Vapaa lähtemään – Palkaton työ tarjoaa Anniina Ahoselle, 25, mahdollisuuden nähdä maailmaa

Vakituinen työpaikka tai parisuhde eivät vielä kiinnosta tamperelaista Anniina Ahosta. Maailma on täynnä houkuttelevia mahdollisuuksia, joista ei voi kieltäytyä.

Luoteis-Islannissa, Hrútafjörður-vuonon syrjäisillä rannoilla kansainvälinen vapaaehtoisten ryhmä kerää päivässä 50–100 kg kalastajilta mereen joutunutta jätettä.

Yhden työvuoron aikana he kävelevät kilometreittäin vaikeakulkuisia rantoja ja raahaavat painavat roskasäkit auton lavalle. Sitten he lajittelevat jätteet kymmenen eri kategorian mukaisiin kasoihin. Pari kertaa viikossa tehdään reissu kierrätyskeskukseen.

Sama toistuu päivästä ja viikosta toiseen, kun merivirrat työntävät lisää roskaa rannoille. Vain väki vaihtuu.

Tamperelainen yhteisöpedagogi Anniina Ahonen on valittu vapaaehtoiseksi tiiminvetäjäksi Islantiin maaliskuusta toukokuuhun 2023.

Matkustelu ulkomailla on Anniinalle mahdollisuus oppia uutta maailmasta, sen ihmisistä ja kulttuureista. Vapaaehtoistyössä voi nähdä maailmaa suhteellisen edullisesti ja samalla tehdä jotain konkreettista itselleen merkityksellisen tai kiinnostavan asian eteen.

Ensimmäinen kokemus vapaaehtoistöistä slovenialaisilta taidefestivaaleilta sysäsi etsimään lisää uusia mahdollisuuksia.

Islanti on jo pitkään ollut Anniinan haavekohteita.

Luonnonsuojeluorganisaatio Worldwide Friends tarjoaa siellä erimittaisia vapaaehtoispestejä. Työ vaihtelee sesongin mukaan rantojen siivouksesta puiden istutukseen ja työpajojen pitämiseen. Organisaatio maksaa vapaaehtoistyöntekijöiden ruuan ja tarjoaa majoituksen. Suurin osa tulijoista on 20–30-vuotiaita opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

Siellä eletään kuplassa, eristyksissä.

Anniina Ahonen

Vapaaehtoiseksi lähtevän on syytä varautua tiiviiseen yhteisöelämään. Omaa aikaa ja yksityisyyttä on niukasti. Noin kolmekymmentä vapaaehtoista majoittuu suuressa talossa luonnon keskellä syrjäisessä maankolkassa. Rakennus on myös remontoitu vapaaehtoisvoimin.

Islannissa Anniina haluaa haastaa itseään ja oppia lisää ilmastonmuutoksesta.
Hän kuvailee luontosuhteensa olevan ”perustasolla”.

– Kierrätän ja ostan vaatteita käytettyinä. Tuntuu, että jotain kuitenkin pitäisi tehdä enemmän.

Olisi outoa jos sanoisin, ettei ilmastonmuutos pelottaisi. Kai meitä kaikkia se pelottaa, toivottavasti.

Anniina Ahonen

Rantoja siivotaan Islannin vaihtelevan sään ehdoilla. Maaliskuussa on vielä täysi talvi ja pakkaset. Vapaaehtoisten välillä valitsee hyvä tiimihenki, ja yhteinen tavoite auttaa jaksamaan.

Islannissa vietetty aika herättää Anniinassa monenlaisia, hieman ristiriitaisiakin, tuntemuksia. Konkreettinen työ luonnon hyväksi antaa tyydytystä, mutta samalla se myös lisää ymmärystä, jopa epätoivoa siitä, kuinka laajan ongelman edessä maailma on.

Kerään roskia rannalla, mutta en ole maailmanpelastaja.

Anniina Ahonen

Kevään aikana Anniinalle on kirkastunut, että tulevaisuudessa hän haluaisi työskennellä jossain luonto- tai ympäristöorganisaatiossa. Sitä kautta voisi paremmin vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja käytökseen.

Voisiko vapaaehtoistyö olla sinulle sopiva tapa tehdä hyvää ja nähdä maailmaa? Kirjaudu niin näet, miten muut ovat vastanneet.

Ennen Suomeen paluuta Anniina ehtii myös matkustaa lähes Islannin ympäri. Maan luontoa ei turhaan kehuta.

– Sitä on paljon, kaikkialla ja se rauhoittaa koko elämänrytmin.

Anniina pitää reissuaan niin onnistuneena, että hän on palaamassa takaisin Islantiin jo syksyllä.

– Suurin oppi on, että maailma on iso mahdollisuus ja sinne kannattaa mennä avoimin mielin. On niin paljon kaikkea mitä voi tehdä.

Kuvat ja video: Anniina Ahonen