Supinaa ja lunttaamista ylioppilaskokeissa – nyt vilpistä kertovat huijarit ja Ylioppilastutkintolautakunta
Vilpistä kiinni jääneiden kokelaiden koesuoritukset samalta tutkintokerralta hylätään. Mikä ajaa kokelaan huijaamaan ylioppilaskokeessa seuraamuksista huolimatta?
Supinaa ja lunttaamista ylioppilaskokeissa – nyt vilpistä kertovat huijarit ja Ylioppilastutkintolautakunta
Selvitimme, miksi ylioppilaskokeessa huijataan ja kannattaako se. Haastattelimme juttua varten Ylioppilastutkintolautakuntaa sekä kolmea ylioppilaskokeissa huijannutta kokelasta. Voit jättää meille oman vilppikertomuksesi jutun lopussa!
Älä riskeeraa koesuoritustasi epätoivoisena
Jos ylioppilaskokeessa jää kiinni huijaamisesta, kokelaan kaikki saman tutkintokerran kokeet hylätään. Jos tapaus on vakava, kokelaalta evätään myös oikeus ilmoittautua seuraavan tutkintokerran kokeisiin. Vaikka rangaistus on kova, Ylioppilastutkintolautakunnalle tulee ilmoituksia vilpillisestä toiminnasta jokaisella tutkintokerralla.
YTL:n mukaan huijaamiseen ajaa usein epävarmuus kirjoituksien läpipääsemisestä. Rekisteritiedoista ja päätöksistä näkee, että taustalla ovat tyypillisesti kokelaan aiemmat heikot arvosanat ylioppilaskokeista tai jo aiemmin hylätyn kokeen uusinta.
Kaveri oli naapurikoulusta. Siellä oli englannin kuullun ymmärtämisen koe alkanut. Kolmelle ensimmäiselle oli jaettu vahingossa luetun ymmärtämisen koepaperi. He näkivät, että aihe on Mount Everestin valloitus. Heitä vannotettiin olemaan kertomatta asiasta kenellekään. -- Kaveri sitten soitti minulle.
Kokelas vuodelta 1976
Sääntöjen rikkominen kutkuttaa
Ylioppilaskokeissa huijaaminen voi kiinnostaa myös lukiossa hyvin pärjääviä oppilaita. YTL:n mukaan Suomessa ei ole havaittavissa muualle maailmaan rantautunutta ilmiötä, jossa jatko-opiskelupaikkaa varten pyritään saamaan hyvä ylioppilastodistus keinolla millä hyvänsä. Sen sijaan lukiossa pärjäävien oppilaiden vilpin syynä voi olla jännityksen hakeminen. Haastattelimme Abitreeneihin yhteyttä ottanutta ylioppilasta, joka valmistui lukiosta vuonna 2010.
– Halusin todistaa että tässäkin pystyy huijaamaan. – Oon ollu aina kasin oppilas. Minussa on anarkistia, ei tarvitse aina noudattaa sääntöjä, Abitreenien haastattelema ylioppilas summaa.
Hän jatkaa myös, että jos joku onnistuu kiertämään koejärjestelmän ja huijaamaan kokeissa osoittamalla tietoteknistä taitoa, tämä kokelas pitäisi palkita. Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tietotekninen kikkailu on kielletty, mutta mitä asiasta tuumaa YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä?
– Vilppiin käytetty energia kannattaa suunnata kokeeseen valmistautumiseen, hän toteaa.
Lukion kokeissa istuin yleensä kaverin vieressä ja lunttasin häneltä vastauksia. Ylioppilaskokeessa lunttasin häneltä yksi tai kaksi vastausta. Kirjoituksissa meidät laitettiin sattumalta vierekkäin samaan luokkahuoneeseen. Siellä sai vaikuttaa istumapaikkaan.
Kokelas vuodelta 2010
Tehokas valvonta ehkäisee vilppiä
Ylioppilastutkintolautakunnan erityisasiantuntija Matti Latun mukaan sähköisen Abitti-koeympäristön ei ole tarkoitus täysin estää vilpillistä toimintaa – riittää, että kokelaan voidaan osoittaa käyttäneen kiellettyjä keinoja. Vastuu rehellisestä koesuorituksesta on kokelaalla itsellään. Vilpillisestä toiminnasta jää kiinni noin kahdesta kymmeneen henkilöä jokaisella tutkintokerralla.
