Se aito ja alkuperäinen Perkele! Kuvia Suomesta on yksi Donnerin parhaista elokuvista
Jörn Donnerin tunnetuin dokumentti on terävä ajankuva, jonka pääosassa on Suomen kansa vuonna 1970. Donnerin ohjaama jatko-osa valmistui Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin 2017.
Jörn Donnerin alkuperäinen dokumentti Perkele! Kuvia Suomesta vuodelta 1971 kuuluu ohjaajan kestävimpiin elokuvallisiin töihin. Se on terävä ajankuva, jonka pääosassa on Suomen kansa. Niin tavikset kuin julkkiksetkin saavat sanoa sanottavansa maasta ja sen kulttuurista.
[program:1-1775826]
Kuuluisa dokumentti luetaan yleensä Donnerin elokuvaksi, vaikka ohjauksesta vastasi työryhmä, johon kuuluivat Donnerin lisäksi Erkki Seiro ja Jaakko Talaskivi.
Dokumenttia mainostettiin seuraavalla tekstillä: Jörn Donnerin ja muiden kuvaus meidän kaikkien isänmaasta ja maan matosista. Pääosassa Suomen kansa, sivuosissa Urkki, Väiski ja muut.
Dokumentin donnerilaisuutta lisää se, että siinä on melko suoria ajatuksellisia yhtymäkohtia Donnerin vuonna 1967 julkaisemaan teokseen Uusi maammekirja – raportti Suomesta. Molemmissa teoksissa ruoditaan valtakuntaa suurten muutosten kourissa.
1960- ja 1970-lukujen taitteessa elettiin suurta maaltamuuton aikakautta: maaseutu autioitui ja väkeä muutti kasvukeskuksiin, pääkaupunkiseudulle ja Ruotsiin leveämmän leivän toivossa.
Kekkonen, Neuvostoliitto ja opiskelijaradikalismi olivat arkea, päivittäisiä puheenaiheita olivat siirtolaisuus, rakennemuutos, voivuoret ja peltojen paketointi. Nuoriso löysi uusia harrastuksia rockfestivaalien myötä.
Donner kuvasi työryhmän kanssa Suomea vuonna 1970, kun maassa oli protestivaaleiksi nimetyt eduskuntavaalit. Niissä vasemmisto menetti valtansa, kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi ja Perussuomalaisia edeltänyt Veikko Vennamon Suomen Maaseudun Puolue nousi jytkynä Eduskuntaan.
Protestin kohteena olivat tuettu rakennemuutos sekä uskontoa ja isänmaallisuutta pilkkaava vasemmistolaisuus.
Dokumenttiin on tallentunut pidäkkeetöntä ja aitoa ajankuvaa, maan hiljaisia, nuoria radikaaleja, pönöttäviä päättäjiä, maaseutua ja kaupunkia. Elokuva on armoton mutta samalla inhimillinen väline: dokumentista puuttuu kirjailija-Donnerin kyynisyys ja itsekeskeisyys.
Valta tuntuu edes hetkittäin olevan kuvauksen kohteilla. Nykyisenlaiseen poseeraamiseen tottumattomat ihmiset ovat luontevia ja vilpittömiä.
Oma charminsa on Donnerin yläluokkaisessa maailmanmiehen olemuksessa, joka on kuin kala vedessä mitä erilaisimpien kansan edustajien keskuudessa.
Anarkistisia lauluja ja pornografiaa
Rauli Badding Somerjoen, M.A. Nummisen ja Arja Saijonmaan dokumentissa esittämät 12 laulua ovat saavuttaneet myös levyversiona kulttisuosion. Laulut sävelsi Numminen, ja niiden tekstit teki tuolloin nuorekas underground-prinssi Jarkko Laine.
Teksteistä pahennusta herätti muun muassa Laulu Suomen kesästä, jonka kertosäkeessä Suomen kesän huipennukseksi nimetään juhannusyö, johon kuuluviksi nimetään pullo ja pillu. Baddingin tulkitsema Laulu Suomesta alkaa klassikkosäkeillä Suomi on meille arvoitus / kuin nuoren neidon karvoitus.
Lauluteksteihin on tallentunut terävästi paitsi yhteiskuntakritiikkiä, myös oman aikansa mieskatsetta itsestäänselvänä näkökulmana, joka nykyisin vaikuttaa raikkaan anarkismin sijaan monesti tunkkaiselta ja pölyttyneeltä.
Elokuvan provosoiva otsikko viittaa Lohjan kirkon keskiaikaisiin paholaiskuviin, joista mukaan on tehty myös kappale nimeltä Laulu hännättömistä perkeleistä.
Donner on myöhemmin sanoutunut irti Laineen jyrkistä, uskontoa ja yhteiskuntaa pilkkaavista, kurittomista teksteistä.
Tehkää pieniä tekoja,
tehkää suuria tekoja,
mutta tehkää jotakin!
