Hyppää pääsisältöön

Vakuutuslääketiede - lääkärietiikan aivotärähdys?: käsikirjoitus

Vakuutuslääketiede
- lääkärietiikan aivotärähdys?

Pertti MYLLYNEN: Korruptoivatko vakuutusyhtiöitten sivutoimet lääkärikunnan moraalia?

Ilkka TULIKOURA: Tietenkin vakuutusyhtiö pyrkii säästämään rahojaan.

Juhani JUNTUNEN: Tää on pomminvarma systeemi.

MYLLYNEN: Mitä tarkoitat?

Matti WALLIN: -...potilaiden vahingoksi?
–Joissain tapauksissa kyllä

Sinikka MÖNKÄRE: Ihmeparannusten aika?

Tapaturma 14.1.1993
Seppo Landen
Seppo LANDEN: Oli tikkailla täällä, pyyhki tätä kulmaa puhtaaks. Se on aivan silee seinä, siinä ei oo mitään mistä saa kiinni// Hän tuli täältä ylimmältä askeleelta ales – tohon reunaan ja siitä sitte maahan. Päälleen. // Hän oli siinä mykkyrässä siinä maassa ja valitti kylkeään siinä ja oli kovat tuskat, mä vein sillä samalla ransitilla tuonne terveyskeskukseen…

Epikriisi: 43-vuotias mies, tulovaiheessa valittava, rauhaton, reuhtoo. Ei ole aikaan eikä paikkaan orientoitunut. Valittaa voimakasta kipua…

SPEAK: Jokaisella työntekijällä on oltava tapaturmavakuutus, sen ottaa ja maksaa lain mukaan työnantaja. Maakalustoasentaja Markku Immosella vakuutuksen otti Finnair ja vakuutusyhtiö oli Sampo-ryhmän Teollisuusvakuutus.

Epikriisi: Tutkittavan on vaikea pysyä mukana jos puhutaan nopeasti, änkytystä. Kävely ataktista, leveäraiteista, polvet ulospäin..

Markku Immonen
Markku IMMONEN : Vaikeus on toi kävely ja muisti ja sapuska tai ruokaa ku tekee , niin sit jää noi, jää alussa jäi noi hellan levyt ja noi päälle

SPEAK: Suomessa sattuu yhteensä 130- 140 000 työtapaturmaa vuodessa – lääketieteellisen hoidon jälkeen alkaa korvausten harkinta eli ihmislääketieteestä vakuutuslääketieteeseen.

Juntunen
JUNTUNEN: Ja jotta se asia toimis, niin siellä tietysti täytyy olla tämmöinen vakuutuslääkärien kaarti.

SPEAK: Suomalaisessa käytännössä yksityiset liikeyritykset, vakuutusyhtiöt, hoitavat julkista tehtävää pakollisissa työeläke- ja tapaturma-asioissa. Yhtiöt ovat erityisen tarkkoja keräämistään rahoista, jokainen säästetty markka on markka yhtiölle.

SPEAK: Viisi vuotta ennen tätä putoamistaan Markku Immonen oli käynyt lääkärissä hartia- ja niskasäryn vuoksi. Vaiva oli hävinnyt punttien nostolla, mutta nyt Sampo vetosi vanhaa lääkärissäkäyntiin: Onnettomuuden aiheuttikin sairaskohtaus, ja sairauden aiheuttamaa tapaturmaa ei korvata. Silminnäkijällä oli kuitenkin oma havaintonsa.

LANDEN: Siis mies, joka saa sairaskohtauksen, ei kiroa mennessään. Minun mielestä. Niin.

SPEAK: Potilasta hoitaa yksi tai useampi lääkäri – syntyy lausuntoja ja sairaskertomuksia – materiaalia seuraavaan portaaseen. Tapaturma- ja eläkepäätöksiä varten vakuutusyhtiö palkkaa niin sanotun asiantuntijalääkärin. Hän lukee usein iltatöinään hoitavien lääkäreiden tekemät asiakirjat ja suosittelee tiettyä ratkaisua – käytännössä se on vakuutusyhtiön päätös, sillä tuskin löytyy yhtiöstä vakuutusjuristia, joka pystyisi tai edes haluaisi asettaa lääkärin lääketieteellisen asiantuntemuksen kyseenalaiseksi. Muodollisesti vakuutuspäätöksen tekee yhtiö ja sen korvaustoiminnan johtaja.

