Hyppää pääsisältöön

Dokumentit

Butšan tapahtumat 60 sekunnissa: tätä kaikkea haudankaivajat kohtasivat kerätessään ruumiita kaduilta

60 sekunnin dokumentti: Serhi ja Vladyslav Butšasta - Toista Yle Areenassa

Ulkolinjan 60s-dokumentit kertovat ihmisistä maailmanpolitiikan myllerryksissä. Minuutissa ymmärryksesi maailmasta syvenee ja saat käsityksen aikamme suurista ilmiöstä.

Tasan vuosi ja seitsemän kuukautta sitten sota laajeni Itä-Ukrainasta koko Ukrainaa koskevaksi täysimittaiseksi sodaksi, kun Putin ilmoitti ”erikoisoperaatiostaan”.

Butšasta tuli Venäjän siviiliuhrien kärsimyksen symboli keväällä 2022, kun venäläisten joukkojen vetäydyttyä hirmuteot paljastuivat.

Miehityksen aikana venäläiset sotilaat tappoivat ihmisiä kaupungissa mielivaltaisesti. He ampuivat siviilejä ja teloittivat erityisesti palvelusikäisiä miehiä, joilla epäiltiin olevan siteitä Ukrainan armeijaan.

Kuukauden kestäneet kiivaat taistelut estivät Venäjän joukkoja valtaamasta parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Kiovan.

Butšalaiset maksoivat pääkaupungin vapaudesta kovan hinnan.

Miehitys kesti 27 päivää. Sen aikana Butšassa kuoli 458 siviiliä: 363 miestä, 86 naista ja 9 lasta.

Siviiliuhrien kohtalot numeroina

Sodan vaikutus siviileihin on ollut ja on yhä valtava. Ulkolinja keräsi siviiliuhrien kohtalot numeroiksi.

Ukrainan tilastokeskuksen arvion mukaan maan asukasluku oli sodan syttyessä noin 41,1 miljoonaa.

Varmaa tietoa ei ole, mutta tämänhetkisten arvioiden mukaan Ukrainassa asuu noin 35 miljoona ihmistä.

YK:n vahvistamien tietojen mukaan Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan aikana on kuollut yli 9500 ukrainalaista, joista lapsia on yli 500. Haavoittuneita on yli 17 200, joista lapsia on 1100. Sodan seurauksena Ukrainassa on kadonnut 16 000 siviiliä.

Infografiikka Ukrainassa kuolleista, haavoittuneista ja kadonneista siviileistä.
Kuva: Juha Liede / Yle

Eniten siviilejä on kuollut Donetskin, Harkovan, Kiovan, Hersonin, Tšernihivin ja Zaporižžjan alueilla.

Ukrainan kartta, johon on merkitty alueet, joissa on kuollut eniten siviilejä.
Kuva: Juha Liede / Yle

Suurin osa siviiliuhreista on kuollut tai haavoittunut räjähdysaseiden käytön seurauksena, kuten ohjusten, rakettien, droonien tai raskaan tykistön tulituksessa. Tästä interaktiivisesta kartasta voit katsoa minne ja millä Venäjä on iskenyt Ukrainassa.

YK:n mukaan miinoihin ja muihin sodanaikaisiin räjähteisiin on kuollut 307 ja haavoittunut 656 siviiliä.

Infografiikka Ukrainassa kuolleista ja haavoittuneista siviileistä asetyyppien mukaan.
Kuva: Juha Liede / Yle

Sota alkoi jo yhdeksän vuotta sitten, siviilit ovat olleet sen uhreja aivan alusta lähtien.

Infografiikka: Ukrainan siviiliuhrit 2014–2023 elokuu.
Kuva: Juha Liede / Yle

Venäjän joukot ovat syyllistyneet Ukrainan sodan aikana toistuvasti sotarikoksiin ja muihin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. Ukrainassa on tähän mennessä ilmoitettu maan viranomaisten mukaan yli 106 992 sotarikosta.

Pelkästään hyökkäyssota on jo sotarikos sekä siviileihin kohdistuvat iskut, murhat, kidutus, seksuaalinen väkivalta ja ihmisten pakkosiirrot.

Sotarikoksia tutkitaan ukrainalaisten viranomaisten johdolla, jotka tarvitsevat lisää muun muassa kalustoa ja henkilökuntaa selvitäkseen työmäärästä.

Lähteet:
Amnesty International
UN Human Rights Monitoring Mission in Ukraine (HRMMU)
Ukrainan tilastokeskus
Ukrainan ulkoasianministeriö

Logo: 60s dokumentti.


Lisää aiheesta Yle Areenassa