Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto

”Onko siinä mitään vikaa, jos ihminen haluaa viihtyä”, kysyi Laila Hirvisaari ja kohosi viihdekirjallisuuden valtiattareksi

Kirjailija Laila Hirvisaari.
Kuvateksti Kirjailija Laila Hirvisaari kotonaan Lappeenrannassa vuonna 1979.
Kuva: Museovirasto/JOKA Journalistinen kuva-arkisto Helge W. Heinosen kokoelma/1979

Laila Hirvisaarelle kirjoittamisen palo oli elinikäinen. Vaikka hän oli suosittu kirjailija, suhde julkisuuteen säilyi ongelmallisena lähes koko uran. Itsekriittinen ja perinpohjainen kirjailija vierasti saamaansa viihdekirjailijan leimaa.

Laila Hirvisaaren (1938 - 2021) tuotanto käsitti laajahkoja historiallisia romaanisarjoja ja näytelmiä, joista on tehty muun muassa televisiosovituksia.

Hänen uransa alkoi vuonna 1972, kun hän julkaisi tuolloin Laila Hietamiehenä esikoisteoksensa Lehmusten kaupunki. Se aloitti teossarjan, joka jatkui vielä 2000-luvulla. Tapahtumat sijoittuivat Lappeenrantaan Hirvisaaren silloiseen kotikaupunkiin.

Laila Hirvisaari oli avioitunut Heikki Hietamiehen kanssa vuonna 1958 ja otti puolisonsa sukunimen. Hän otti tyttönimensä takaisin vuonna 2004, jonka jälkeen hän julkaisi teoksensa Laila Hirvisaarena.

Minusta tulee suurena kirjailija.

Laila Hirvisaari kirjoitti 1946 ruutuvihkoon tulevaisuuden suunnitelmistaan.

"Laila Hirvisaarella oli kaksi minää - introvertti kirjailija ja ihana emäntä"

9:56
Radio Suomi Lappeenranta (2021)

Laila Hirvisaari kävi syntymässä Viipurissa, koska hänen vanhempiensa kotipaikkakunnalla Lappeen pitäjässä, Lappeenrannan naapurissa ei ollut synnytyssairaalaa. Käytäntönä oli ollut, että syntymäpaikaksi merkittiin se paikka, jossa syntymä tapahtui.

”Hän ei siis ollut viipurilainen kirjailija. Hän oli lappeelainen, myöhemmin lappeenrantalainen kirjailija”, muistutti Hirvisaaren veli Markku Pulli Radio Suomen haastattelussa vuonna 2021.

Laila Hirvisaari kirjoitti ensimmäisen romaaninsa vain 8-vuotiaana. Hänen tulevaisuudensuunnitelmiinsa kuuluikin kirjailijan ammatti, kuten hän oli lapsena ruutuvihkoon kirjoittanut.

”Lailan limbokakku” jätti ikävän jälkimaun pitkäksi aikaa

Kun Laila Hirvisaari arvioi Raportti-ohjelman (1974) haastattelussa työtään ja teoksiaan, hän oli vasta debytoinut kirjailijana.

Raportti (1974) otteita - Toista Yle Areenassa

Hän luonnehti teoksiaan lukuromaaneiksi, helpoiksi lukijan kannalta. Hän piti itseään epäpoliittisena, mutta ihaili poliittisia teoksia kirjoittavia kirjailijoita. Hän myös arveli olevansa konservatiivi, tyttökoulun kasvatti. Hän ei pitänyt kirjallisuudesta, joka sisälsi väkivaltaa. Sitä hän suorastaan inhosi, eikä hänen mielestään väkivaltakirjallisuus ollut edes hyvää.

Uransa alkuvaiheessa hän sai viihdekirjailijan leiman, josta hän ei pitänyt. Viihteen leimaa käytettiin pitkään Hirvisaaren työn vähättelyyn. Haastattelussa hän pohti viihteen arvoa kysymällä, että onko siinä mitään vikaa, jos ihminen haluaa viihtyä.

Minun ja arvostelijoiden suhde on hyvin pelonomainen.

Laila Hirvisaari suhteestaan kritiikkiin 1974.

Hän tunnusti pelkäävänsä arvosteluja. Hän epäili, etteivät kriitikot arvostellessaan hänen tuotantoaan ymmärtäneet häntä. Kun hänen esikoisteoksensa kirjoittajaksi epäiltiin hänen silloista aviomiestään toimittaja Heikki Hietamiestä, Hirvisaari otti epäilyksen raskaasti.

Hän julkaisi vuonna 1974 dekkarin nimeltä Käden kosketus. Helsingin Sanomissa se arvioitiin ”Lailan limbokakuksi”. Niin heikko suoritus se kriitikon mielestä oli.

Hirvisaari on viihdekirjailija, mutta elegantilla tavalla. Hänen historialliset romaaninsa ovat salonkikelpoisia.

