Sarpaneva, Picasso, Kahlo, Christie – tutustu Teeman syksyn 2023 kulttuuridokumentteihin!
Teeman syksyyn kuuluu paljon ennennäkemättömiä kotimaisia ja kansainvälisiä kulttuuridokumentteja. Torstaisin klo 21 ja lauantaisin klo 20.
Torstain ja lauantain kulttuuridokumenteissa nähdään Teemalla syksyn 2023 aikana muun muassa taidevarkauksia, designia ja arkkitehtuuria, uniikkeja bussipysäkkejä ja saamenkielistä rap-musiikkia. Kotimaisia taiteilijanimiä ovat Raili ja Reima Pietilä sekä Timo Sarpaneva, jonka elämäntyöstä nähdään neliosainen sarja. Meeri Koutaniemi, irti kuvasta -sarjan toinen kausi alkaa joulukuussa ja jatkuu ensi vuoden puolelle.
Vuosisadan taidevarkaudet 1–6
to 17.8.–21.9., Areenassa 14.8.2023–31.8.2026
Kuusiosainen sarja esittelee 1900-luvun uskomattomimpia ja jännittävimpiä taidevarkauksia. Miten Napolin Camorra ja kuuluisa varas Octave ”Apina” Durham veivät kaksi Van Goghin maalausta taiteilijan nimikkomuseosta Amsterdamissa 2002? Miten entinen jalkapalloilija Paal Enger varasti Edvard Munchin Huudon ja millainen oli salainen operaatio sen palauttamiseksi? Miten turisteiksi tekeytyneet italialaisrikolliset tekivät koko kylmän sodan ajan huikeimman taideryöstön Budapestissa vuonna 1983? Kuusi tositarinaa taidevarkauksista kerrotaan sarjassa trillerityyliin.
(Art Crimes)
Romy Schneider & Alain Delon
la 2.9., Areenassa 28.8.–31.12.2024
Näyttelijät Romy Schneider ja Alain Delon olivat nuorina eurooppalainen unelmapari. Kihlat vaihdettiin, mutta häitä ei koskaan tullut. Vaikka rakkaussuhde jäi lyhyeksi, Schneiderin ja Delonin läheinen ystävyys kesti koko elämän ajan. Samana iltana 2.9. Teemalla nähdään myös Schneider ja Delon yhdessä jännityselokuvassa Vaarallinen loma.
(Romy & Alain, Les Amants Terribles)
Frida Kahlon elämä ja kohtalo 1–3
la 9.9. alkaen, Areenassa 8.9.–30.8.2024
Kolmeosainen dokumentti kertoo Frida Kahlon tarinan nuoruuden traagisesta onnettomuudesta taidemaailman huipulle. 18-vuotiaana koettu liikenneonnettomuus pakotti nuoren naisen hylkäämään unelmat lääkärin ammatista ja aiheutti vammat, joiden takia hän kärsi ankarista kivuista elämänsä loppuun asti. Taiteilijana Frida Kahlo kohtasi myrskyisiä rakkauksia ja oli mukana 1900-luvun politiikan dramaattisimmissa vaiheissa.
(Becoming Frida Kahlo)
Pietilä Pietilöistä
to 28.9., Areenassa 25.9. alkaen toistaiseksi
Arkkitehdit Raili ja Reima Pietilä ovat jättäneet jälkensä rakennuksiin niin Suomessa kuin Intiassa ja Kuwaitissa. Pietilät olivat aikanaan suomalaisen arkkitehtuurin suuret toisinajattelijat ja -tekijät. Heidän taiteelleen olivat leimallisia vapaamuotoisuus ja paikan henki. Kalevan kirkko, Metso-kirjasto, Dipoli ja Mäntyniemi ovat esimerkkejä Pietilöiden arkkitehtuurista. Pietilä Pietilöistä -dokumentissa tytär Annukka Pietilä kertoo vanhempiensa elämästä ja työstä sekä myös tädistään Tuulikki Pietilästä, Tove Janssonin elämänkumppanista.
Gaudín Barcelona
la 30.9., Areenassa 31.10.2024 asti
Antoni Gaudí oli harvinainen arkkitehti. Ei vain täysin omaperäisen tyylinsä takia vaan myös siksi, että hän jätti lähtemättömän jäljen kokonaiseen suurkaupunkiin. Barcelonan kasvaessa ja vaurastuessa 1800-luvun lopulla Gaudí pääsi toteuttamaan visioitaan, ja uransa huipulla hän oli vuosisadan taitteessa. Tässä dokumentissa Gaudín taiteeseen perehdytään vuonna 1906 valmistuneen lohikäärmemäisen Casa Batllon kautta. (Uusinta)
(Gaudí, le génie visionnaire de Barcelone)
Revontulten räppäri
to 5.10., Areenassa 2.10.–1.4.2028
Revontulten räppäri on lämminhenkinen kuvaus 18-vuotiaan saamelaisnuoren Mihkku Laitin elämästä Ylä-Lapissa, Euroopan katolla. Elokuva on Mihkkun kasvutarina kohti muusikon uraa ja orastavaa tähteyttä, tilanteessa, jossa saamelaisten perinteinen elämäntapa kielineen on uhattuna. Poronhoitajaperheessä kasvanut Mihkku tuntee ääneensanomattomat odotukset: jääkö kukaan jatkamaan porotaloutta? Mutta Mihkkulla on myös muita suunnitelmia: hän haluaa rap-artistiksi.
