Tekoäly pitää pistareita ja lyhentää lukuaikaa – tässä viisi tapaa hyödyntää tekoälyä opiskelussa ilman vilungin vaaraa

Opetusteknologia-asiantuntijan mielestä tekoälyä voisi hyödyntää lukio-opiskelussa, jos sen tekee oikein ja käyttää rutkasti omaa järkeä. Jutussa listataan viisi tapaa hyödyntää tekoälyä lukio-opiskelussa.

Tekoälyohjelma ChatGPT ruksuttaa. Se on juuri saanut käskyn: “Kerro hauskasti, miksi lukio-opiskelija hyötyy tekoälyn käyttämisestä”. Näin tekoälyohjelma mainostaa itseään:

“Tekoäly - se ei ole vain uusi luokkakaverisi, vaan paras tutorisi. Älä opiskele kovemmin, opiskele fiksummin!”

Kysytäänpä elävältä ja hengittävältä ihmiseltä, onko tekoälyn generoimassa vetävässä sloganissa mitään perää. Hämeen ammattikorkeakoulun opetusteknologia-asiantuntija Sami Simpanen puhuu ilahduttavan lohduttavasti tekoälyn hyödyistä opiskelussa.

– Minulla on innostuneet fiilikset tekoälystä. ChatGPT räjäytti pankin tullessaan! Simpanen kertoo.

Simpanen kertoo tekoälyn ja opetuksen tulevaisuudesta tehostumisen aikakautena. Simpanen uskoo, että tekoäly voisi tehostaa oppimista esimerkiksi niin, että isoja ja toistuvia kokonaisuuksia voisi ohjata enemmän tekoälyn käsiteltäväksi ja opiskelijan käsiteltäväksi jäisi koneellisesti pureskeltu tieto. Miltä tekoälyn käyttäminen näyttäisi lukiolaisen arjessa? Simpanen listaa viisi tapaa, miten tekoäly voi rientää opiskelijan avuksi.

1. Tekoäly tekee pistareita

ChatGPT-tekoälyohjelmaa voi hyödyntää oman osaamisen mittaamiseen. Ohjelmalta voi pyytää kysymyksiä tietystä aihealueesta, vaikkapa historiasta. Voit kirjoittaa ChatGPT:lle komennon: “Tee minulle viiden kysymyksen koe keskiaikaisista ritareista”, jolloin tekoäly loihtii sinulle napakan kokeen, jolla voit testata osaamistasi.

Tekoälyasiantuntija Sami Simpanen lisää, että halutessasi voit tarkistuttaa vastauksesi tekoälyohjelmalla ja pyytää lukusuosituksia.

2. Pitkät tekstit podcastiksi

Koealueet saattavat koostua usein pitkistä teksteistä. Jos tekstien lukeminen uuvuttaa, voi käyttää Googlen Text-to-speech tai Microsoftin Immersive Reader -ohjelmia. Niihin voi syöttää tekstiä, joka muuttaa tekstin ääneksi. Äänen voi ladata tiedostona itselleen ja nauttia sen kuunneltavassa muodossa. Tämä voi helpottaa esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten luku-urakkaa.

3. Tekoäly aikatauluttaa opiskelun

Tekoäly voi rakentaa vaikkapa ylioppilaskirjoitusten lukuaikataulun, jos ohjelmalle antaa paljon reunaehtoja, miten haluaa oman aikansa jaettavan. Mitä enemmän ohjeita ohjelma saa, sitä parempi aikataulu. Tekoälylle annettava ohje voisi olla vaikka seuraava: “Haluan lukea kokeisiin maanantaista perjantaihin, klo 15 jälkeen, loppuen klo 20. Tiistaisin olen treeneissä klo 16-18. Tee jako historialle, yhteiskuntaopille, matematiikalle ja kemialle. Haluan keskittyä eniten kemiaan”.

On tärkeää, että tekoälylle syötetään myös toiveet tauoista ja ruokailuista. Tekoälyohjelmaa voi hyödyntää myös lukuvuosisuunnitelman rakentamiseen. Huomioithan, että tekoälylle ei saa syöttää henkilökohtaisia tietojasi, kuten henkilötunnusta.

4. Lyhennelmiä tekoälyn avulla

Jos haluaa kerrata vaikkapa kokeeseen suuria koealueita, voi tekoälyohjelmaa käyttää lyhennelmän tekijänä. Tekoälyohjelmaan syötetään teksti, jossa pyydetään sitä tekemään tiivistelmä. Vaihtoehtoisesti tekoälyä voi pyytää nostamaan tekstistä esiin vaikkapa kolme tärkeintä pointtia.

Tiivistämisessä on syytä olla kriittinen tekoälyä kohtaan. Koneäly ei välttämättä hoksaa kaikkia tekstin nyansseja tai se saattaa ohittaa tärkeää tietoa.

5. Käsitteet helpommiksi

Jotkus asiatekstit vilisevät vaikeita sanoja, käsitteitä tai käsitteiden toimintamalli ei avaudu. Tekoälyohjelmaa voi hyödyntää syöttämällä ohjelmaan vieras käsite ja pyytämään sitä avaamaan sitä. Jos luolateoria tuntuu vieraalta, pyydä tekoälyä selittämään se sinulle kuin lapselle. Jos et ymmärrä miten inflaatio toimii, pyydä tekoälyä pitämään sinulle esitelmä siitä. Jos et ymmärrä tekoälyn selitystä, kysy tarkentavia kysymyksiä.

Tekoäly haltuun järjen kanssa

Opetusteknologia-asiantuntija Sami Simpanen painottaa, että käytettäessä tekoälyä oma järki, kritiikki tekoälyn tuotoksia kohtaa ja kyky soveltaa ovat avainasemassa. Tekoäly tekee virheitä, keksii vastauksia ja on eurosentrinen, eli länsimaalaiseen historiaan ja yhteiskuuntaan keskittyvä. Jos esimerkiksi pyytäisi koneälyä kirjoittamaan esseen valmiiksi, teksti voi olla huono ja tekoäly on saattanut jopa “hallusinoida”, eli keksiä vastauksia miellyttääkseen koneälyn käyttäjää. Simpanen ei kuitenkaan halua pelotella.

– Opiskelija voi ottaa rohkeasti haltuun tekoälyohjelmia. Ne tulevat olemaan perus digikansalaistaitoja. Koneälyä voi testailla ja kokeilla mihin se pystyy, silloin itse oppii hahmottamaan sen rajat. Tekoäly ei ole hopealuoti minkään asian oppimiseen, vaan tulee käyttää omaa tervettä järkeä, Simpanen summaa.

Näin tekoäly voi auttaa!

Alla on listattu esimerkkejä tekoälylle syötetyistä kysymyksistä, joiden avulla se voi helpottaa opiskelua tai tarjota työkaluja opiskelu-urakkaan. Nappaa vinkit talteen!