Hyppää pääsisältöön

Neste - miljardimunauksilla miljoonaoptiot: käsikirjoitus

Tämä on ajan lyhyt historia yhteisestä yhtiöstä, joka keräsi kansalta miljardit, sijoitti ja hukkasi ne maailman tuuliin ja mistä sen johtajat palkittiinkin miljoonaoptioin.Uusi alku ja mahdollisuus, nyt naapurifirman miljardeilla: Nestettä ja kannustavia kavereita, herra ministeri.

OHJELMAN ALKUTUNNUS

Kari HANSKA:
- No se suuruuden aika oikeastaan ajoittu siihen 80-lukuun, meil oli vuonna 88 Nesteen Soutajista oli 3 joukkuetta Soulin olympialaisissa.

Neste oli 80-luvulla Suomen oloissa jättiläinen, suuri ja mahtava kuten sen itäinen kauppaosapuolikin - rahaa, bisnestä ja valtaa - yksinoikeudella.

Matti PURASJOKI:
-Ehkä keskeinen syy sen erinomaiseen menestykseen liittyy siihen, että se nauttii monopolieduista, tännehän oli tuonti kielletty ja sitten myös polttonesteissä ja se oli hintasäännöstelyn alainen.

Neste myi suomalaisille maailmanmarkkinahintoihin verrattuna ylikallista bensiiniä. Silloinen Elinkeinohallitus säännösteli polttonesteiden hintaa Nesteen laatimin laskelmin- tulos oli korotusautomaatti. 12 vuoden takainen selvitys kertoo ykselitteisesti: lämmitysöljy oli Suomessa muuta maailmaa halvempaa, mutta bensiini kaksinverroin kalliimpaa: Nesteen viime vuosikymmenen NETTOylihinnoittelu oli vähintään miljardi markkaa joka vuosi.

PURASJOKI:
- No sellainen arvio on esitetty, sen tarkkuudesta mä en osaa täs vaiheessa sanoo mitään, mutta siihen suuntaan joka tapauksessa.

Bror WAHLROOS:
-Et sinnehän akkumuloitu rahaa, jolloinka nää ostokset, nää rönsyt, nehän oli siis ihan peanuts, eli ei yhtään, yhtikäs mitään. Et joku sata miljoonaa, siis niissä silloin, eihän sillä oo mitään merkitystä.

Nesteen johto ei jäänyt hautomaan miljardeja - öljynjalostamojen jälkeen luotiin Suomen suurin varustamo ja kansainvälinen öljynvälitys, bensa-asemaketjujen omistus paitsi Suomessa myös Ruotsissa, kehitettiin uusia rengasnastoja ja aurinkokennoja. Neste lähti akkujen valmistajaksi - pian se omisti lukuisia akkutehtaita aina Kreikkaa myöten.

PURASJOKI:
-Mulla ei oo tietoo, minkälaisella päätöksenteolla näille uusille aloille lähdettiin - ehkä ne oli jännittäviä.

Bror WAHLROOS:
-Voi sanoa, et mä yritin loppuun saakka estää akkuteollisuuteen menemistä - hävisin. Sitä perusteltiin sillä, että Suomessa pitää olla suomalainen akkuteollisuus, ja se muodostettiin siis kansallisella perusteella. Kolme viikkoa oston jälkeen sano..et sehän on järjetöntä, että on vain yks akkutehdas, eihän sillä pärjää maailmalla, piti ostaa ulkolainen ketju.

Sama vyörytystaktiikka oli käytössä, kun Neste lähti - sittemmin kohtalokkaaksi osoittautuvaan miljardibisnekseen - muoviteollisuuteen, ensiksi Ruotsiin ja pian Belgiaan - riskibisnekseen essojen ja shellien rinnalle.

ARKISTO / Leskinen 2.10.86
-No meidän tavoite on tietenkin olla Euroopan johtavia muovintuottajia.