Agatha Christie – nainen dekkarien takana 1–3
la 7.10.–21.10., Areenassa 2.10.2023–29.9.2024
Kolmeosaisessa dokumentissa historioitsija Lucy Worsley kertoo kaikkien aikojen suosituimman dekkarikirjailijan elämästä. Saamme nähdä, mistä Christien tarinoiden toistuvat teemat juontuvat ja millaisten vaiheiden kautta merenrannan pikkukaupungin kirjatoukasta kasvoi koko maailman tuntema makaaberien murhamysteerien kuningatar.
(Agatha Christie – Lucy Worsley on the Mystery Queen)
Irakin näkymätön kauneus
to 19.10., Areenassa 16.10.–13.1.2024
Vuonna 1932 syntynyt Latif al Ani on Irakin valokuvataiteen isä. Hänen valokuvansa ovat ainutlaatuinen visuaalinen arkisto Irakin loiston päivistä 1950-luvulta 70-luvulle, maasta ja aikakaudesta, jota nykyään tuskin edes irakilaiset itse muistavat, länsimaalaisista puhumattakaan. Mutta koko Saddam Husseinin valtakauden ajan Latif al Anin oli pakko vaieta ja suorastaan pakoilla. Tässä dokumentissa Latif al Ani palaa sotien runtelemaan kotimaahansa kertomaan sen asukkaille heidän omasta menneisyydestään valokuvin.
(Iraq's Invisible Beauty)
Pablo Picasso – elämä ja taide 1-2
la 28.10. ja 4.11., Areenassa 23.10.2023-31.8.2026
Pablo Picasso oli kuuluisin ja kohutuin taidemaalari sitten renessanssin. Picasso oli koko modernin taiteen kummisetä, poliittinen taiteilija ja aktivisti, aina yhä uusilla käänteillä sokeerannut ja hämmentänyt kokeilija. Ja joillekin myös ihmishirviö. Kaksiosainen dokumentti piirtää kaunistelemattoman kuvan Picasson vuosisadasta.
(L'affaire Picasso)
Neuvostopysäkkien lumo
to 2.11., Areenassa 30.10.–31.8.2026
Neuvostoliitossa arkkitehtuuri oli tiukasti keskushallinon sääntelemää, ja kaiken rakentamisen piti kuvata kommunismin voittoa ja järjestelmän ihanuutta. Bussipysäkeissä suunnittelijoiden vapaus ja luovuus sai kuitenkin kukoistaa ja niiden valloittava arkkitehtuuri vaihtelee tiukasta betonibrutalismista runsaaseen, alkuvoimaiseen kansantaiteeseen. Kanadalainen valokuvaaja Christopher Herwig valokuvasi neuvostopysäkkejä seitsemän vuoden ajan Kiovasta Vladivostokiin.
(Soviet Bus Stops)
Sarpaneva ja muodon taju
to 23.11.–14.12., Areenassa 20.11. alkaen toistaiseksi
Kiltti. Rasittava. Empaattinen. Nero. Timo Sarpaneva loi design-klassikoita kuten Orkidea, Lansetti ja Kajakki, mutta myös käyttöesineitä, grafiikkaa, valurautaa, ryijyjä, kankaita ja miesten pukuja. Neliosainen dokumentti Sarpaneva ja muodon taju kertoo huikean tarinan vaatimattomista oloista kansakunnan kaapin päälle nousevasta muotoilijasta. Timo Sarpanevan kokeilevat ja leikkisät ensitapaamiset lasin kanssa synnyttävät intohimon, joka johtaa taidemaailman huipulle. Hänen Orkidea -lasiveistoksensa nimetään maailman kauneimmaksi esineeksi vuonna 1954. Miten tämä onnistui mieheltä, jolta jäi kansakoulun päästötodistus saamatta? Läheiset, asiantuntijat ja ystävät valottavat sarjassa Timo Sarpanevan persoonaa ja toimintatapoja, hänen taiteensa hehkua ja alkuperää.
Meeri Koutaniemi – irti kuvasta S2
to 21.12.2023–8.2.2024, Areenassa 18.12. alkaen toistaiseksi
Valokuvaaja Meeri Koutaniemi tapaa ainutlaatuisen taidedokumenttisarjan toisella kaudella kahdeksan suomalaista taiteilijaa. Jokaisen heistä kanssa hän sukeltaa taiteen tekemiseen ja inspiraation lähteisiin. Kussakin jaksossa Meeri Koutaniemi myös luo taiteilijan muotokuvan. Toisen kauden taiteilijat ovat Miina Äkkijyrkkä, EGS, Stefan Bremer, Anna Tuori, Toni R. Toivonen, Kaisaleena Halinen, Björn Weckström ja Jasmin Anoschkin.