Mönkäre
MÖNKÄRE: Ihmisiä ärsyttää hyvin pitkälle se, että vakuutuslääkäreillä on oikeus ampua nimettöminä ja kasvottomina puskasta. Päättää, että hoitava lääkäri ei tiennytkään yhtään mitään, vaan että heillä on se viisaus ja tieto. –Mutta nehän eivät, korostan sitä, että vakuutuslääkäri ei päätä, vaan hän antaa vain objektiivisen lääketieteellisen lausunnon. –Onko se objektiivinen, potilasta näkemättä, kuulematta? – Sen asiakirjan perusteella, jonka tämä potilaan tunteva lääkäri on kirjoittanut.

SPEAK: Puolen vuoden kuluttua Vakuutusyhtiö oli tutkinut Immosen tapaturman ja ilmoitti asiasta: Sairaalalaskuja ja lääkärikuluja ei makseta, koska kyseessä ei ollut tapaturma. Päätöksessä ei ole perusteluja eikä vakuutuslääkärin nimeä.

MÖNKÄRE: Mutta tämän henkilön nimellä ei sillä tavalla ole tässä päätöksessä mitään merkitystä, koska hän ei ole sitä yksin tehnyt.

SPEAK: Suurin osa yksityisten vakuutusyhtiöiden vakuutuslääkäreistä tekee työtään Helsingissä. Heistä vain muutama istuu yhtiöissä aamusta iltaan – enemmistö on sairaalalääkäreitä. Aloitan etsinnän Meilahden Hiltonin klinikoilta lääkäreiden sivutoimirekistereistä.

SPEAK: Yksin kirurgiselta klinikalta löydän toistakymmentä sairaalalääkäriä, jotka ilmoittavat tekevänsä töitä jonkun vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärinä. Tunnettuja nimiä, alansa parhaimmistoa. Huomaan muuten, että Immosta heti onnettomuuden jälkeen hoitanut lääkäri on nykyään sattumalta Teollisuusvakuutuksen palkkalistoilla. Valitsen umpimähkään yhden - Ylilääkäri Pertti Myllynen taas yksi Pohjolan yhdeksästä asiantuntijalääkäristä.

KORVOLA: -Miten te yhdistätte tämän varsinaisen päätoimenne HYKSin ylilääkärinä ja vakuutuslääkärin toimen?
Onko tässä mitään eettistä ristiriitaa?
Myllynen
MYLLYNEN: -Ei, ei minun mielestä ole mitään, koska jokainenhan saa vapaa-ajallaan Suomessa vielä tehdä lisätöitä taikka yksityisvastaanottoa tai mitä tahansa, sitähän ei missään ole kielletty.

SPEAK: Juhani Juntunen on päätoimessaan LEL Työeläkekassan ylilääkäri ja sivutyönään maan suurimman työeläkeyhtiön Varma-Sammon asiantuntijalääkäri. Juntunen on neurologi, mutta tekee lausuntoja muiltakin lääketieteen erikoisaloilta.

JUNTUNEN: -Olen kyllä kyllä niin kuin vakuutuslääkärinä olen joutunut nimenomaan antamaan lausuntoja hyvinkin monesta asiasta.
KORVOLA: –Teidän asiantuntenuksenne riittää vaikka gynekologiaan vakuutuslääkärinä?
JUNTUNEN: –No tietenkään se ei ihan siihen riitä ja sellaisissa tapauksissa sitten tietysti käännytään toisen asiantuntijan puoleen.

SPEAK: Nykyään Suomessa haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä yli viidennes hylätään. Vakuutuslääkäreiden - tai siis vakuutusyhtiöiden linja on ilmeisesti koko 90-luvun tiukentunut, koska lait ja säännökset ovat pysyneet ennallaan. Tai sitten hoitavat lääkärit ovat entistä löysemmin kehottaneet potilaitaan eläkkeenhakuun. Vakuutuslääkäri kuitenkin luottaa potilasta hoitaneeseen ja tästä alkuperäisen lausunnon kirjoittaneeseen virkaveljeensä vain periaatteessa.

