Eläinten käytösneuvoja Jaana Pohjola ei näe tarvetta kieltämiselle: ”Monella on hirveä kiire korjata jotain koirassaan”

Kun Jaana Pohjolalta pyydetään apua lemmikin koulutukseen, hän kääntää katseensa omistajaan. On tärkeää selvittää, onko ongelmallisen käytöksen syy eläimessä, sen ympäristössä vai ihmisissä.

Alkuun vitsi: Mikä on maailman suosituin koiranpennun nimi? Se on tietenkin: Ei.

Ainakin koiranpennun mielestä. Tätä sanaa pennut saavat kuulla päivän mittaa useasti. Vitsin mukaan niin useasti, että koira itse luulee sen olevan nimensä.

– Voi lemmikkiään kieltää, jos haluaa, mutta se on ihmiselle lajityypillinen tapa harjoitella, ei koiralle, sanoo Jaana Pohjola.

Jaana Pohjola on eläinten käytösneuvoja, joka kannustaa pitämään vuorovaikutuksen lemmikkinsä kanssa positiivisena.

Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa kouluttaa eläimiä.

– Jos koira tekee kotona tuhmuuksia ja vaikka kaivaa kukkaruukusta multaa, mikä ero lopulta on itse siinä, karjuuko sille ”ei”, vai sanooko ”tänne”?

Pohjolalla on useampi eläinten käyttäytymisen tutkinto. Hän on toiminut kouluttajana ja opettajana yli 13 vuotta. Kotona hänellä ovat kissat Topi, Nano, Pallero ja Siekkinen, koira Jokke ja kaksi hevosta: Taipale ja Vissy.

Hänen mukaansa ihmiset suhtautuvat koiran käytökseen hyvin eri tavalla kuin kissan: samalla, kun toinen käsi kiittää koiraa, toinen kieltää. Suomessa on ollut tapana kantaa huolta sillä, mitä voisi seurata, jos koiraa ei koskaan kiellä.

– Kissasta ajatellaan, että se on kissa ja ihmiset sopeutukoot sen käytökseen. Koirien kohdalla on hirveä kiire päästä korjaamaan koiran käytöstä.

Jaana Pohjola huomauttaa, että eläin ei voi koskaan täysin luottaa omistajaan, joka yhdessä hetkessä muuttuu uhkaavaksi. Esimerkiksi kissa, joka häädetään käsillä huitoen ja huutaen pois ruokapöydältä.

Pohjolan asiakkaat ovat pääosin koirien, kissojen ja hevosten omistajia. Hän näkee ohjaavansa nimenomaan omistajaa eläimen sijaan.

– En pidä eläinten kouluttamista niinkään tärkeänä kuin ihmisten ymmärryksen lisäämistä. Lemmikkien omistajat kokevat on paljon paineita heihin kohdistuvista odotuksista.

Jaana Pohjolan työn taustalla on ajatus siitä, että eläin opettaa ihmistä, ei toisinpäin. Siksi hän kannustaa selvittämään, mitä eläin oikeasti käytöksellään kertoo. Eläimen ongelmalliseen käytökseen tulisi etsiä ratkaisuja myös eläimen ulkopuolisista tekijöistä.

Jos yksin oleva koira haukkuu kotona työpäivän aikana, haukkuuko koira silloin eroahdistusta, ääniä rappukäytävästä tai vaikka turhautumistaan, kun se ei yllä ottamaan pöydälle jäänyttä herkkua.

Koirien kohdalla monella on hirveä kiire päästä korjaamaan sen käytöstä.

– Samalla tavalla kuin lapset eivät Suomessa asenneilmaston mukaan saisi huutaa tai käyttäytyä näkyvästi julkisella paikalla, koiriltakin vaaditaan mahdottomia. Lapset ovat lapsia ja eläimet ovat eläimiä, eivät aikuisia ihmisiä. Heiltä ei tulisi vaatia samanlaista käyttäytymistä.

Jaana Pohjola on huomannut, että useasti ajatellaan koiran käyttäytyvän tarpeeksi hyvin, jos kuka tahansa voi lähestyä ja silittää sitä. Hänen mukaansa vieraan ihmisen kosketuksen sietäminen ei ole koiralle lajityypillistä ja voi olla jopa koiralle epämiellyttävää.

– Se riittää, että koira pystyy elämään lajityypillistä elämää, eikä ole vahingoksi itselleen, ympäristölle tai ihmisille.

Positiiviseen vuorovaikutukseen kuuluu eläimen mielenkiinnon kohdistaminen sallitumpaan tekemiseen. Sille voi opettaa tulemaan luokse, istumaan tai vaikka kulkemaan rinnalla. Näillä opeilla voi eläintä ohjata pois myös epätoivotusta käytöksestä.

– En oikeasti keksi yhtäkään tilannetta, missä minun tarvitsisi komentaa lemmikilleni ei. Tosin siitä on jo kauan aikaa, kun minulla on ollut pentuja.

Jaana Pohjola kertoo ymmärtäneensä uransa alkuvaiheessa, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa pitää eläimiä. Erilaiset elämäntilanteet ja asenteet vaativat myös erilaisia ratkaisuja ongelmiin lemmikkien kanssa. Hänen asiakkaansa ja bloginsa lukijat ovatkin kiitelleet häntä syyllistämättömästä tyylistä.

Kyllä tuhmuuksia tekevä koira lopettaa toimintansa, jos sille sanoo ”tänne” sen sijaan että huutaa sille ”EI”.

– Koira on tosi sopeutuvainen eläin. Olen nähnyt asiakkaita, jotka pitävät koiria hyvin eri tavalla kuin minä ja silti heidän koiransa ovat onnellisia. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa eivätkä kaikki muut ole huonoja tapoja.

Lisäksi Pohjola muistuttaa, että maailman mittakaavassa Suomen eläimillä on asiat hyvin, kun niillä on koti ja ruokaa sekä joku, joka välittää.

– Ihmiset ovat fiksuja ja hakevat tietoa. Suurimmalla osalla lemmikinomistajista menee varmasti hyvin.

Voit keskustella aiheesta artikkelin lopussa 29.9.2023 klo 11.00 asti. Keskustelu jatkuu chatissä 30.9.2023 klo 11-12.