Ohjaajalle anarkismiksi riitti sukupuolielimiä esittävien pornokuvien vilauttaminen ja vastenmielinen humalaisen naisen hyväksikäyttökohtaus, joilla elokuvatarkastamon sensuuria saatiin provosoitua: näin nostettiin lisäkohua elokuvan ympärille ja Donner sai liittää alkuun sensuurista kertovan alkuspiikin.
Donnerin maine pornoveikkona oli muutenkin yksi hänen ahkerimmin hyödyntämistä myyntivalteista noihin aikoihin. Jörn ei peitellyt potenssiaan ja seksuaalista aktiivisuuttaan, vaan esiintyi mielellään provosoivissa kuvissa ja kohtauksissa.
Dokumentin ensi-illan aikoihin Donner poseerasi Hymy-lehdelle alasti afrikkalaistytön kanssa sylikkäin hiekkarannalla. Kohua lisättiin kertomalla tytön olevan alaikäinen. Jutun otsikko oli Perkele! Kuvia Gambiasta.
Perkeleen jatkot
Donner palasi dokumenttinsa teemoihin parikin kertaa uransa aikana. Vuonna 2000 Donner toimi tuottajana ja äänenä Michael Franckin ohjaamassa neliosaisessa dokumenttisarjassa Perkele – lisää kuvia Suomesta.
Siinä kierrettiin alkuperäisen dokumentin kuvauspaikoilla ja haastateltiin melko hampaattomasti noin pariakymmentä alkuteoksessa esiintynyttä henkilöä. Sarjan tilasi Nelonen ja tuotti Jörn Donner Productions.
Kun Suomen itsenäisyyden juhlavuosi lähestyi, Donner palasi jälleen aiheeseen. Perkele 2 – kuvia Suomesta vuonna 2016 (2017) antaa otsikon järjestysluvun kautta ymmärtää, ettei Donner arvostanut Franckin tv-sarjaa osaksi Perkele-kaanonia.
– Kannattaako tämän hetken Suomessa naida, kuolla, elää? Donner kysyy tyylilleen uskollisena dokumentin avauslauseessa. Tuon kysymyksenasettelun kärkevyys lupaa enemmän kuin dokumentti lopulta antaa, sillä asenne on paljon alkuperäistä esikuvaa pehmeämpi ja ymmärtäväisempi.
Donner itse näyttäytyy sympaattisena seniorina, josta puuttuu nuoren miehen haastavuus. Elokuvassa nähdään omanlaisensa, ihan pätevä, mutta kesyhkö läpileikkaus 2010-luvun suomalaisista.
Ikämies Donnerin näkökulman Suomeen ei voi väittää olleen kovinkaan moderni. Lähinnä korostuu kehityksen mukanaan tuomat ongelmat, vaikka tekijä itse saakin kehittyneen lääketieteen ansiosta uuden aorttaläpän heti elokuvan alussa.
Lähestymistavan käsitystä nykyajasta kuvaa hyvin sekin, että moderneja versioita alkuperäisen dokumentin klassikkolauluista esittävät viime vuosituhannen kulttimuusikot, tuolloin liki kuusikymppinen Ismo Alanko ja liki 80-vuotias M.A. Numminen.
Kolme laulua tulkitseva Yona saakin kevyesti omat osuutensa kuulostamaan muita paljon raikkaammilta.
Perkele 2:n tekoaikaan Suomea ja koko EU:ta koetteli pakolaiskriisi, joka johtui Lähi-idän levottomuuksista, Syyrian sisällissodasta ja kuivuuden aiheuttamista ongelmista.
Donnerin haastateltavana on bagdadilainen nuori mies, mutta kysymykset koskevat lähinnä pakoreittiä ja matkan hintaa. Nuorempana Donner olisi tuskin sivuuttanut yhtä kevyesti pakolaisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pakolaisten tulon myötä lisääntyneestä rasismista kertoo osuvasti ja terävästi keskisuomalainen romani.
Haastattelijoina jatko-osassa on Donnerin itsensä lisäksi Maria Veitola ja Janne Flinkkilä. Kameran takana ovat olleet Donnerin poika Rafael Donner sekä ohjaaja ja kuvaaja J-P Passi.
Molemmat dokumentit loppuvat lauluun, jonka passiivisuutta kritisoiva kertosäe ei vanhene: Tehkää jotakin. Tehkää pieniä tekoja, tehkää suuria tekoja, mutta tehkää jotakin!
Perkele! Kuvia Suomesta (1971). Ohjaus Jörn Donner, Erkki Seiro ja Jaakko Talaskivi. Kuvaus Heikki Katajisto ja Eero Salmenhaara. Musiikki M.A. Numminen. Laulujen sanat Jarkko Laine. Musiikin sovitus Jani Uhlenius. Tuotanto FJ-Filmi.
Perkele 2 – kuvia Suomesta vuonna 2016 (2017). Ohjaus Jörn Donner. Toimittajat Jörn Donner, Maria Veitola ja Janne Flinkkilä. Kuvaus Rafael Donner ja J-P Passi. Tuotanto Jörn Donner Productions.