MYLLYNEN: Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä on kuitenkin nähty että hyvin hyvin helposti – niin kuin se on inhimillistä – niin tällaisia lausuntoja nähdään hyvinkin paljon, joissa sitten esim. mitään löydäksiä potilaasta ei oo, mutta päätös on, johtopäätös on, että potilas on työkyvytön.

IMMONEN: -Tää ei ole semmonen halvaus, et tää olis sellainen lötkö, mut mun pitää koko ajan tätä kättä niinko auttaa, et sapuskakin se menee välillä ohi ja noin. Se ei vaan, se pitää olla näkökontrolli.

SPEAK: Putoamisen jälkeen Markku Immosta tutki kaksi lääkäriä, joiden lausunnot ratkaisivat miehen tulevan vakuutuskohtalon. Immonen käveli epävarmasti, kaatui ilman keppiä ja valitti tuntevansa huimausta.

II selitys: Korkeanpaikan kammo

SPEAK : Immosen oireita ryhtyi tutkimaan huimausasiantuntija. Lähtöoletus oli, että huimaus oli olemassa jo ennen tapaturmaa - itse onnettomuus olisikin johtunut Immosen korkeanpaikan kammosta. Niinpä potilas nostettiin kokeeksi nosturilla 30 metrin korkeuteen .

IMMONEN: - No eihän se voi pitää paikkaansa.
KORVOLA: –Miksei?
IMMONEN: - No mulla on toistasataa laskuvarjohyppyä, mistä on kolmekymmentä sotahyppyä. Ei mul yksinkertaisesti voi olla korkeanpaikakammoa.

III selitys: Postraumaattinen stressireaktio

SPEAK: Kaunialan neurologisella poliklinikalla Immoselle diagnostisoitiin nyt psyykkinen sairaus. Se ei ollut kehittynyt tapaturman seurauksena, vaan vasta tapaturman jälkeen. Mies on hysteerikko ja siis ei vakuutusyhtiön korvausta. Ex-SM-tason karatekaa ja laskuvarjojääkäriä ryhtyi hoitamaan psykiatrian erikoislääkäri, joka ei kuitenkaan löytänyt jälkeäkään psykiatrisesta sairaudesta vaan päinvastoin vakuuttui, että kyseessä on selvä aivovamma.

Wallin
WALLIN: Tämä on ollut hyvin turhauttavaa varmasti Immosen kannalta ennen kaikkea, mutta myös minun kannalta, koska minulla on muitakin potilaita, tiedän monia muitakin samassa tilanteessa olevia aivovammapotilaita. –Paljonko tällaisia esimerkki-immosia tiedätte ikään kuin näin yhdeltä istumalta? –Itse tiedän varmaan tusinan, siis tällaisia jotka ovat joutuneet vaikeuksiin sen takia, että heidän aivovammaansa ei ole osattu diagnostisoida, ei ole haluttu diagnostisoida, tai on nimenomaan evätty tapaturmaeläke, koska on katsottu, että hänellä on joku psyykkinen sairaus. –Eli tämä järjestelmä tuottaa helposti tämmöisiä tapauksia? –Järjestelmä tuottaa, tai kyseessä on varmasti osittain se, että on hyvin vähän tietoa lääkärikunnalla aivovammoista.

MYLLYNEN -…ja varsin usein olen sanonut, että olen vakuutuslääkärinä ja jos hänen asiansa sattuu oleen Pohjolassa, niin tietysti sanon.

SPEAK: Kaikki vakuutuslääkärit eivät kuitenkaan kerro taustayhtiöistään potilaalle. Tarkistimme Immosesta psyykkisen vian löytäneiden lääkäreiden taustaa – molemmat olivat vakuutuslääkäreitä. Jääviysnäytöksi se ei riitä, mutta paitsi että järjestelmän on oltava potilaalle oikeudenmukainen, sen on myös näytettävä oikeudenmukaiselta, määrittää Euroopan ihmisoikeussopimus. Immonen sanoo menneensä miinaan.

