Viulisti-säveltäjä Kerttu Wanne ja moni muu säveltäjänainen saavat nyt ensimmäistä kertaa ansaitsemansa huomion uuden tutkimuksen myötä
Tätä et tiennyt: Suomessa on ollut yli 100 historiallista säveltäjänaista, joiden musiikkia et ole kuullut.
Kuvitellaanpa hieman: vuosi on 1926. Ollaan pariisilaisessa valokuvaamossa, jossa iloinen suomalainen seurue on päättänyt otattaa ryhmäkuvan muistoksi. Pianisti Astrid Joutseno (1899–1962) istuutuu studion kulisseihin ikään kuin lentokoneen ohjaajaksi. Matkustajiksi asettuvat hänen elämänkumppaninsa Kerttu Wanne (1905–1963) sekä parivaljakon ystävä, säveltäjä Carl Hirn (1886–1949).
Studiossa kuuluu naurua, elämä on iloista. Kohta mennään ehkä yhdessä syömään.
Tällaiselta näyttää valokuvien perusteella viulisti-säveltäjä Kerttu Wanteen elämä. Se ei näytä ollenkaan sellaiselta sikarinhajuiselta ryppyotsaisuudelta, jonka olemme tottuneet säveltäjiin liittämään.
Kerttu Wanne on yksi niistä lukemattomista suomalaisista säveltäjänaisista, joiden musiikkia ja elämäntyötä emme tunne. Emme, vaikka hän omana aikanaan olikin suoranainen julkkis, joka teki kansainvälisen uran viulistina ja joka esiintyi suhteellisen avoimesti aikakauslehtien sivuilla yhdessä elämänkumppaninsa kanssa.'
Ranskalaisen viulukoulun perinne tuli tutuksi hänen asuessaan Pariisissa. Sen myötä Wanne inspiroitui tekemään kamarimusiikkia ja julkaisemaan ensimmäisen sävellyksensä, Volatiles viululle ja pianolle (M. Eschig, 1934).
Jos Wanteen kaltainen tunnettu muusikko on päässyt unohtumaan, voi vain kuvitella, kuinka moni hiljaisempi säveltäjänainen onkaan jäänyt pimentoon.
Aluksi luulin, että säveltäjänaisia löytyisi ehkä seitsemisen kappaletta
Susanna Välimäki
Musiikintutkijat Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik ovat jäljittäneet kuuden vuoden ajan suomalaistaustaisten säveltäjänaisten elämäntarinoita ja heidän unohduksiin jääneitä sävelteoksiaan. Lopputuloksena on syntynyt vertaisarvioitu teos Sävelten tyttäret – Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle (SKS 2023). Se sisältää 126 säveltäjänaisen pienoiselämäkerrat.
– Kaikki alkoi siitä, että halusin selvittää itselleni, minkä verran naiset ovat Suomessa ylipäätään säveltäneet. Vähitellen heitä alkoi löytyä ja lopulta määrä tuntui vain kasvavan ja kasvavan. Tähän kirjaan eivät lopulta edes mahtuneet kaikki löytämämme säveltäjät, kertoo musiikintutkija, Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen apulaisprofessori Susanna Välimäki.
Historiallisten säveltäjänaisten löytäminen Suomessa on vaatinut tekijöiltä lukemattomien arkistojen ja yksityiskokoelmien läpikäymistä sekä ennen kaikkea pienten johtolankojen yhdistelyä. Usein tieto säveltäjän olemassaolosta on löytynyt sattumanvaraisesti esimerkiksi mainintana kirjeessä tai sanomalehtiuutisessa.
Iso osa säveltäjänaisten teoksista on kateissa tai iäksi tuhoutunut.
Miksi säveltäjänaiset on vaiettu historiankirjoituksessa?
Sävelten tyttäret -kirjassa esitellyistä säveltäjistä osa teki pitkän julkisen uran, osa taas luopui säveltämisestä jo varhain avioitumisen, äitiyden tai jonkin muun elämänpolun vuoksi.
Syitä siihen, miksi näistä säveltäjistä kuullaan vasta nyt, on kirjan toisen kirjoittajan, Suomen Akatemian tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin mukaan useita.
