Hyppää pääsisältöön

Yleishyödyllinen perhe - säätiöitä ja poliittista rahaa: käsikirjoitus

Yleishyödyllinen perhe
- säätiöitä ja poliittista rahaa

Korvola: -Mulla on tässä tämmönen paperi..
Pauli SAAPUNKI: –Niin.
Korvola: – Täällä on teiän nimi.
Saapunki: –Millä listalla se oikein on…

Lähtökohta on harmiton paperi säätiöstä ja poliittisesta rahasta: 100-tuhannen markan edestä vaaliavustuksia edelliseduskuntavaalien alla.

Esko AHO: -Taitaa olla niin, että me olemme mukana säätiössä.

Pian paljastuu puolueen, firmojen ja säätiöiden sekava verkko - pelissä pyörivät miljoonat veromarkat ja edessä häämöttää satojen miljoonien yksityistili vähävaraisten asunnontarvitsijoitten rahoista.

Jukka VIHRIÄLÄ: -Ne voi kysyä sieltä ne rahat, niin niitä ei ole käytetty ollenkaan..

SAAPUNKI: - Hetkinen, mikä porukka tämä on?
-.Tää on Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiö ja tää on antanut apua nähtävästi....

Muun muassa kansanedustajien Pauli Saapunki, Liisa Hyssälä ja Markku Rossi vaaliponnistusten avustaja on jo yli 40-vuotias, säädekirjan mukaan maalaisliittolaista ajattelutapaa levittävä säätiö. Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiöllä on kirjanpidossaan miljoona- omaisuus. Lista avustetuista poliitikoista kuuluu säätiön tilinpäätöksen liitetietoihin.

SAAPUNKI: - Sanovat, että ovat antaneet minulle rahaa?
Minun vaalityöhön?
Mutta täytyyhän minun kerta kaikkiaan tietää, kun minä en kertakaikkiaan tiedä. Minua ei kukkaan oo valleesta saanu kiinni etkä myöskään sinä saa valleesta kiinni.

PLANSSI:
Maas.yhteisvaliokunnan säätiö
Hallitus:
Mikko Kämäräinen, OTT, pj.,
Matti Kekkonen,
Reijo Vähätiitto,
Mikko Immonen,
Jaakko Pajula

SAAPUNKI: - Kun minä en etes tunne koko säätiötä, en oo ikinä tavannu etes koko säätiön ihmisiä.

Kaupparekisteriin toimittamiensa tilinpäätösten mukaan säätiö näyttää jakaneen keskustalaisille järjestöille - tai vaalien alla suoraan sen poliitikoille - noin 100-tuhatta markkaa joka vuosi. Keskustan puheenjohtaja ei näytä tietävän asiasta edes näin paljon.

AHO: - Mutta Keskusta ei saa siitä käsitykseni mukaan suoraan siltä säätiöltä rahaa tai jos saa niin ne on vaatimattomia summia, ettei se mikään tärkeä tulonlähde missään tapauksessa ole.

Työmetodi on vanha – on vain seurattava rahaa: Yritän selvittää, mistä säätiö saa rahoituksensa: - Muutamista osingoista, sanoo tv-kameraa karttava puheenjohtaja, oikeustieteen tri Mikko Kämäräinen epämääräisesti. – Ja tosiaan: säätiön tilinpäätösten mukaan osinkoja tulee, mutta pääasiassa vain yhdestä lähteestä: yhtiöstä nimeltä Tarveasunnot OY – yksin toissa vuonna yli 300-tuhatta markkaa.

Kysymyksessä on sama Tarveasunnot Oy, joka vielä 10 vuotta sitten eli uutisotsikoissa epäiltynä luvattomista rakentamisen kynnysrahoista ja laittomista suunnittelupalkkioista. Vuosiksi venyneissä oikeudenkäynneissä syytteet kuitenkin kaatuivat kuten lähes kaikissa muissakin viime vuosikymmenen vaihteen poliittista rahaa koskevissa oikeudenkäynneissä. Sama yhtiö, jonka hallintoelimissä monet nykykeskustankin johtajat ovat pistäytyneet Esko Ahosta lähtien. Sama firma, jonka asioiden kaivamisessa - ennen hyllytystään -profiloitui kansalliseen tietoisuuteen eräs tamperelainen komisario.

Sulo AITTONIEMI: - Minä sain silloin 80-luvulla ihan tarpeeksi Noppa-jutuista ja Tarveasunnoista ja vähätiitoista ja rantakokoista ja muista, että se mulle sillä lailla riittää.

Tarveasunnot Oy on tänä päivänä toista kuin vielä 10 vuotta sitten. Se on suuryritys, konserni, jolla on lukuisia alakonserneja, joilla taas kymmeniä yhtiöitä. Se omistaa 5000 asuntoa, puolet pääkaupunkiseudulla ja puolet muualla Suomessa. Pääkonttori on Espoossa. Se on yksi neljästä suuresta yleishyödyllisestä, sosiaalisen asuntotuotannon rakennuttajasta ja omistajasta. Ja kun seuraamme edelleen rahaa, Tarveasuntoihin raha tulee viime kädessä valtiolta, veronmaksajilta, niin ja tietysti vuokralaisilta.

Hannu HIRVONEN: –No se edellyttää sitä, että itse asiassa tämmöinen firma sitoutuu noudattamaan näitä tällaisia ns. yleishyödyllisyyden periaatteita.
Korvola: –Eli mitä ne ovat?
Hirvonenen: –Ne on sitä, että pääosa toiminnasta on sellaista kuntiin rinnastettavaa toimintaa eli toimivat suurin piirtein samalla lailla kuin kunnat tässä toiminnassaan.