IMMONEN –Olis pitänyt tietää. Tää on mun mielestä puolueellista, lähetetään ihmisii sinne, vakuutusyhtiö niinko tavallaan tutkii, tutkii sitä… (brakaa)… huh, huh.

KORVOLA: –Mitä lääkärin vakuutusyhtiötausta vaikuttaa sitten siihen diagnoosiin?
WALLIN: – Tietysti mielenkiintoinen asia. Itse en koskaan oo ollut töissä vakuutusyhtiössä, mutta voi olettaa, että ehkä se ilmapiiri jollain tavalla voi vaikuttaa siihen, minkälaisia ratkaisuja tehdään.

SPEAK: Vakuutusyhtiöiden lääkärinvirat ovat tavoiteltuja paikkoja. Niitä pidetään yleisesti yksityisvastaanottoa helpompana tapana ansaita rahaa. Kun ylilääkäri Myllynen ansaitsi toissa vuonna yhteensä yli 700-tuhatta km ja ylilääkärin peruspalkka HYKSissä on runsaat 300-tuhatta vuodessa, tullee loppu pääosin vakuutuslääketieteestä ja siitä osa Pohjolalta.

MYLLYNEN –No minulla on ollut kuukausipalkka, se on ollut minun vakuutusyhtiöni tapa ilmeisesti aina.
KORVOLA: –Onko se isompi kuin varsinaisesti tästä HYKSin päätoimesta saatte?
MYLLYNEN: –Ei, ei, huomattavasti pienempi, huomattavasti pienempi.

MÖNKÄRE: –Siis HYKSin edut ja vakuutuslääketiede, niillä nyt ei ole tässä asiassa mitään tekemistä toistensa kanssa, vaan alan asiantuntija antaa sitä osaamistaan ja tietyllä hinnalla jos näin on.

KOROVLA: -Pystyttekö te olemaan riippumaton ratkaisuissanne vakuutuslääkärinä suhteessa Varma-Sampoon ja ylipäätään laajemminkin koko tässä systeemissä suhteessa vakuutusyhtiöihin?
JUNTUNEN: –Kyllä käsittääkseni pystyn.
KORVOLA: –Jotta me muutkin pystyisimme arvioimaan sitä, meidän olisi tiedettävä teidän varsinainen palkka päätyöstä ja toisaalta sitten, paljonko te saatte palkkaa vakuutusyhtiöltä.
JUNTUNEN: –Ei, must tää ei ole ollenkaan ratkaiseva, koska se on ihan selvää, että nää on työsuhteita ja jokainen jolla on työsuhde, tekee tietysti sen työsuhteen puitteissa parhaansa ja niin teen minäkin. Ei tässä palkkojen määrillä ole mitään tekemistä.

IMMONEN: –Mut nehän kaatu, sit alko tuleen laskut takaisin. Ja niitä tuli paljon.
KORVOLA: –Mites niistä?
IMMONEN: –Ei mitään muuta, sit tuli auton myynti ja myytiin lasten mopoja ja näitä mitä oli näit säästöjä, pantiin niit ensin menemään. Ja sit ku ne loppu, piti ottaa velkaa.

SPEAK: Immosen kohdalla lopulliseksi ongelmaksi nousi kysymys tietokonetermein: Onko vika kovalevyssä vai ohjelmissa , softassa. Mutta ennen kaikkea hänellä oli huono tuuri kohdalle sattuneissa hoitavissa vakuutuslääkäreissä.

KORVOLA: - Kuinka täsmällinen näyttö nimenomaan näissä aivovammatapaturmissa vaaditaan?
WALLIN: – No se, tämä vaihtelee aika paljon sen mukaan että ketkä on ollu lausuntoja laativia lääkäreitä tai kuka on ollut missäkin firmassa vakuutettuna, kuka on ollut asiantuntijalääkäri jne. Eli käytäntö näyttää hieman epäyhtenäiseltä. Eli jotkut Immosta lievemmät tapaukset on tietojeni mukaan saanut työtapaturman perusteella tapaturmaeläkkeen ja on taas vaikeampia potilaita, jotka ei oo kuitenkaan saanut tätä vastaavaa tapaturmaeläkettä. Tää vaihtelee hyvin paljon.