Vilpistä kiinnijäämisen riski on korkea. Ylioppilaskokeissa vilppiä ehkäistään koetilanteen ja koejärjestelmän valvonnalla. Koesalissa istumapaikat on määrätty etukäteen, valvojat tarkkailevat kokelaita koko kokeen ajan ja koesaliin saa tuoda vain tarvittavat tavarat. Monivalintojen järjestys voi olla arvottu niin, että vastausten lunttaaminen suoraan toiselta kokelaalta ei onnistu. Soveltavaa ajattelua mittaavat tehtävät ovat myös vaikeuttaneet vilpin käyttämistä. Monimutkaisiin tehtäviin ei voi luntata vastauksia helposti.
Toinen Abitreenien haastattelema kokelas on hyvä esimerkki siitä, miten yksikertaiset vilppikeinot eivät auta arvosanan korottamisessa. Kun ylioppilaskokeessa piti muistaa villapaita ruotsiksi, kokelas ei muistanut vastausta ja päätti etsiä sitä omien vaatteidensa pesulapusta:
– Pyysin päästä vessan ja katsoin paidasta, että tässähän on puuvillaa. Se ei kyllä ole sama asia, kun ylletröja.
Valvontaa tehdään sähköisissä ylioppilaskokeissa myös jälkikäteen. Kutsu rehtorin kansliaan voi tulla vielä useita viikkoja koesuorituksen jälkeen, jos koesuorituksesta tai teknisestä valvonnasta löytyy jotain poikkeavaa.
Vältä vahinkovilppi huolellisuudella
Joskus kokelaat saattavat lipsua yleisistä koeohjeista huolimattomuuttaan. Ylioppilaskokeita valvomassa olleet biologian ja maantieteen opettaja Terhi Hakkarainen ja opinto-ohjaaja Verna Puttonen Helsingin luonnontiedelukiosta listaavat esineitä, joita kokelaat ovat vahingossa yrittäneet viedä koesaliin:
– Nenäliinat. Tavaroita ja vaatteita teksteillä. Tietokoneen väliin on voinut jäädä muistiinpanoja.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä muistuttaa, että kokelas on vastuussa siitä, ettei kiellettyjä tavaroita viedä koesaliin. Koesuoritus voidaan hylätä, jos koetilanteessa valvoja huomaa kokelaan käyttävän esimerkiksi Bluetooth-kuulokkeita tai -hiirtä.
YTL:n mukaan myös kaikki kommunikointi koesalissa on kiellettyä. Vaikka kokeen tehtävä osuisi suoraan itselle helpoimpaan aiheeseen, kaverille ei kannata näyttää innostunutta peukkua.
Lukijoiden kokemuksia koevilpistä
Tuolloin istumapaikan sai valita vapaasti. Ruotsin kuuntelu oli monivalintatehtävä, jossa oli 4 vaihtoehtoa. Parempi oppilas istui luokan edessä. Huonompi oppilas istui luokan takana. Tasan kello 12, aina minuutin välein, parempi oppilas viesti elein oikean vastauksen. Yksi ele oli esimerkiksi pään kääntäminen vasemmalle. Huonompi oppilas sai kuuntelusta täydet pisteet, mikä auttoi huomattavasti läpipääsyssä.
Sakari, kirjoitti vuonna 1980
Ei kirjoituksissa lunttaamiseen tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tai edes erityisen uhkarohkea. Minkäänlaista ruumiintarkastustahan ei abiturientille tehdä, joten A4 kokoisen lunttilapun saa varsin helposti jemmattua pieneen tilaan vaikka boksereihin. Tuonkin kokoiseen lappuun mahtuu aika paljon tekstiä kun minimaalisella fontilla kirjoittaa molemmin puolin. Vessatauoilla voi sitten virkistää muistia kyseisestä lapusta. Kiinni jäämisen riski on varsin minimaalinen ellei tule itse mokattua jollain tavalla tai käyttäydyttyä epäilyttävästi. Ainoa rajoittava tekijä on se ettei vessataukoja kehtaa pitää paria enempää joten ne kerrat kannattaa käyttää hyvin ja painaa muistiin mahdollisimman hyvin ne asiat joita tarvitsee muistaa. Lunttilappu kannattaa ilman muuta hävittää siten ettei jää mitään todistusaineistoa.
Aleksi, kirjoitti vuonna 2013
Jätä meille oma kokemuksesi ylioppilaskokeissa huijaamisesta!
Juttu päivittyy 1.11.2023 saakka.
Juttua muokattu 14.9.2023 klo 8:40, lisätty lukijoiden kokemuksia koevilpistä.