Oletko hyvä puhumaan, mutta heikko kirjoittamaan? Ylioppilaskirjoituksissa molemmista on apua – testaa, oletko suullinen vai kirjallinen ilmaisija
Yo-kirjoitukset suosivat kirjallista ilmaisijaa kun opittu tieto pitää tuottaa tekstinä koneen näytölle. Kirjallisesti heikompia tämä hikoiluttaa, mutta verbaalisesta lahjakkuudesta on myös hyötyä.
Oppimistyypit-juttusarjassa käsittelemme opiskeluun liittyviä haasteita.
Kun kerrot historian kurssilla oppimastasi tapahtumasta ystävällesi, tunnetko kuinka kaunopuheisesti tarina pulppuaa ulos? Kertomuksesi on yhtenäinen, sisältää monipuolisesti kriittisiä ajatuksia ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kun pysähdyt tietokoneelle ja alat näpyttämään tarinaasi, kertomus muuttuu, yksinkertaistuu, etkä saa pointtiasi perille.
Tältä tuntuu monesta, jotka kokevat olevansa verbaalisesti lahjakkaita, mutta kirjallisesti heikkoja. Opinto-ohjaaja Maria Jauhiainen kertoo, miten verbaalisen lahjakkuuden voi kääntää kirjalliseksi ylioppilaskirjoituksissa.
1. Yhdistä verbaalinen ja kirjallinen ilmaisu uudestaan
Kirjallinen ja verbaalinen ilmaisu eivät synny erillään toisistaan. Ilmaisujen välille voi syntyä kuiluja jos ei kirjoita omia ajatuksiaan ylös usein. Tätä taitoa voi harjoittaa esimerkiksi seuraavilla harjoituksilla:
”Freeflow-kirjoittaminen”. Kirjoita ajatuksenjuoksuasi ylös, vaikka se usein kuulostaa poukkoilevalta ja epäselvältä. Näin ajatuksenjuoksun saa kiinni kirjallisesti. Omien ajatusten sekamelskasta alkaa jossain vaiheessa syntymään pidempää tarinaa.
Kirjoita tarinoita arkipäiväisistä menoistasi. Kerro tarinasi kauppareissusta, juoksulenkistä tai kavereiden kanssa hengailusta. Voit kertoa tarinan ensin ääneen ja kirjoittaa sen lopuksi. Tutkiskele tekstiäsi jälkikäteen ja mieti, miten johdonmukainen, totuudenmukainen ja eläväinen se on.
Pidä päiväkirjaa. Omien tunteiden, elämän tapahtumien ja menojen kirjoittaminen ylös yhdistää ajatuksenjuoksusi uudestaan kirjalliseen ilmaisuun. Kirjoitusten ei tarvitse olla pitkiä, mutta niin eletty elämä kääntyy tekstiksi suullisen sijaan. Kokeile kirjoittamista paperille puhelimen tai läppärin sijaan.
2. Ylioppilaskirjoitukset läpi höpöttämällä
Opinto-ohjaaja Maria Jauhiainen painottaa, että vahva verbaalinen ilmaisu on lahja, vaikka sitä ei ylioppilaskirjoituksissa mitata. Itsevarma kielellinen ilmaisu tulee olemaan tärkeää myöhemmin opinnoissa ja työelämässä. Jauhiainen muistuttaa, että ylioppilaskirjoitukset eivät mittaa opiskelijan arvoa, vaikka ne saattavatkin aiheuttaa epävarmuutta tai jännitystä ja tuntua vaikeilta. Tällaisissa tilanteissa jännitys kannattaa laittaa mahdollisimman hyvin kuriin, jotta kirjallinen suoritus kärsisi mahdollisimman vähän.
On mahdollista pyytää erikoisjärjestelyjä opinto-ohjaajan avustuksella, jossa kokelaalle voidaan hankkia oma tila kirjoituksia varten. Tilassa on mahdollista höpöttää ajatuksiaan ääneen ja kirjoittaa juuri puhumansa asia tekstinä ulos. Tätä taitoa voi harjoitella hyvissä ajoin ennen koetta kertomalla ääneen vastauksia vanhojen ylioppilaskirjoitusten koekysymyksiin ja kirjoittamalla ne heti muistiin.
3. Sisäistä tekstit
Niin kirjallisesti kuin verbaalisesti itseään vahvemmin ilmaiseville suositellaan harjoittelemaan lukemisen sisäistämistä. Varsinkin, jos on kirjallisesti heikompi ilmaisija, kaikenlaisen tekstin lukeminen tukee kirjallista ilmaisua – ei siis pelkästään lukion oppimateriaalia vaan sarjakuvia, romaaneja, lehtiä ja tietokirjallisuutta.
– On oikeastaan ihan sama mitä lukee, kunhan vain lukee. Oleellista on, että teksti on mukaansatempaava ja kieli rikasta. Sellaista, että siihen jaksaa syventyä pidempiäkin aikoja. Oikeinkirjoituksen pitää totta kai myös olla kunnossa, Jauhiainen kertoo.
Jos haluat tarkistaa onko opiskelu asia sisäistetty, testaa, miten hyvin pystyt asian opettamaan esimerkiksi kaverille. Jos huomaat, että keskeisten asioiden tiivistäminen ja opettaminen toiselle eivät onnistu, ei aitoa oppimista myöskään ole todennäköisesti tapahtunut. Kun sisältö tulee ulos kirkkaasti, voi siirtyä kirjoittamisen pariin. Kokeile kirjoittaa juuri oppimasi tekstinä ja lue sitä ääneen.
Jauhiainen muistuttaa myös, että lukemiseen ei kannata asettaa määrällisiä tavoitteita (”nyt luen 50 sivua”) vaan ennemmin laadullisia. Jos lukemisen pilkkoo 20 minuutin sarjoihin, on sisäistäminen helpompaa. 20 minuutin urakan jälkeen voikin testata luettua kaverille ja sen jälkeen paperille tai tekstinkäsittelyohjelmaan.
19-vuotias Yusuf kirjoittaa ylioppilaaksi espoolaisesta lukiosta. Yusuf on kaksikielinen ja hänen äidinkielensä on arabian kieli. Lukeminen kestää kauan, sisäistäminen vielä kauemmin ja kirjoittaminen on välillä haastavaa. Yusuf ilmaisee itseään vahvasti ja itsevarmasti puhumalla, mutta jännittää kirjoitustilanteessa. Hän toivoisi voivansa suorittaa kaikki kokeet puhumalla, mutta se ei ole mahdollista. Katso video.