SUNDQVIST:
-Ei voitu ajatella, että tehdään kemian teollisuutta vain Suomen markkinoita ajatellen, joten sen jälkeen oli luonnollinen päätös myöskin lähteä laajentamaan ja hakemaan markkinoita ulkomailta.

Vauhti kiihtyi - Neste investoi miljardeja - uuden tuotantolaitoksen oston tärkeys oli aina vastaansanomaton:

ARKISTO / Leskinen 1.2.88
Tämä oli suorastaan välttämättömyys.

Nesteen omaa - tai siis suomalaisten autoilijoiden rahaa - riitti aikansa - 90-luvulle tultaessa otettiin velkaa. Mentiin Portugaliin.

ARKISTO / Viinanen 8.3.90
-Tässä meidän kokoisessa bisneksessä tuotantolaitoksia täytyy olla aika tasaisesti Euroopassa.

Kysymys: -Oliko ne aina yksimielisiä tällaset suuretkin satojen miljoonien investointipäätökset jonnekin Belgiaan tai Portugaliin?
Jukka VIINANEN: - Kyllä ne hallituksessa yksimielisesti tehtiin.

Talouselämä 8/90:
Taistelupari Leskinen-Viinanen on repinyt Nesteen kemian teollisuuden miltei tyhjästä Euroopan kärkisijoille vuosikymmenessä. Nyt parivaljakon voitontahto piiskaa molempia ydinbisneksiä.

Parivaljakon ostoksille raivasi Nesteen hallituksessa tilaa toimitusjohtaja. Jaakko Ihamuotila pelasi hyvin yhteen energisen hallintoneuvoston puheenjohtajan kanssa.

ARKISTO / Sundqvist 4.11.86
Ja toivon, että tästä illasta muodostuu miellyttävä yhdessäolo....

Ulf SUNDQVIST:
- Nesteen hallintoneuvosto varmaan oli keskimääräistä ehkä paremmin informoitu yhtiön liikkeistä ja kokoontu kerran kuukaudessa - ei aina päättämään asioista - mutta saamaan informaatiota ja siinä mielessä voi sanoa, että hallintoneuvosto oli kyllä hyvin selvillä - siitä huolimatta, kuten sanoin, että firmaa johdettiin tietysti valitun ja toimivan johdon toimesta.

1988 Nesteellä oli jo 112 tytäryhtiötä, niillä taas oli yli 80 tytär-tytäryhtiötä. Konserni laajeni myös itse muovituotteiden valmistajaksi: muovikassitehtaita, muoviputkia ja yksi erikoisuuskin.

Kysymys: Tunnetteko Exel-nimisen yrityksen? Antti KALLIOMÄKI: -No tunnen Exelin mm. siitä, että se yritti minulle tehdä 70-luvulla seivästä, jolla hypätä, mutta eihän se kestäny, ku käsissä taivutettiin se poikki, tää on taustaa, mut tottakai Exel on jossain mitassa tuttu muutenkin.

Mäntyharjulla ja Kiihtelysvaarassa toimiva suksisauvatehdas edusti Nesteen johdolle high techiä. Ilman Nesteen massiivista rahanpumppausta yritys olisi kaatunut.

Ari JOKELAINEN:
-Näin voidaan sanoa, että kyllä Neste siinä teki niinkuin paikallista teollisuushistoriaa, että todennäköisesti ilman Nesteen tukea 80-luvun lopusta ei olisi selvitty.

WAHLROOS:
-Et siis, miten siis yrittää vastustaa ja ei.. Se hiihtotehdas, tai siis sauvatehdas, yritin loppuun saakka, mut sehän oli mitättömän pieni, sehän liikku jossain kymmenissä miljoonissa markoissa, joka siellä Nesteen puitteissa oli: ei mitään.

Nesteimperiumi oli laajimmillaan vuoden 91 alussa. Euroopasta oli menty jo Aasiaan, tehtaita perustettu pitkin Amerikkaa.

ARKISTO / Viinanen11.2.91
-Meillä on selvä tavoite: pääosa tästä liiketoiminnasta tehdä globaaliksi, maailmanlaajuiseksi niinkuin sanotaan kaikilla 3 maanosalla.

