivoja ongelman laajuudesta. Osalla mukana on myös laajennus- sekä korjaus- ja muutostyölupia.

Koottua tilastotietoa ei ole. Ympäristöministeriön ja kuntaliiton arvioiden mukaan Suomessa on kymmeniä tuhansia pientaloja, joista puuttuu loppukatselmus.

Paula Mäenpää on Kuntaliiton rakentamisen ja rakennusvalvonnan erityisasiantuntija

MOT: Näätkö sä että tää on ongelma, että niitä rästejä voi olla kymmeniä tuhansia?

Paula Mäenpää: Se ei kunnalle ole ongelma, koska kunta ei voi niihin puuttua, jos ei sieltä tule sitä tilannetta, että sitä pyydetään. Sitten täytyy ratkaista se oikea keino.

Vaikka kuntaliitossa käsitys on tämä, monessa kunnassa tilanne on kuitenkin nähty ongelmana.

Lähdemme käymään Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä. Täällä kunta päätti puuttua loppukatselmusrästeihin kymmenen vuotta sitten.

Joni Rytkösen jättiurakka alkoi sillä, että hän lähetti kirjeet yli 500 kiinteistön omistajille. Niistä kaikista puuttui jopa käyttöönottokatsemus. Eli ihmiset asuivat taloissaan luvatta.

Joni Rytkönen: Muutaman päivän se puhelin pirisi aika tauotta kyllä, kun alkoi tulla soittoja. Siinä ei paljon kerennyt muuta tekemään kuin vastaamaan puheluihin ja sit sopimaan niitä katselmusajankohtia sitten ihmisten kanssa,

MOT: Miten ihmiset suhtautui?

Joni Rytkönen: No yllättävän hyvin. Osa vähän ihmetteli, että eikös sitä olekaan käyty tekemässä.

Joni Rytkönen: Se oli aika monella se, että oli kyllä sovittu, että piti käydä, mutta se oli sitten jäänyt käymättä siltä silloiselta tarkastajalta. Osa oli sitten vaan, että ei ollut muistanut ehkä tilata sitä. Oliko joitakin, että oli heidän mielensä mukaan käynyt, mutta sitä ei oltu kirjattu sinne ylös. Niitä nyt on vaikea todistaa.

MOT: Miten se on mahdollista, että tarkastaja ei ole tullut, vaikka on pyydetty tai että niitä ei ole kirjattu sinne järjestelmään?

Joni Rytkönen: No se on kiire varmasti ollut. Kunnassa, Rääkkylässäkin yksi kunnaninsinööri silloisella nimikkeellä oli, joka hoiti sitten tän rakennusvalvonnan muitten töitten ohessa.

Tapaamme Esa Majoisen. Hänen vapaa-ajan asuntonsa valmistui viime keväänä. Talo on jo loppukatselmoitu, mutta Joni Rytkönen esittelee mitä kohteissa tapahtuu.

Tällaisia kierroksia Rytkönen teki vuoden aikana useita satoja.

Joni Rytkönen: kävin kiertelemässä, katsomassa ne rakennukset läpi ja toteamassa, että onko tehty luvan ja piirustusten mukaisesti ja onko puutteita tai muuta,

Joni Rytkönen: Ei, ei semmoisia tainnut yhtään olla, että ei olisi voinut sitä hyväksyä sitä katselmusta.

Seuraavaksi ajamme Kanta-Hämeeseen Hattulaan. Täällä konkretisoituu se, kuinka sekaisin papereiden puuttuminen voi ajaa koko kunnan.

Hattulassa päädyttiin rajuun ratkaisuun. Tekninen johtaja ja rakennustarkastaja saivat potkut, koska kunnassa oli noin 1500 rakennuslupaa, jossa ei oltu tehty loppukatselmusta. Kunnan sotkuista tilannetta avaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Ellen Rydbeck.

Ellen Rydbeck: Nyt me ollaan Pyhän ristin kirkolla.

Aluksi Rydbeck esittelee meille Hattulaa.

Ellen Rydbeck: Tää on yks mun lempipaikkoja Hattulassa.

Rydbeckistä tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja puolitoista vuotta sitten.