Turun Sanomat 24.12.2005

Julkisuuden kirot ja kiitokset: Laila Hietamies

Toista
Julkisuuden kirot ja kiitokset (1991)

Vielä vuonna 1991 Hirvisaari pohti suhdettaan julkisuuteen radio-ohjelmassa Julkisuuden kirot ja kiitokset. Päällimmäisenä olivat kielteiset kokemukset. Esimerkiksi tuoreen ja julkisuuteen tottumattoman kirjailijan sanat saattoivat kääntyä puhujaansa vastaan. Myös lehdistön jatkuvan kiinnostuksen kohteena oleminen väsytti. Uran lopettaminen oli käynyt mielessä.

Aina ei nuiva suhtautuminen ollut solvaavaa. Teokset saatettiin vain mainita lyhyesti painosten suurta määrää ja niistä saatavia tuloja kuitenkaan unohtamatta. Se tuntui kirjailijasta ylenkatsomiselta ja siten solvauksia pahemmalta. Vuosien saatossa kritiikki kuitenkin muuttui armeliaammaksi.

Luovuus lähtee ristiriidasta.

Laila Hirvisaari 2003
Mikä menneisyys (1999) - Toista Yle Areenassa

Kaikesta huolimatta hän antoi haastatteluja ja oli julkisuudessa aktiivinen keskustelija. Hirvisaari oli äitinsä Saima Pullin kanssa Mirja Pyykön toimittamassa ohjelmassa Mikä menneisyys (1999) muistelemassa aikoja, jolloin koti muistelemassa aikoja, jolloin koti nykyisen rajan läheisyydessä piti jättää Viipurin pommitusten vuoksi.

Aleksis K (2003) - Toista Yle Areenassa

Ohjelmassa Aleksis K (2003) Hirvisaari keskusteli toimittaja Esa Silanderin kirjailijan tuotannosta ja työstä sekä siitä, minkälaiset asiat Hirvisaaren elämässä ovat edesauttaneet tai vaikuttaneet hänen urallaan. Hirvisaari piti elämässä kulloinkin vallitsevaa ristiriitaa luovuuden perustana.

Silander myös luki ohjelmassa otteita Hirvisaaren teoksista.

Minun sisälläni on ollut koko ikäni suunnaton palo kirjoittaa!

Laila Hirvisaari kirjoittamisen tarpeestaan ja halustaan 2007

Kaunokirjallinen tuotanto

Laila Hirvisaari ja kirjoittamisen polte (2007) - Toista Yle Areenassa

Pirkko Arkimies-Franckin toimittamassa ja ohjaamassa ohjelmassa Laila Hirvisaari ja kirjoittamisen polte (2007) kirjailija esitteli työskentelytapojaan. Hän teki tarkkaa ja huolellista työtä. Hän tutki ja luki taustat ennen kuin ryhtyi kirjoittamaan. Lisäksi hän teki jokaisesta kirjasta käsinkirjoitetun version vihkoihin. ”Kun kirjoittaa käsin, kaikki epäolennainen putoaa pois”, Hirvisaari sanoi.

Hän myös totesi ohjelmassa painokkaasti, että hän kirjoittaa, koska hänen sisällään on koko hänen ikänsä ollut suunnaton palo kirjoittaa. ”Siihen ei kukaan ulkopuolinen voi vaikuttaa”, hän sanoi.

Helsingin kirjamessut (2016) - Toista Yle Areenassa

Helsingin kirjamessuilla 2016 Hirvisaari sanoi kuitenkin kantaneensa osaamattomuuden tunnetta koko uransa aikana. Hän tunnusti joutuvansa korjaamaan tekstiään paljon, koska hänen kielensä ”ei ollut kovin hyvä.” Sen hän arveli johtuneen siitä, että hän jätti koulut kesken.

Painosten valtiatar oli kansan kestosuosikki

Laila Hirvisaaren kestävän suosion jäljillä

52:08
Kulttuuriykkönen (2021)

Laila Hirvisaari oli yksi Suomen luetuimmista kirjailijoista, mutta mikä oli hänen suosionsa salaisuus? Kulttuuriykkösessä (2021) keskusteltiin Laila Hirvisaaren teoksista ja elämästä. Mukana keskustelussa olivat hänen pitkäaikainen kustannustoimittajansa Anja Salokannel, sekä kirjailijat JP Koskinen ja Nura Farah.

Salokanteleen mielestä yksiselitteistä vastausta ei löydy, mutta hänen mielestään Hirvisaarella oli kyky luoda uskottavia ja samaistuttavia henkilöhahmoja.

Laila Hirvisaari - painosten kuningatar

59:05
Laila Hirvisaari - painosten kuningatar (2021)

Lepolan hautausmaalla Lappeenrannassa toimittajat Arto Teronen ja Jouko Vuolle muistelivat Laila Hirvisaarta - painosten kuningatarta, jonka teoksia kansa luki mutta kriitikot vähättelivät. Mustan hautakiven äärellä toimittajat totesivat, että kivessä olisi ”kirjailija-tittelin” lisäksi voinut olla myös sana ”sotaorpo”. Toimittajat pohtivat Hirvisaaren evakkoutta ja sen suhdetta hänen tuotantoonsa.

Palkinnot ja huomionosoitukset

Lähteet: Helsingin Sanomat; Iltalehti; Turun Sanomat; Seura; Iltasanomat

Keskustelu