Kesän 90 alussa Nesteen tornissa oli syytä juhlia. Yhtiö oli ostanut runsaalla 200-tuhannella markalla toimitusjohtajalleen vuorineuvoksen tittelin.

KL Optio 27.2.92
Jaakko Ihamuotilan johtama Neste on 1980-luvulla arkailematta sijoittanut kotimaisen öljybisneksen voittoja maailmalle. Toisin kuin monet muut...Neste on onnistunut ulkomailla.

ARKISTO / Vode Ahonen 1.2.88
-Nesteeltä ei näytä rohkeutta puuttuvan?
-Ei tässä ole kysymys yksinomaan rohkeudesta.

Konsernissa oli yli 13 -tuhatta työntekijää - yhtiön toiseksi puoliskoksi laajentunut kemian teollisuus perustaa oman pääkonttorinsa Brysseliin. Hallintoneuvosto ja ministeri ovat tyytyväisiä.

ARKISTO / Juhantalo17.9.91
Nestehän on investoinut ulkomaille hyvinkin paljon ja meidän yrityksemme investoivat sinne missä se on taloudellisesti viisasta.

WAHLROOS:
Siis ohjaamaahan ei, koska varsinaista syytä näihin aikoihin ei ollut, koska tulokset olivat hyviä. Ja sehän on huomattava, sehän on näis kaikissa valtion yhtiöissä, eihän valtion yhtiötä saada järjestykseen, ennen kuin rahat loppuvat siellä. Elikkä ne joutuvat tulemaan omistajan luo.

Kysymys: Miten yhtiön rikkaus näkyi silloin 80-luvulla työntekijöille, minkälaista palkkajuhlaa te vietitte?
Kari HANSKA: -No ei täällä nyt mitään juhlia oo kyllä vietetty sen enempää///naamaan///osa 5 et se on ollu siinä kemian teollisuuden keskiverto maksaja, ei nyt parhaasta päästä mutta ei suinkaan huonommastakaan.
Neste romahti miljarditappiolle 1992. Öljymonopoli murtui, hintasäännöstely lakkasi, muovin maailmanmarkkinahinnat romahtivat, ulkomaiset pankit väänsivät rahoitustaan kiinni - Neste oli totaalisessa kriisissä - nesteessä. - Leskinen lähti pääjohtajaksi vakuutusyhtiö Sampoon.

ARKISTO /Ahonen & Leskinen:
- Kysymys ei ole pelkästään rohkeudesta...
Yhtiötä lähdettiin pelastamaan äkillisellä saneerausohjelmalla: heti aluksi vähennettiin 1300 työntekijää. Akkuteollisuudesta oli luovuttu, nyt Nesteeltä riisuttiin lähes kaikki irtilähtevä rönsy velkojen maksuun. Muoviteollisuus, johon oli investoitu kymmenkunta miljardia, paketoitiin norjalaisen Statoilin kanssa perustettuun puoliksi omistettuun yhteisyritykseen Borealikseen. Ja pian myytiin osaomistuskin - hyvällä tappiolla. - Näin oli käytännössä siis tultu maailmalta takaisin häntä koipien välissä. Silti tämäkin operaatio esitettiin julkisuudessa suurena voittona Nesteelle.

Tekniikka & Talous 24.2.94
"Nyt olemme vapaampia toiminnassamme, kun ei tarvitse ottaa huomioon koko tuotantoketjua raaka-aineesta tuotteeseen asti." sanoo varatj. Jukka Viinanen.

Neste oli investoinut muoviteollisuuteensa lähes 10 miljardia markkaa - oli lähdetty äärimmäisen pääomavaltaiseen liiketoimintaan ilman niitä perusedellytyksiä, joita kilpailussa muilla oli: omia öljylähteitä ja lähes loputtomia OMIA pääomavarantoja. Riskit tiedettiin liikkeelle lähdettäessä varsin hyvin: seitsemää laihaa vuotta seuraa seitsemän lihavaa kuukautta.