Ellen Rydbeck: Silloin se koko homma oli vähän, no se oli ihan kesken. Se oli hallinto-oikeudessa silloin ja sitten sen jälkeen hallinto-oikeus totesi, että oli tehty muotovirhe irtisanomisissa. 17:43:33 Onhan se ollut aika turhauttavaa ja varmasti kaikille osapuolille tosi raskasta.

Hattulan Elinvoimajohtaja Kari Uusitalo on puolestaan kutsunut meidät paikalliselle golfklubille ja sen harjoitusradalle. Kentän rakennusluvasta riideltiin vuosia.

MOT: miten tää on nyt olennainen paikka?

Kari Uusitalo: tää on nyt hyvä esimerkki siitä, että lupaprosessit hidastuu ja menee jumiin ja sen seurauksena asiat alkaa monimutkaistua.

MOT: Kuinka kauan täällä asiat viivästyi?

Kari Uusitalo: taisi olla 2, jopa 3 vuotta. 20.38.43

MOT: kauheen monissa kunnissa on samankaltainen tilanne, että siellä on paljon rästejä, niin miten te päädyitte näin radikaaliin toimenpiteisiin, että te irtisanoitte nää viranhaltijat?

Kari Uusitalo: Jos näitä keskeneräisiä rakentamisia ja lupa-asioita alkaa muodostua näin paljon, niin jotain ongelmaahan tässä silloin täytyy olla. Ja jotakinhan täytyy tehdä, että eihän eihän me voida jäädä niin kuin tumput suorina odottamaan, että taivaalta putoaa ratkaisu asiassa, että kyllähän tähän täytyy niin kuin reagoida.

MOT: sellaisella rakennustarkastustoiminnan ohjauksella ei saatu sit asioita kuntoon, että piti vaihtaa henkilöt?

Kari Uusitalo: tässä oli tilaus tällaiselle radikaalille muutokselle, sopiva hetki sähköiselle lupa-asioinnille ja sen kehittämiselle, digitaaliseen ikään kuin moodiin siirtymiselle,

Palataan takaisin Sauvoon. Kiinteistönvälittäjä siis kieltäytyi ottamasta Knuuttiloiden vapaa-ajan asuntoa myyntiin.

Tapio Knuuttila: No ensimmäisenä tietysti ajatteli, että kun ei alaa tunne, ett tässä on joku virhe tapahtunut, tää pitää korjata jotenkin. Ett kyllähän tää nyt pitää pystyä myymään.

MOT: mikä oli se kunnan ohje, että mitä teidän pitää tehdä?

Tapio Knuuttila: Niin se oli se, että me joudutaan hakeen uudestaan rakennuslupa tälle ja sit muuttamaan tää talo semmoiseksi, että tää voidaan käyttöön ottaa ja lopputarkastaa.

Sauvossa ei tänä syksynä ole ollut vakituista rakennustarkastajaa. Knuuttilat ovat olleet yhteydessä tekniseen johtajaan Jari Ukkoseen, mutta eivät ole pyytäneet häntä käymään talossa. Ukkonen kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

MOT: kun haetaan uutta rakennuslupaa, niin pitääkö sitten noudattaa tämän päivän vaatimuksia?

Jari Ukkonen: Kyllä näkemykseni mukaan täytyy.

MOT: Eli mitä se silloin käytännössä tarkoittaa?

Jari Ukkonen: No siellä mahdollisesti tulee päivitystarpeita sit erinäköisille tekniikan aloille esimerkiksi sähkö, lvi, paloturvallisuus.

Tämä tarkoittaisi Knuuttiloiden kohdalla sitä, että heidän 80-luvulla valmistunut talonsa pitäisi muuttaa vastaamaan tämän päivän rakennusmääräyksiä.

Tapio Knuuttila: ulkoseinät pitäisi purkaa, paksuutta lisätä, ikkunat ei täytä tämän päivän normeja. kuten ei myöskään katto.

MOT: Minkälaisista summista tossa puhutaan?

Tapio Knuuttila: Ihan järkyttävistä. Ett meillä meille on heitetty tämmöinen arvio, että 690 000 tää maksais, jos mennään rankimman mukaan.

MOT: Eihän semmoisessa summassa ole mitään tolkkua.

Tapio Knuuttila: Ei olekaan. Se summa tekee sen, että tämän tilan hinta on negatiivinen.