– Yksi isoimpia syitä on se, että musiikkimaailma on ollut niin patriarkaalinen ja heteronormatiivinen. Musiikin historiaa ovat pääasiassa kirjoittaneet valkoiset cis-miehet. Feminististä musiikintutkimusta on toki ollut Suomessakin jo 1990-luvulta lähtien, mutta ehkä vasta #metoo-liikkeen myötä historiallisten säveltäjänaistenkin asema on noussut laajempaan keskusteluun.
Musiikin arvottaminen ei ole enää tätä päivää
Nuppu Koivisto-Kaasik
Sen lisäksi, että Sävelten tyttäret tomuttaa perusteellisesti miehistä kuvaa suomalaisen klassisen musiikin historiasta, se haastaa myös miettimään laajemmin sitä keitä voi kutsua säveltäjiksi ja millainen musiikki on kyllin arvokasta, jotta se tulisi huomioida.
Kerttu Wanne esimerkiksi teki elämäntyönsä pääasiassa viulistina. Säveltäminen ja sovittaminen olivat kuitenkin luonteva osa hänen muusikkouttaan. Maineikas pariisilaiskustantamo Max Eschig julkaisi Wanteen viuluteoksen Volatiles vuonna 1934. Konserteissaan Wanne soitti myös omia kansanlaulusovituksiaan, joissa suomalaiset kansanlaulut muuttuvat virtuoosisiksi taiturikappaleiksi.
Suomalainen polkka
Kerttu Wanne on helppo hyväksyä säveltäjäksi, koska hän liikkui selkeästi klassisen musiikin maailmassa. Monen kirjassa esitellyn säveltäjän teosluettelo koostuu kuitenkin toisenlaisesta musiikista: hengellisistä lauluista, lastenlauluista tai vaikkapa musiikista voimistelunäytöksiin. Ovatko näidenkin tekijät oikeita säveltäjiä?
Nuppu Koivisto-Kaasik painottaa, että monenlainen musiikki voi olla vaikuttavaa eikä musiikin arvottaminen kokoonpanon tai muun ominaisuuden perusteella ole enää tätä päivää.
Susanna Välimäki peräänkuuluttaa moninaisuutta.
– Minusta olisi tärkeää, että jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus kuunnella tai soittaa näiden säveltäjänaisten musiikkia. Biisithän ovat tarinoita, jotka kertovat pohjimmiltaan siitä millaista on olla olemassa tässä maailmassa. Mitä moninaisempia tekijöitä ja musiikkeja on tarjolla, sitä paremmin ihmiset voivat myös löytää samaistumiskohteita itselleen.
Vuonna 1962 Kerttu Wanne kohtasi surun. Hänen elämänkumppaninsa Astrid Joutseno kuoli pitkällisen sairauden jälkeen. Wanne teki itsemurhan talvihuvilallaan Raisiossa kahdeksan kuukautta Joutsenon kuoleman jälkeen.
Yleisradio tuo säveltäjänaisten musiikin kuuluville
Sävelten tyttäret -kirjan ilmestymistä juhlistettiin konsertilla Helsingin Ritarihuoneella 12.9. Konsertissa kuultiin musiikkia muun muassa Ingeborg von Bronsartilta (1840–1913), Greta Dahlströmiltä (1887–1978) ja Heidi Sundblad-Halmeelta (1903–1973). Konsertti on kuultavissa Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä 30.9. klo 19.02 alkaen.
Yleisradio jatkaa historiallisten säveltäjänaisten musiikin esilletuomista myös omassa äänitetuotannossaan. Pianisti Laura Mikkola on äänittänyt Yleisradiolle Mina (Wilhelmiina) Boijen (1818–1873) pianomusiikkia ja lähitulevaisuudessa on luvassa taltioita muun muassa Lilly Kajanus-Blennerin, Laura Netzelin ja Elisabeth von Tiesenhausen-Forsténin sävellyksistä.
Sävelten tyttäret -kirja on ehdolla Ylen Vuoden Musiikkiteko -tunnustuksen saajaksi. Vuoden Musiikkiteko -kunniakirja jaetaan Tampereella järjestettävän Musiikki x Media -tapahtumassa Industry Awards -gaalan yhteydessä 6.10.