Talouselämä 8/88:
Neste ei investoi vuodeksi, kahdeksi tai yhtä nousu- ja laskukautta silmälläpitäen. Nämä ovat 15 - 20 vuoden investointeja, perustelee Viinanen.

Jukka VIINANEN:
-Virhelaskelmia, no ainahan, mitkään laskelmathan ei oo yksioikosia, ainahan lasketaan worst case ja best case ja todennäköinen case. Kyllähän tietenkin voi sanoa, että joskus laskettiin optimistisesti, joskus pessimistisesti.

SUNDQVIST:
-No tämä on tietysti ainainen kysymys, että mikä on jälkikäteen viisasta ja mikä ei, mutta mielestäni kyllä jälkikäteistarkastelukin, kriittinenkin tarkastelu voi osoittaa, että valtaosaltaan päätökset menivät oikein.

Pyydän Nesteeltä laskelmaa, mikä oli koko muoviteollisuuskeikan lopputulos. Sellaista ei ole olemassa Nesteellä eikä edes omistajan edustajalla, Kauppa-ja teollisuusministeriöllä. On vain asiassa jäävin, nykyään jo toimitusjohtajaksi edenneen Jukka Viinasen arvio.

VIINANEN:
- Tulos on , taloudellinen tulos on suurin piirtein plus miinus nolla.

Suksisauvatehdastaan Neste piti toissa vuoden lopulle - ja myi sen sitten Sponsorille. Nyt Exel on menossa pörssiin.

JOKELAINEN:
-En mä usko, että Nesteeltä petti hermot, koska siinä aikaa oltiin jo hyvässä tuloskunnossa.

VIINANEN:
-Kyllä me saimme siitä semmosen summan, ettemme siinäkään kärsineet tappiota.

Tämä on siis virallinen totuus.Mutta kun aiemmin kansainvälinen Neste-konserni - on tänä päivänä vain kansallinen Neste-öljy-yhtiö ja lähtöruudussa 80 -luvun alun malliin Tynkä-Nesteenä. Varallisuus ei kuitenkaan voi hävitä ilmaan, jossain tuo suomalaisautoilijoilta kerätty bensiinin -80-luvun ylihinta on.

Toimitan Nesteen vuosikertomukset vuosilta 87 - 97 tilinpäätöksine ja taseineen alan analyytikolle, joka työkseen tutkii suomalaisyrityksiä kansainvälisen investointipankin laskuun. Laskelma siis perustuu Nesteen omiin lukuihin. Tulokset ovat valmiit vajaassa viikossa: Neste on hukannut omistajiensa rahaa vuosikymmenessä uskomattomasti - noin 13 miljardia mk.

VIINANEN:
-Se on kyllä sitten joku sellanen laskenu, joka ei tunne asioita. Ei sen hinta ole, ei miljardiakaan varmastikaan.

Pyydänkin uuden laskelman toiselta, nyt tilinpäätös- ja taseasiantuntijalta. Toivon äärimmäisen varovaista ja alakanttista laskelmaa. Tämä numeronmurskaaja saa lopputuloksen: kymmenen viime vuoden aikana hävisi 6 900 miljoonaa markkaa.

6 900 000 000,-

Varsin paljastava on sivutuotteena tehty analyysi suksisauvabisneksestä. Sen Neste näyttää oivaltaneen kainalosauvabisnekseksi: firman pystyssäpitäminen aiheutti liiketoiminnan myynnin jälkeen - ei taaskaan plus miinus = - tulosta, kuten toimitusjohtaja Viinanen arvioi - vaan Nesteelle vähintään 200 miljoonan markan menetyksen kymmenen vuoden aikana. (tg-laskelma..www.yle.fi/tv1/mot)

200 000 000,-

Maaliskuussa toissa vuonna Neteen johto hankki itselleen optiolainaedun. Neste on ollut pörssiyhtiö vuodesta -95, vaikka valtio osakkeista omistaakin yli 80 %. Pörssin yleisen myötätuulen ansiosta viime kesänä lauenneet optiot olivat tuottoisia: 60 nestejohtajaa sai yhteensä 77 miljoonaa markkaa. Eniten tienasi pääjohtaja Jaakko Ihamuotila, yli 4 miljoonaa yksinään, toimitusjohtaja Jukka Viinasen potti oli yli 3 miljoonaa markkaa. Summista maksetaan normaali palkkatulovero.