SPEAK: Suomessa voi erikoistua 50:lle erilliselle lääketieteen erikoisalalle. Tässä vaiheessa itse vakuutuslääketiede alkaakin kiinnostaa: missä sitä opiskellaan ja kuka esimerkiksi on alan professori.

Siimes
Martti SIIMES: -Ei uuden eikä vanhan asetuksen mukaan ole erikoisalaa nimeltä vakuutuslääketiede.
KORVOLA: –Siis sitä ei virallisesti vakuutuslääketiedettä olekaan?
SIIMES: –Ei yliopistollisena erikoisalana. Se on ihan asetus määrää Suomessa, mitä aloja on ja mitä ei.
KORVOLA: -Vakuutuslääketiedettä ei voi opiskella HY:ssa eikä muussakaan yliopistossa?
SIIMES: –Ei minun tietääkseni.

SPEAK: Vakuutuslääketieteellä onkin vain järjestöllinen status: Lääkäriliitto voi myöntää alan harrastajalle erityispätevyyden. Runsas kaksisataajäseninen Vakuutuslääkäriyhdistys kouluttaa vakuutusyhtiöiden tukemana jäsenistöään . Vakuutusyhtiöiden yhteisesti lahjoittama professuuri Helsinkiin ei ole toteutunut. Toistaiseksi merkittävintä on jokaisen yhtiön oma vakuutuskoulutus lääkäreilleen.

KORVOLA: -Miten Pohjola hoitaa sidosryhmänsä eli omia vakuutuslääkäreitänsä käytännössä?
MYLLYNEN: –Mitä tarkoitat?
KORVOLA: –Onko teillä yhteisiä palavereita, kokouksia?
MYLLYNEN: – On, on muutaman kerran keväällä ja muutaman kerran syksyllä. Ja sitten joka kuukausi on tämmöinen lääkäreiden kokous yhtenä iltapäivänä, jossa tämmösistä ongelma-asioista esim neuvotellaan.

SPEAK: Tässä oli osin hyvää onnea, koska akillesjänne repesi urheilukilpailussa. Normaalina työtapaturmana, ponnistuksessa tai liukastumisessa syntynyttä akillesvammaa ei pakollinen tapaturmavakuutus korvaa. Jos näet akillesjänne ilman ulkoista iskua paukahtaa, se on rappeutunut, sanoo vakuutuslääketiede ja asia on oikeudessa vahvistettu.

Anttila-Rantanen
TAPATURMA, LTK Outi Antila-Rantanen: - …niin silloin se ei ole korvattava, koska se on rappeumasta peräisin.

Lentopalloilija: –Mulla paukahti akillesjänne…

SPEAK: Toki urheilussa on rappeutumisilmiöitä, mutta varmennan vielä asian maailman ehkä etevimmällä akillesjännespesialistilla.

KORVOLA: -Kyse on aina rappeumasta, onko näin?
TULIKOURA: –Minun mielestä ei ole – perustuu siihen, että kun alta 20 vuotias urheilija – minun mielestäni täysin terve – ja jos häneltä katkeaa akillesjänne niin ei voi puhua vielä, että 19-vuotias olisi rappeutunut. Kyllä siinä on muut tekijät, jotka sen aiheuttivat.

TULIKOURA: -Nämä sisältää mielipiteitä nämä. Tutkimustulokset eivät ole osoittaneet sitä, että terve jänne ei voi katketa – sitähän mikään tutkimus ei ole osoittanut.

TULIKOURA: Tietenkin vakuutusyhtiö pyrkii säästämään rahojaan – se on ihan selvä asia. KORVOLA: -Miten on sitten saatu lääkärit menemään tällaiseen vakuutusyhtiöitten politiikkaan?
TULIKOURA: –No minä uskoisin, että sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.