MOT: Sauvon kuntaan on nyt muutama viikko sitten tullut rakennustarkastaja, niin miks te ette oo vaan ollut uudelleen yhteydessä, ja kysyneet, että no niin, tulkaas tänne..

Tapio Knuuttila: Meitä kiinnostaa täällä ekaks ensinnäkin vastuukysymykset, me puhutaan isoista summista. Ja me halutaan, että me tiedetään, että kuka on vastuussa, kuka maksaa viulut, ennen kuin me aletaan tekeen mitään konkreettista.

MOT:n kyselystä ilmenee, että kuntien toimintaperiaatteet eroavat toisistaan, vaikka kaikki noudattavat samaa maankäyttö- ja rakennuslakia.

MOT kysyi kunnilta, miten menetellään tilanteessa, jossa vuosikymmeniä vanhassa kiinteistössä ei ole tehty edes käyttöönottokatselmusta.

Esimerkiksi Rääkkylän malli on tämä:

Joni Rytkönen: Käytäisiin paikan päällä katsomassa, että onko se rakennus tehty kuvien mukaan, lupaehtojen mukaan, mitä silloin on. Eri ehdothan ne silloin on ollut kuin nykypäivänä, mutta onko se tehty niitten mukaisesti valmiiksi. Jos on, niin sitten vaan merkataan loppukatselmus tehdyksi ja lähetetään asiakkaalle pöytäkirja siitä, niin se on sillä selvä.

Sauvossa kiinteistön omistajan pitää periaatteessa hakea uutta rakennuslupaa.

MOT: Osa sanoo, että tarvitaan se uusi rakennuslupa ja osa sanoo, että ei tarvita, että voidaan mennä kevyillä menettelyillä, niin miten tää on mahdollista?

Jari Ukkonen: Täs maankäyttö- ja rakennuslaki ehkä antaa tähän mahdollisuuden tiettyihin joustoihin ja tulkintoihin, mutta ehkä nyt meidän tulkinta on tosiaan se, että me selvitetään nää kaikki kohteet ja katsotaan ja harkitaan se uuden luvan tarpeellisuus.

MOT: Jotkut rakennustarkastajat sanoo, että siihen pitää hakea uusi rakennuslupa ja kenties jopa noudattaa tän hetken rakennusmääräyksiä. Mitä ajattelet siitä?

Joni Rytkönen: Minun mielestä se on aika kohtuutonta vaatia.

MOT: Onko se kohtuullista?

Jari Ukkonen: Tässä kohtaa täytyy miettiä hetki.

Jari Ukkonen: Se varmasti tuntuu rakennuksen omistajalta suurelta summalta ja suurelta työltä, mutta rakennusvaatimusten määräysten osalta se on tehtävä.

MOT:n kyselyn mukaan joissakin kunnissa luvatonta valmista rakennusta ei voi luvittaa uudella rakennusluvalla. Muutamassa vastauksessa mainittiin, että tarvittaessa ryhdytään hallintopakkotoimiin asian korjaamiseksi, tällöin asiasta menee tieto myös poliisille.

Asiantuntijat vahvistavat, että ratkaisut ovat tapauskohtaisia, kyse ei ole massapäätöksistä.

Pekka Virkamäki: Jos ei ole käyttöönottokatselmusta, niin silloinhan se on luvaton

käyttöönotto ollut silloin aikanaan. Eli silloin periaatteessa täytyisi hakea sitten uusi lupa.

Sitten sen lupakäsittelyn yhteydessä katsoa, että onko edellytykset rakennusluvan

myöntämiselle olemassa.

MOT: jos nää käytännössä saattaa vaihdella kunnasta toiseen ja kunnan sisällä, että eri rakennustarkastajat saattavat tulkita lakia eri tavalla, niin miten tässä käy niin kuin kuntalaisten yhdenvertaisuuden?

Paula Mäenpää: aina jokaisesta päätöksestä on se valitusmahdollisuus ja oikeusasteet ratkaisee, onko tulkinta ollut oikea.

MOT: eks tää oo aika byrokraattinen tapa sitten tää valitustie kuitenkin, että käytännössä käyttääkö sitä kukaan?

Paula Mäenpää: Kyl valituksia tehdään ja se on se keino sitten niin kuin jos on erimielisyyttä, niin se on se keino, millä sitä asiaa silloin viime kädessä ratkaistaan.