ARKISTO / Eurooppa-projekti 28.4.93
Georges Marzloff, toimialajohtaja, Neste Chemicals -Until now Neste has been very succesful story (-optiovoitto runsaat 2 000 000,-).

Kysymys: Oliko tuo optio palkkio taitavasti tehdystä työstä?
VIINANEN: - No näin omistaja sitä varten näitä optiojärjestelyjä on aikaan laittanu.
Kysymys: Mitäs mieltä te itse olette?
VIINANEN: -No kyl mä olen sitä mieltä, että parhaani olen tehnyt.
Nesteen palkkio-optit järjesteltiin aikana, jolloin sekä maan presidentti että pääministeri jyrkästi tuomitsivat käytännön. Nesteen yhtiökokouksessa optiot hyväksyi yksiselitteisesti enemmistöomistajaa, valtiota edustava kauppa-ja teollisuusministeri.

Kysymys: Oliko Nesteen johdon palkitseminen miljoona-optioilla oikein?
KALLIOMÄKI: -Ei minusta tuon kaltaisia lopputuloksia voi pitää hyväksyttävinä, mutta kun sopimukset tehtiin, niin lakia on tietysti noudatettava.
Kysymys: Te otatte vastuun, vaikka lopputulos on väärä?
KALLIOMÄKI: -Totta kai, totta kai näin on.
Kysymys: Tällä hetkellä kauppa-ja teollisuusministeri on sitä mieltä, että ei ollu oikein antaa noita miljoonia.
VIINANEN: -Vai niin. Kysymys: Harhautettiinko häntä kun yhtiö nämä optiojärjestelyt laittoi liikkeelle?
VIINANEN: -Kyllä kauppa- ja teollisuusministeri on niin viisas mies, ettei meistä varmaan harhauttajiks ollu, eikä ollu tarkotuskaan harhauttaa, vaan kyllähän nää on täysin avoimia asioita, jotka on keskusteltu omistajien kanssa etukäteen ja sitten yhtiökokouksessa päätetty.

Kysymys: Te teitte mokan hyväksyessänne nämä optiojärjestelyt?
KALLIOMÄKI: - Jälkeenpäin näin tietysti voi sanoa.

WAHLROOS: -Ja minä olen siis sillä kannalla, että johtajalle on maksettava niin pirun hyvin, että hän tekee sitten sille työtä eikä lähde niinku miettimään sitä, että saako hän optiolla jotain vai ei.
Kysymys: Oliko Nesteen johto palkkakuopassa 80-90-luvulla?
WAHLROOS: -Ei missään tapauksessa, ei missään tapauksessa.
Kysymys: Päinvastoinko?
WAHLROOS: - Joo, mieluummin päinvastoin.

* Ihamuotila tulot 166 000,-/kk (1996).
* Viinanen tulot 109 000,-/kk (1996).

Suhteellisen huonosti Neste kuitenkin voi palkita keskeistä muovistrategiaan Jouko K. Leskistä. Toki Leskisellä on nykyisin Nesteen valvojan paikka ja palkkio eli Fortumin hallintoneuvoston jäsenyys, 1500 mk kuukaudessa. -Optiot Leskistä odottavat lääketukku Tamrosta sekä Sammosta.

Jouko K. LESKINEN: -Teitä saattaa ihmetyttää, minkätakia haluan puhua rahoitusvarallisuuden uusjaosta...
Pääjohtaja Jouko.K.Leskinen, Sampo:
* tulot 225 000,-/kk (1996).