SPEAK: Näitä vakuutuslääketieteellisiä linjanvetoja tehdään Tapaturma-asiain korvauslautakunnassa Helsingin Albertinkadulla. Jäsenet nimittää Sosiaali-ja terveysministeriö – kokousta ei saa kuvata. Vakuutusyhtiölääkärit käyttävät lääketieteellistä asiantuntijavaltaa - lautakunnan lääkärijäsenistä ja –varajäsenistä vain vähemmistöllä ei ole vakuutusyhtiötaustaa.

KORVOLA: -Onko vakuutuslääketiede monilta osilta huuhaalääketiedettä?
TULIKOURA: -Ei, tietysti heidän täytyy löytää ne omat linjansa. Että on ymmärrettävää, että heidän täytyy vetää johonkin se raja. Mutta mun mielestä usein niitä rajoja vedetään väärällä tavalla ja väärään paikkaan.

MÖNKÄRE: -..vaan heillä on nimenomaan lakisääteiset valitustiet silloin, kun he kokevat, että nyt ei ole tapahtunut oikeus ja sitten mennään tämä valitustie läpi.

SPEAK: Eläkelautakunta on ensimmäinen valitusaste hylätylle työkyvyttömyyshakemukselle. Valituksen läpimenoa huonontaa ratkaisevasti se, että hakemus on jo käsitelty jossain vakuutuskonsernissa – 3 eläkelautakunnan neljästä lääkäriasiantuntijasta on yhtiöiden vakuutuslääkäreitä. Jääviyskysymyksissä pyritään olemaan tarkkoja – valvova ministeriö suosittaa rohkeasti, että esimerkiksi Vahinko-Tapiolan edustaja ei ratkaisisi Eläke-Tapiolan jutuissa.

TAPATURMA, LTK /ANTILA-RANTANEN: No tällä hetkellä käsitellään edelleen pelkällä asiakirjamenettelyllä.

SPEAK: Tapaturmista taas voi valittaa tänne tapaturmalautakuntaan. 5000 vuotuisesta valituksesta lähes joka kuudes muuttuu. Asiantuntijalääkärillä on yksi ääni kuudesta.

ANTILA-RANTANEN: -ja lääkärijäsen tietenkin, hän antaa siihen sen perustan, mitä nyt yleensäottaen voidaan pitää tapaturmasta johtuvana ja mitä jostain muusta, mikä on rappeumaperäistä.

IV selitys: aivotärähdys

SPEAK: Markku Immosen valitus saapui Tapaturmalautakuntaan loppuvuodesta –93 ja kaatui saman tien. Aivotärähdys ja niskan venähdys, oli päätös - tapaturma ei ole vienyt miehen työkykyä, vaan oli työkyvyn alentuma oli alle 10%. Syntyneessä päätöksessä Immosen ja lautakunnan yhden silloisen ja nykyisen asiantuntijalääkärin tiet hetken sivusivat toisiaan.

JUNTUNEN: Mä en yksittäisen henkilön tapaukseen missään nimessä voi ottaa kantaa, koska mua sitoo aivan samalla tavalla lääkärin vaitiolovelvollisuudet kuin ketä tahansa hoitavaa lääkäriäkin.

Epikriisi: … aivovamman merkityksestä nykyisiin oireisiin. Vaarana saattaa olla, että tutkittava on joutumassa oikeusmurhan uhriksi. Allekirjoittaneen kompetenssi ei kuitenkaan … (HYKS/ Kuntoutuskeskus, erikoislääkärin lausunto)

Epikriisi: …sekä vertigo. Aivovammadiagnoosi on kiistaton. CT-kuvaus Töölön sairaalassa on tehty ainakin kaksi viikkoa …(Finnairin työpaikkalääkärin lausunto)

Lopullinen selitys: aivotärähdys

SPEAK: Markku Immonen kävi vielä Vakuutusoikeudessakin häviämässä juttunsa. Päätös pysyi aivotärähdyksenä ja niskan venähdyksenä.

SPEAK: Viimeinen valitusaste sosiaalivakuutuskiistoissa on Korkein oikeus. Valituksen tekemistä varten haetaan apua Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksesta. Se on valinnut listalleen pysyviksi asiantuntijoikseen ja lausunnonantajikseen komean lääkärijoukon, vastassa ovat taas muun muassa tutut vakuutuslääkärit.