Rakennusvalvonnoissa on parhaillaan menossa eläköitymisbuumi.

Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan rakennusvalvontojen rekrytointiongelmat ovat yleisiä ja ne ovat vaikuttaneet monilla paikkakunnilla lupakäsittelyjen hidastumiseen.

Paula Mäenpää: kokenutta osaajaväkee jää pois ja nuoret, jotka.. tai uudet henkilöt eivät sitten vielä ole ole niin taitavia ja heitä pitää kouluttaa ja opettaa tähän tehtävään ja tää tää on sitten ollut ollut haasteena.

Suomessa on 309 kuntaa. Yli puolessa näistä on vain yksi rakennustarkastaja, kuten Joni Rytkönen Rääkkylässä.

Rytkösen vastuulle kuuluvat kaikki teknisen puolen asiat. Hän on myös naapurikunta Tohmajärven rakennustarkastaja.

Osaajapula selittää myös sitä, että rakennusvalvonnoilla ei välttämättä ole edes aikaa puuttua luvattomiin rakennuksiin.

Pekka Virkamäki: Kaikkein pahinta tietysti on se, että pienestä kunnasta kun rakennustarkastaja lähtee, sinne tulee uusi, tulee puhtaalta pöydältä ja ne ei todennäköisesti ole työskennellyt päivääkään yhdessä. Hän selvittää, alusta alkaen koittaa selvittää, että mikä se tilanne siellä on ja sitten luo omat käytäntönsä sinne taas.

Tällainen tilanne on ollut Sauvossa. Avoinna olleeseen rakennustarkastajan paikkaan saatiin vain kolme hakemusta. Hattulassa tilanne on ollut vielä pahempi.

Kari Uusitalo: mä olen mä olen ollut täällä nytten kaksi vuotta, niin koko sen ajan meillä on ollut rekrytointi kyllä päällä koko ajan, tavalla tai toisella.

Viime vuosina rakennusvalvontojen käytäntöjä on yritetty yhdenmukaistaa lainsäädännöllä pariinkin otteeseen. On ehdotettu, että rakennusvalvonnalle tulisi maakunnallinen taso tai että vaativan tason rakennusvalvonta erotettaisiin tavanomaisesta rakennusvalvonnasta.

Pekka Virkamäki:Tavoitteena oli se, että nää tietynlaiset menettelyt olisi yhtenäistyneet ja että olisi saatu tämmöistä, tähän rakennusvalvontatyöhönkin olisi tullut sitten tämmöisiä tiettyjä menettelytapoja, jotka toistuu kunnissa kunnasta toiseen, plus sitten tulkintojen määrä olisi vähentynyt. 18:33:41 Nythän esimerkiksi isoimmilla rakennusliikkeillä on omat käsikirjansa siitä, että miten mitäkin asiaa tulkitaan tietyssä kunnassa. Sehän on aika, aika niin kuin huono tilanne.

Uusi rakentamislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Se ei tule yhdenmukaistamaan rakennusvalvontojen linjaa. Tämä ja aiemmat muutosesitykset ovat kaatuneet jo valmisteluvaiheessa kuntaliiton vastustukseen.

MOT: Kuntaliitto on torjunut nää muutokset, miksi?

Paula Mäenpää: Kuntaliitto on ehdottomasti yhteistyön kannalta, että on tärkee, että kunnat pitää tai tekevät yhteistyötä keskenään. Mutta täällä tai kuntaliitos ajatellaan, että siihen ei tarvita lainsäädäntöä. Tällä hetkellä pystytään tekemään yhteistyötä ilman, että ei ole mikään este siihen ja tällä hetkellä se on mahdollista. Ei tarvita lakia.

MOT: No miten se sitten se laki olisi ollut huonompi asia, että mä en ihan ymmärrä, että jos se olisi siellä rakentamis.. maankäyttö- ja rakentamislaissa ollut, niin.. miten se olisi ollut haitallista?