HANSKA: -No työtahti tietysti on koko ajan ollu lisääntyvä.
HANSKA: -Meil on kyllä sellanen tuotantopalkkiojärjestelmä, että jos laitokset toimivat hyvin ja kaikki on kunnossa, niin siitä aina sitten jonkun verran tulee lisää palkkaa.
Kysymys: Mitä se tarkoittaa tuo jonkin verran?
HANSKA: -No se nyt on joitajkin tuhansia markkoja vuositasolla.
Neste ei enää tänä päivänä määrittele toiminta-alueekseen koko maailmaa vaan vaatimattomammin ja maltillisemmin vain Itämeren alueen. Nöyryyteen onkin aihetta. Tätä ohjelmaa varten teetetyt Nesteen taseanalyysit paljastavat näet Nesteestä yhden olennaisen asian: Firman tuloksentekokyky on äärimmäisen heikko. Ilman ulkopuolista apua yhtiö näivettyisi - torni jäisi menneen ajan ceausesculaiseksi muistomerkiksi.

VIINANEN:
-Nythän me emme ole enää yksin. Nythän meillä on mukana myöskin sähköenergiaa.

Nesteen ulospääsy paikallisen pienen öljyfirman roolista käy nyt hyväkuntoisen sähköyhtiö IVOn avulla. Fortum on liitto, jota Neste halusi, IVO vastusti, mutta johon ministeriö pakotti.

ARKISTO / Heikki Marttinen 16.12.97
-Näissä asioissa omistajan sana on se, joka määrää.

Uutta Fortumia valmisteltiin perusteellisesti: Kauppa-ja teollisuusministeriö maksoi miljoonia kolmelle konsulttipankilleen. Laskutukset sekä ennen kaikkea selvitysten sisällöt fuusion järkevyydestä ovat salaiset, mutta ministerin mukaan puoltavat fuusiota.

KALLIOMÄKI:
- Kyllä ne suosittelivat näitä ratkaisuja, ne joita me käytimme.

IVOn käyttämä selvityspankki olikin tasan päivastaista mieltä: Yhdistämisellä ei kannattavuus lisäänny eikä fuusio nosta firmojen osakkeiden yhteenlaskettua arvoa.

IVO:n sisäinen tiedote 1.8.97
Salomon Brothersin selvityksen tulos on sopusoinnussa muiden kansainvälisten investointipankkien käsitysten kanssa. Tosin vastakkaisiakin mielipiteitä on esitetty.

Äkkinäinen johtopäätös siis voisi olla, että 80-luvun autoilijoiden maksamia ylihintamiljardeja ovat nyt tulossa korvaamaan IVO:n rahavarannot.

Kysymys: Uudelle vuosituhannelle IVOn siivellä ja IVOn rahoilla, vai kuinka?
VIINANEN: - Me emme lähde kenenkään siivelle emmekä kenenkään rahoilla. Meillä on, niinkuin sanoin, meidän varallisuus ja vakavaraisuus on erittäin hyvällä tasolla.

Fortumin alku on takunnut. IVO oli ollut valmis pörssitettäväksi jo pitkään. Yhteisen IVO-Nesteen eli Fortumin pörssiinmenon valmistelu kesti kuitenkin liian kauan, pörssikurssit laskivat alkusyksystä ja ministeriö päätti lykätä pörssiinmenon epämääräiseen tulevaisuuteen. Ivolainen käsitys on selkeästi se, että Nesteen tukijalaksi joutuminen tukki molempien yhtiöiden pörssitulevaisuuden.

Kysymys: Voiko ajatella, että epäkurantin kaman trokauksessa kurantin siivellä kävi niin, että koko homma kariutui?
KALLIOMÄKI: - Tuo oli aika monimuotoinen kysymys ja monta sivistyssanaa, mutta tässähän ei ole mitään kariutumassa, vaan me tehdään todella vahvaa osaajaa suomalaisille, pohjoismaisille ja eurooppalaisille energiamarkkinoille ajamaan tämän maan etua ja hyvin liiketaloudellisin perustein tietysti.