KORVOLA: Te olette myös Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen pysyvä asiantuntija.
JUNTUNEN: –Kyllä.

SPEAK: Oikeusturvakeskus valitsi kahdesta eriävästä lausunnosta Immoselle kielteisen . (Immonen pukee) Ja viime joulukuussa Korkein Oikeus hylkäsi valitusluvan. Tällä kertaa päätöksen tehneiden oikeusneuvosten nimi oli reilusti paperilla. -Kuusi vuotta ja 200-tuhatta markkaa kului rahaa, mutta virallisesti Immonen oli näin ihmeparantunut.

Jouni SALMINEN: –No systeemillä on tämmöset tietynlaiset pelisäännöt, jotka tuntee niinku ehkä se porukka, joka siinä pyörii niinku varsin hyvin. Ja kyl esim mä itte pystyn ennustamaan miten semmoselle asialle usemmiten käy, missä mä valitusta teen, et missä on etenemismahdollisuuksia ja missä ei ole.
KORVOLA: –Onko nää systeemin pelisäännöt ikään kuin sitten käytännön elämälle ja käytännön ihmisille vieraita?
SALMINEN: -Nimenomaan, sitä ne on, että ne perustuu sellaisiin lakitulkintoihin ja sitten toisaalta tällasiin hiuksen hienoihin tällasiin niinkuu lääkärien määritelmiin, et missä se työkyvyttömyyden raja kulkee, jota mun käsittääkseni ne eivät pysty niinku hirveen hyvin perustelemaan, et mihin se perustuu.

SPEAK: Voittonsa ansiosta Tapaus Immosessa Vakuutusyhtiö säästää runsaat satatuhatta markkaa vuodessa sekä kuntoutuskulut. Sairaseläkkeen maksaa valtio –ja koska se on tapaturmaeläkettä huomattavasti pienempi – Immonen saa vuositasolla 25 000 mk pienemmän toimeentulon.

SPEAK: Pakollisina tapaturmavakuutusmaksuina vakuutusyhtiöt saavat 2 ,3 miljardia markkaa vuodessa – siitä 1,7 miljardia menee korvauksiin ja 500 miljoonaa markkaa jää hallinnoimiseen, tiedottamiseen ja pieni osa huippulääkäreiden ja -juristien palkkaamiseen.

SALMINEN: Pyrkivät säästämään rahaa, että liikeyrityksiähän ne tietenkin ovat ja tota ne lähtee siitä, että näistä kaikista voi tulla ennakkotapauksia.

KORVOLA: –Antaako esim vakuutusyhtiö Pohjola ohjeita, joiden tavoitteena on korvausmenojen pienentäminen teillä?
MYLLYNEN: –Ei missään tapauksessa, en oo koskaan kuullut. En koskaan oo kuullut.
KORVOLA: –Ette ole ymmärtänyt, että se olisi vakuutusyhtiön etu, saada korvaus pienemmäksi?
MYLLYNEN: –Ei, mä sanoisin, että jos niinku eduista puhutaan, niin se on ehkä päinvastainen tapa, että korvattas vähän enemmän kuin mitä tarvii. Mutta sitäkään ei tietenkään tehdä, koska on sopimukset olemassa, sehän olis tietysti tietynlaista mainosta.

SPEAK: Nykyinen sosiaalivakuutusjärjestelmä on syntynyt yhteistyössä valtiovallan ja vakuutusyhtiöiden kesken. On kuvaavaa, kun pyydän ministeröstä listaa viime vuosien komiteoista ja työryhmistä, virkamies kehottaa ottamaan yhteyttä Vakuutuslääkäriyhdistyksen puheenjohtajaan, joka koordinoi tätä puolta. Ministeri väittää suunnittelujohdon kuitenkin olevan tiukasti viranomaisilla.

MÖNKÄRE -Tietenkin olemme kiinteässä yhteistyössä tämän keskusliiton kanssa ja näiden yksityisten vakuutusyhtiöiden kanssa, koska Suomessa nämä yksityiset vakuutusyhtiöt toteuttavat sosiaalivakuutusjärjestelmää, he ovat osa tätä systeemiä.