Paula Mäenpää: Siinä lähtökohtaisesti kuitenkin ehkä suurin huoli oli löytää se, että kenen kanssa sitä yhteistyötä lähtee tekemään,

Paula Mäenpää: Suuri osa kunnista on ollut tätä mieltä, että se on tärkeää säilyy siellä kunnassa se rakennusvalvonta, joka tuntee sen paikallisen olosuhteen. Ja sitten ett apua kun voi kuitenkin niin kuin toiselta ostaa, se on mahdollista tänäkin päivänä,

Palataan Sauvoon. Miten on mahdollista, että yli 40 vuotta vanhan talon asiakirjapuutteet selviävät vasta nyt? Knuuttiloiden mukaan he ovat kiinteisön neljännet omistajat.

Tapio Knuuttila: tää välittäjä, joka välitti tän meille, jätti kertomatta, että nää paperit puuttuu, vaikka hän ties sen. //Se, että nää paperit puuttuu, se ei ole kauhean uniikkia. Mutta silloin kun kaupat tehdään tämmöisistä kiinteistöstä, se pitää mainita kissankorkuisin kirjaimin siellä kauppakirjassa, se pitää mainita myyntiesitteessä, ja se vaikuttaa hintaan aika paljon.

Tapio Knuuttila: Jos me oltais tiedetty tämä, me ei oltais koskaan ostettu tätä.

Tapio Knuuttila: Meillä on vakuutus joo, mutta vakuutus ei korvaa, jos täällä tapahtuu jotain.

Mä ymmärrän sen hyvin. Kukaan ei tiedä, mitä tuolla seinien sisällä on. Miten täällä on sähköt tehty tai lvi:t.

Knuuttilat yrittävät selvittää, kuka on vastuussa virheestä.

Tapio Knuuttila: Myyjä kiisti vastuunsa, ja oli sitä mieltä, että koska tää on ollut heilläkin sama tilanne, he ei ole vastuussa tästä.

Kiinteistövälittäjä ei kommentoi asiaa MOT:lle. Hänen laiminlyönneistään vastaa työnantaja eli kiinteistönvälitysyritys. Sen toimitusjohtaja vahvistaa, että päärakennuksen loppukatselmuspuutteista ei kerrottu myyntiasiakirjoissa. Näyttöä siitä, onko asiasta keskusteltu, ei ole. Selvittelyä mutkistaa se, että kiinteistönvälittäjä on vaihtanut työnantajaa. Nyt osapuolet keskustelevat asiasta juristien välityksellä.

MOT: Elikkä tässä koko ajan vastuu on jollakin muulla?

Tapio Knuuttila: Kyllä.

*

Ellen Rydbeck: Tässä on nyt meidän uusi yläkoulu, joka valmistui tämän vuoden alussa, ja oppilaat pääsi siihen kesälomien jälkeen muuttamaan.

Hattulan kunnan rakennustarkastajan ja teknisen johtajan irtisanomissaaga jatkuu, sillä heidät irtisanottiin tänä syksynä uudelleen. On mahdollista, että tapaus menee uudelleen myös hallinto-oikeuteen.

Hattulan kunnan rakennustarkastajan ja teknisen johtajan irtisanomissaaga jatkuu. Heidät irtisanottiin marraskuussa uudelleen. On mahdollista, että tapaus menee uudelleen myös hallinto-oikeuteen.

MOT: Tää on jatkunut jo kaksi vuotta. Jos tää jatkuu edelleen vuoden, kaksi, niin miten tää vaikuttaa sitten kuntaan ja kunnan hallinnon muuhun toimintaan?

Ellen Rydbeck: Nythän me ollaan saatu rekrytoitua uusia ihmisiä sinne tekniselle puolelle tai rakennusvalvontaan. Mä toivon, että he pääsevät kiinni siihen työhön ja saavat työrauhan.

Sauvossa Knuuttilat toivovat pääsevänsä sopuratkaisuun siitä, kuka vastaa loppukatselmusasiakirjojen puuttumisesta aiheutuvista kustannuksista. Välitysliikkeen puolesta asioita hoitaa vastuuvakuutusyhtiö. Knuuttilat haluavat saada talon kuntoon.

Tapio Knuuttila: vastuuaika kiinteistökaupasta on viisi vuotta. Ei me voitais myydä tätä, ellei me voitais olla täysin varmoja, että täällä on kaikki kunnossa.

Tapio Knuuttila: Jos me halutaan tää nopeasti kuntoon, me joudutaan myymään meidän oma koti. Tää on meidän vapaa-ajan asunto. Se olisi kauheaa.