Hyppää pääsisältöön

Dokumentit

Ihmisoikeuksien tuho Venäjällä 60 sekunnissa – Dimitri Ivanov tuomittiin yli kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen some-postausten takia

60 sekunnin dokumentti: Dmitri Venäjältä - Toista Yle Areenassa

Ulkolinjan 60s-dokumentit kertovat ihmisistä maailmanpolitiikan myllerryksissä. Minuutissa ymmärryksesi maailmasta syvenee ja saat käsityksen aikamme suurista ilmiöstä.

Ulkolinjan keväällä 2022 haastattelema Dimitri Ivanov ei ole ainoa vankilaan päätynyt ihmisoikeusaktivisti. Venäjällä mielipidevankien määrä on 15-kertaistanut vajaan kymmenen vuoden aikana.

Poliittisten mielipidevankien lisäksi uskonnon perusteella vangittuja on paljon. Useiden uskontokuntien jäsenet ovat joutuneet vaikeuksiin, koska Venäjällä vahvistetaan päämäärätietoisesti ortodoksikirkon vaikutusvaltaa.

Infografiikka jossa kerrotaan mielipidevankien määrään 15-kertaistuneen Venäjällä.
Kuva: Juha Liede / Yle

Vladimir Putinin astuttua virkaan vuonna 2000 alkoi sananvapauden ja poliittisten vapauksien asteittainen alasajo. Jälkeenpäin katsottuna toiminta vaikuttaa olleen alusta saakka suunnitelmallista.

Aluksi mielipiteenvapauden ja opposition patoaminen oli hillitympää. Se tapahtui usein jonkin nimellisen tekosyyn avulla.

Keinot kovenivat vuosi vuodelta. Opposition osallistumista vaaleihin vaikeutettiin systemaattisesti. Sananvapautta rajoitettiin, riippumattomista medioista yksi toisen jälkeen katosi.

Putin on aina arvostellut puheissaan kansalaisjärjestöjä, mutta raadollisesti niiden liikkumatila salpaantui, kun laki ulkomaisista agenteista tuli voimaan vuonna 2017.

Useat kansalaisjärjestöt olivat saaneet taloudellista tukea ulkomailta tai tekivät kansainvälistä yhteistyötä. Lain voimaantulon myötä monet järjestöt määriteltiin ulkomaisiksi agenteiksi.

Asteittain myös yksittäisiä aktivisteja alettiin julistaa ulkomaisiksi agenteiksi.

Infografiikka Ukrainan sotaa vastustaneiden pidätyksistä Venäjällä.
Kuva: Juha Liede / Yle

Helmikuun 24. päivänä 2022 Putin ilmoitti ”erikoisoperaation” eli hyökkäyssodan alkamisesta. Sota laajeni Itä-Ukrainasta koko Ukrainaa koskevaksi täysimittaiseksi sodaksi.

Sodan myötä ihmisoikeuksien alasajo Venäjällä muuttui täysin häikäilemättömäksi. Enää ei tarvittu muodollisia syitä pidätyksiin ja vangitsemisiin.

Infografiikka sodanvastaisten oikeusjuttujen määrästä Venäjällä Ukrainan sodasta alkaen.
Kuva: Juha Liede / Yle

Massiivisten pidätysten seurauksena mielenilmaukset siirtyivät kaduilta sosiaaliseen mediaan.

Infografiikka: Vastaajien määrä "sodanvastaisissa" tapauksissa, jotka on nostettu syytteeseen kunkin artiklan nojalla
Kuva: Juha Liede / Yle

Sodan alkamisen jälkeen Venäjällä on hyväksytty useita lakeja, joiden takia aktivismi tai opposition toiminta on käytännössä mahdotonta. Tämä koskee myös journalismia. Esimerkiksi Venäjän armeijan ”mustamaalaamisesta” syytetty voi saada vuosien vankeusrangaistuksen.

Myös Ulkolinjan haastattelema Dimitri Ivanov on vangittuna kyseisen, sodan jälkeen voimaan tulleen, artiklan nojalla. Syyttäjä Julia Pravosudin mukaan Ivanov levitti maalis-huhtikuussa 2022 Telegram-kanavallaan nimenomaan Venäjän armeijaa mustamaalaavaa informaatiota motiivinaan poliittinen viha.

Ivanov arvosteli julkaisuissaan muun muassa Mariupolin synnytyssairaalaan tehtyä iskua, Butšan ja Irpinin siviileihin kohdistuneita sotarikoksia sekä Venäjän asevoimien hyökkäystä Zaporižžjan ydinvoimalaan. Hän myös kirjoitti, että kyseessä on oikea sota, ei erikoisoperaatio, joka on kaiken lisäksi Venäjälle tappiollinen.

Ivanovin Telegram-postaukset olivat suurimmaksi osaksi muiden kirjoitusten uudelleenjulkaisuja. Niissä kritisoitiin Venäjän siviileihin kohdistuneita iskuja ja muita sotarikoksia. Dimitri Ivanov jakoi muun muuassa Aleksei Navalnyin, Volodymyr Zelenskyin ja BBC:n toimittaja Ilja Barabanovin päivityksiä.

Keskeinen todistaja Ivanovia vastaan oli Moskovan valtionyliopiston entinen dekaani Ljudmila Grigorieva, joka toivoi todistajan lausunnossaan Ivanovin joutuvan maksamaan ”Venäjän-vastaisista toimistaan”.

Oikeudenkäynnin päätteeksi 1. maaliskuuta 2023 Dmitri Ivanov puhui ulkomaalaisille toimittajille: ”Teidän on ymmärrettävä, että Venäjä ei ole yhtä kuin Putin. Kymmenet miljoonat venäläiset vastustavat tätä rikollista sotaa… Tämä on synkkä hetki historiassamme, mutta synkimmät hetket ovat aina ennen aamunkoittoa.”

Infografiikka sotaa vastustaviin kohdistuneesta muusta painostuksesta.
Kuva: Juha Liede / Yle

Sodanvastustajia painostetaan myös muilla tavoin. Yksi yleinen tapa painostaa esimerkiksi yliopisto-opiskelijoita on erottaa heidät oppilaitoksista. Myös yliopistojen opetushenkilökuntaa on irtisanottu.

Kulttuurialalla työskentelevät ovat myös joutuneet painostuksen kohteeksi. Usein käytetty keino on sotaan kriittisesti suhtautuvien muusikoiden keikkojen kieltäminen erilaisin verukkein.

Myös valtion omistamien yhtiöiden työntekijöitä on erotettu.

Infografiikka Venäjän viranomaisten sensuurista ja estotoimista
Kuva: Juha Liede / Yle

Oikeus sananvapauteen, kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen taataan Venäjän perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joihin Venäjä on sitoutunut.

Venäjällä toimii edelleen riippumattomia journalisteja sekä aktivisteja, mutta heidän työnsä on hengenvaarallista. Putinin kaudella on murhattu 43 toimittajaa.

Monet oppositiopoliitikot, kuteni Aleksei Navalnyi, ovat joutuneet vaikeuksiin tai vankilaan muodollisten syiden varjolla. Lisäksi useita poliitikkoja, kuten Boris Nemtsov tai Sergei Jušenkov on murhattu.

Logo: 60s dokumentti.

Lisää aiheesta Yle Areenassa