SPEAK: Systeemi vaikuttaa pomminvarmalta: Vakuutusyhtiöt lääkäreineen suunnittelemassa järjestelmää, tekemässä vakuutuspäätöksiä, itse hoitamassa sairaaloissa ja kuntoutuksessa, käsittelemässä mahdollisia valituksia valituselimissä ja tietysti myös lausuntoja myymässä tulevista valituksista.

JUNTUNEN: -Mä sanoisin kyllä, että tää on pomminvarma systeemi takaamaan sen, että kaikkien vakuutettujen kohtelu on tasapuolista ja oikeudenmukaista.

KORVOLA: - Korruptoivatko vakuutusyhtiöitten sivutoimet lääkärikunnan moraalia?
MYLLYNEN: –Ei mielestäni millään tavalla, koska tuota samat eettiset säännöt pätevät sekä yksityisessä sairaanhoidossa, vakuutuspuolella että sairaaloissa aina lääkärin toimiessa lääkärinä, toimii samojen eettisten periaatteiden mukaan.

WALLIN –Tietenkin voi ajatella, että joku ehkä voi – ehkä joku harva – voi jotenkin samaistua siihen rahapussiin, jonka päällä vertauskuvallisesti istuu.

KORVOLA: –Kulkevatko vakuutuslääkärit liikaa vai sopivasti vakuutusyhtiöiden narussa?
MÖNKÄRE: –No täytyy kysyä, että mikä olisi se oma etu, jota he siellä vahtivat. Siis koko järjestelmähän vahtii meidän kaikkien veronmaksajien etua.

WALLIN: -Tää Immosen juttu on opettanut minulle valtavan paljon tästä, et mikä paras menetelmä on se, että jos vain suinkin mahdollista, kannattaa juttu viedä käräjäoikeuteen.
KORVOLA: –Tavalliseen käräjään?
WALLIN: –Tavalliseen käräjäoikeuteen, jossa korostuu nimenomaan näytön arviointi.
KORVOLA: - Eiks tää oo aika lailla epäluottamuslause teidän omaa ammattikuntaanne vastaan, eli että nää juristit, lakimiehet, sieltä saa paremmin oikeutta kuin järjestelmästä, jossa lääkärit ovat mukana?
WALLIN: –Se on hyvin ikävä asia tietenkin lääkärikunnan kannalta.

Pelkonen
Ylen AAMU-TV 10.3.1998/ arkkiatri Risto Pelkonen:
-Usein ne, jotka tekevät niitä päätöksiä, eivät oikeastaan tiedä, mistä he päättävät, koska heillä ei ole tietoa sieltä kentältä ja sieltä potilaan vuoteen ääreltä.

SPEAK: Lääkärien ammattikunnan vanhin, arkkiatri vahtii nimenomaan lääkärietiikkaa ja pohtii moraalikysymyksiä. Tarvitsemme siis juuri hänen haastattelunsa. Puhelinnumero löytyy helposti, mutta lääkärimatrikkeli pysäyttää: Pelkonen Risto, arkkiatri, professori, Jälleenvakuutusyhtiö Varman ylilääkäri vuosina 72-96.

toimittajana Ari Korvola

haastatellut:

Juhani Juntunen
asiantuntijajäsen, Tapaturmalautakunta /
ylilääkäri, LEL Työeläkekassa,
/ vakuutuslääkäri Varma-Sampo

Outi Antila-Rantanen
varatuomari, Tapaturmalautakunta
/ puheenjohtaja, Tapaturmalautakunta

Seppo Landen
maakalustoasentaja, Finnair

Sinikka Mönkäre
sosiaali-ja terveysministeri (sdp)

Matti Wallin
psykiatrian erikoislääkäri

Jouni Salminen
lakimies, Rakennusliitto

Ilkka Tulikoura
lääkäri HYKS

Markku Immonen

Pertti Myllynen
ylilääkäri HYKS/ vakuutuslääkäri Pohjola-yhtiöt

Martti Siimes
professori, Helsingin yliopisto