Kysymys: Remonttihommia?
Neste / asennusmies: -Ei tässä remonttia kun höyryputki tullee tuolta voimalaitokselta muovitehtaalle...

Kun Neste vedettiin pois pörssistä viime kesän alussa, valtiovalta sitoutui antamaan yksityisille Nesteen osakkaille vaihtona liki 3 miljardin edestä upouuden Fortumin osakkeita. Lupaus on toteutettava - ja Fortumin siis oltava pörssissä - ensi huhtikuun loppuun mennessä. Jos ei, valtiolta on löydyttävä silkkaa rahaa vajaat 3 miljardia markkaa korkoineen. Maailmantalouden on siis elvyttävä, Venäjän vaurastuttava, esimerkiksi, jotta kurssit siis kääntyisivät nousuun - muuten tämä nesteperäinen Fortum-pommi laukeaa veronmaksajien syliin.

Kysymys: Ymmärsinkö oikein, että ei ole varauduttu mitenkään tuohon Fortum-pommiin?
KALLIOMÄKI: - Ei ole Fortum-pommia, ymmärsit siinäkin väärin.
Kysymys: Mut et minkään näköisiä varaumia ei ole tehty, et jos joudutaankin maksamaan nää vanhat Neste-osakkaat - heille tää korvaus?
KALLIOMÄKI: - Kaikkiin on valmistauduttu.
Kysymys: Minkälaisia varauksia on tehty?
KALLIOMÄKI: -Niitä en varmasti kerro tässä.
Kysymys: No nyt on uusi optiokierros tulossa sitten?
VIINANEN: -Mahdollisesti.

Vaikka uusi yhteisyritys ei ole vielä edes pörssissä, palkkioasia on taas järjestyksessä. Uudessa ja ehdoiltaan aikaisempaa tiukemmassa kannustusjärjestelmässä myös henkilöstö on nyt mukana: Aikanaan toivottavasti edullisia osakkeita voi yksittäinen Fortumin työntekijä hankkia saamillaan optioilla runsaat 400 kappaletta, yhdelle johtajalle niitä on tarjolla 100-tuhatta eli 250 -kertainen määrä.

Kysymys: Fortumiin suunnitellaan nyt uutta optiokierrosta?
KALLIOMÄKI: Niin Fortum on aivan samassa asemassa kuin muutkin valtion yhtiöt ja osakkkusyhtiöt, eli niille on ohjeisto olemassa joka on hallituksessa käyty läpi, jossa on siis kaksi oleellista osaa, ensinnäkin sieltä koko henkilöstöä pitää koskea, firman sisällä on haettava sopivat kannustinjärjestelmät yhdessä henkilöstön kanssa, ja jos optioihin mennään, niin nämä myötätuulivaikutukset on leikattava ja siihen on jo itseasiassa käytännössä menossa oleva pohja luotu niin, että se tapahtuu aivan reaalisen kilpailumittarin kautta vertailemalla kansainvälisiin kovimpiin kilpailijoihin, mm. Kemirassa on tämän tyyppinen järjestelmä tällä hetkellä voimassa.
Kysymys: Eli se on oikeudenmukainen optiojärjestelmä?
KALLIOMÄKI: - Kyllä.

HANSKA:
-Meidän painopiste on jonkun verran siirtynyt tähän kirkkovenesoutuun eli sellaseen kuntosoutupuoleen ollaan aika paljon satsattu.

Toimittaja: Ari Korvola
MOT 26.10.1998

Ohjelmassa haastatellut henkilöt

Martti Purasjoki
ylijohtaja, Kilpailuvirasto
Elinkeinohallituksen osastopäällikkö 1982 - 88

Bror Wahlroos
kansliapäällikkö 1969 - 93, KTM

Jukka Viinanen
toimitusjohtaja, NESTE

Antti Kalliomäki
kauppa- ja teollisuusministeri (sd)

Ari Jokelainen
toimitusjohtaja, Exel Oy

Kari Hanska
ostoesimies, Nesteen öljynjalostus
Porvoo