Elenan ihmeellinen villamaailma
Ellun huopa -pajalla taiteilija Elena “Ellu” Bondar tekee villasta vaikka mitä: tauluja, hattuja, vaatteita ja eläinhahmoja.
Bondar päätyi tänne Palonurmen kylään Kuopioon monien vaiheiden jälkeen. Hän syntyi Uralilla, Venäjällä ja oli maailmanmestaruustason hiihtosuunnistaja.
Bondar halusi kuitenkin vaihtelua huippu-urheilijan arkeensa ja lähti työkeikalle eräoppaaksi Tahkolle.
Ja sille keikalle hän jäi, koska työkaveriksi sattui eräs savolainen Ville.
Bondar perusti Villen kanssa perheen ja jäi Suomeen.
Jo lapsena Bondar seurasi tarkkaan äitiään ja mummojaan, jotka tekivät ahkerasti kaikenlaisia käsitöitä. Hän kävi taidekoulua ja suunnitteli arkkitehdin uraa, mutta urheilu vei nuoren tytön mukanaan ja maailmalle.
Aluksi Bondar ajatteli, että hän voisi olla sekä urheilija että käsityöläinen, välillä juosta metsässä ja sitten tehdä käsitöitä. Se ei kuitenkaan toiminut, ja hänen täytyi miettiä identiteettinsä uudelleen.
Hän jätti huippu-urheilun ja perusti Ellun huopa -käsityöpajan, jossa valmistaa käsitöitä ja pitää kursseja aiheesta kiinnostuneille. Huippu-urheilussa ja taidealan yrityksen pyörittämisessä on yllättävän paljon samankaltaisuuksia.
Urheilijana olen oppinut, että jonkun tavoitteen eteen pitää edetä yksi askel kerrallaan joka päivä pikkuhiljaa. Yritän elää niin, että joka päivä olen parempi kuin eilen.
― Elina Bondar
Bondarin villapiirustukset ovat hämmästyttävän tarkkoja ja realistisia, kuin maalauksia. Aiheet tulevat luonnosta ja eläimistä.
Joukossa on myös satumaisia elementtejä: villapiirroksessa pilven päällä laukkaa yksisarvinen ja hyllyllä kököttää ilmeikäs huovutettu satuolento.
Teoksista huomaa, että Bondar on viettänyt aikaa metsässä pienestä pitäen.
Mun suhde villan kanssa alkoi sydämestä. Poikani teki pienen villasydämen koulussa, ja ihmettelin, mistä se on oikein tehty. Aloin miettiä miten voisin käsitellä villaa omalla tavallani, ja siitä menetelmäni syntyi.
― Elena Bondar
Villassa Elenaa kiehtoo erityisesti se, että sillä pystyy sekä muotoilemaan että piirtämään.
Huopapiirtämiseen tarvitaan pieni määrä villaa ja kuva, joka siirretään askarteluhuovalle ja kiinnitetään alustaan. Huovutusneulan pienet väkäset tarttuvat villakuituihin ja siirtävät ne tauluun neulan mukana.
Bondar opastaa, että villaa kannattaa lisätä tauluun kerrallaan hyvin vähän.
– Sanon aina kurssilaisille, että kahdella karvalla mennään pitkälle. Koska mieluummin laitetaan vähemmän, kun on paljon vaikeampi ottaa sieltä pois, jos on liikaa.
Villasta muodostuu pikkuhiljaa kimalainen. Villa tekee siitä pörheän ja eläväisen.
Elena ei enää jahtaa mitaleja ympäri maailmaa vaan tekee villataidetta, järjestää kursseja ja opastaa muita huovuttamisen ihmeelliseen maailmaan.