Koska Tarveasunnot Oy, VVO-yhtymä, Sato tai YH-Rakennuttajat toteuttavat tällaista puoliviranomaistehtäväänsä, valtiovalta rajoittaa mm. niiden osingonjakoa. Tai asia on hoidettu herrasmiesmäisesti.

HIRVONEN : -Käytännössähän suurin osa näistä yhteisöistä ei ole ottanut lainkaan tai sitten hyvin vähän tätä tulouttaneet omistajalle.

On toukokuun 29. päivä 1998, kello on vähän vajaa 11, kun Dining-kabinettiin saapuu kuusi miestä. On Tarveasunnot Oy:n yhtiökokous, puhetta johtaa kansanedustaja Mikko Pesälä.
- On ollut hyvä vuosi, uusi tuotantoennätys on 1200 asuntoa, vilkaistaan tilit ja taseet ja päätetään osinko: 2, 2 miljoonaa markkaa.

Korvola: - Hyvät osingot?
AHO: – Joo, se kuulostaa suurelta summalta.

TARJOILIJA/Hesperia: -260 markkaa.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.45 kiittäen hallitusta ja toimihenkilöitä hyvin suoritetusta työstä..

AHO : - On oltu panostamassa osakepääomaa siihen, että sellainen yhtiö on aikoinaan lähtenyt liikkeelle. Kysymys on siitä, että sille pääomalle tulee jonkinlainen korko.

Tarveasunnot , vaikka onkin suuryritys, ei omilta pääomiltaan ole mikään Nokia – kaikkea muuta. Koko historiansa aikana omistajat ovat sijoittaneet siihen rahaa 2, 7 miljoonaa markkaa. Näin siis omistajat yhtenä ainoana vuonna ottavat ulos osinkona lähes koko sijoituksensa. Korko sijoitetulle rahalle tässä tapauksessa on siis 74 prosenttia. Samaan aikaan Sato maksaa omistajien sijoitukselle alle 6:n ja VVO-yhtymä noin 4:n prosentin tuoton.

Käyn läpi myös aikaisempia tilinpäätöksiä. Viiden viime vuoden aikana Tarveasunnot Oy on jakanut ulos yli 4 miljoonan osingot omistajilleen. Summa on niin suuri, ettei Ympäristöministeriössä oikein uskalleta tietoa edes uskoa.

HIRVONEN: -Ei se tietenkään ole kohtuullinen silloin, silloinhan siellä otetaan suuri summa, mut täää on mun mielestäni kyllä aika teoreettinen laskelma, en ainakaan usko, et tällä tavalla kukaan pyrkii edes ottamaan sieltä.

Lähiaikoina Tarveasunnot päättänee viime vuoden osingoista. Voi olla, että laukeamassa on uusi miljoonapotti tuplana, koska mahdollisuus kahmaista on viimeinen: Vuoden vaihteessa tulee näet voimaan uusi laki, joka rajaa selkeästi ensimmäisen kerran yleishyödyllisten rakennuttajien jakaman osinkoprosentin suuruuden.

HIRVONEN: –No se on suuruusluokkaa 5,5 – 6,5 prosenttia.

Tarveasunnot ei vastaa soitto- eikä haastattelupyyntöihin. Yritän lähestyä yhtiön hallituksen jäseniä.

Korvola: – Päivää, saanko sen verran häiritä, mä eilen kyselin siitä tarveasunnoista.
Jukka VIHRIÄLÄ: – Joo, mähän sanoin, että mä en lähde.
Korvola: – Mä osinkopolitiikkaa ja ihan tämmösiä tavallisia asioita olisin kyselly.
Vihriälä: –Ei, minä en anna mitään kommentteja.
Korvola: –Mikä siinä on kiusallista?
Vihriälä: –Tarveasunnoissa ei ole mitään, ne voi kysyä sieltä ne rahat. Niin, niitä ei oo käytetty ollenkaan, ne voi toimitusjohtajalta kysyä.
Korvola: - Sikäli tässä vaan kysymään sen takia, että nämähän ovat yleishyödyllisen rakennuttajan rahoja, jotka on tarkoitettu sosiaaliseen asuntotuotantoon, että miten sieltä voidaan osinkoja jakaa?
Vihriälä: –Toimitusjohtaja vastaa niihin kysymyksiin.
Korvola: –Miksei hallituksen jäsen voi vastata?
Korvola: -Onks siinä jotain ikävää?
Vihriälä: –Ei oo mitään ikävää.

AHO: –Mä luulen, että aika harvat meistä tietävät siitä, koska tää ei ole mikään puolueyhtiö eikä puolueella ole mitään tekemistä tän yhtiön kanssa.

Tarveasuntojen taustaa penkomalla löytyy toinenkin puoluesäätiö, Maaseudun Säätiö. Senkin omistus Tarveasunnoista on toistakymmentä prosenttia. Saamistaan osinkotuloista säätiö lahjoittaa suoraan Keskusta-puolueelle, rahatukea on mennyt myös Paavo Väyrysen presidentivaalikampanjoihin – säätiön hallituksen puheenjohtaja onkin Väyrynen itse.

- säätiöt - puolue ja markkamäärät

Korvola: - Eli Tarveasunnot on eräällä tavalla rahan hankkija Keskustalle?
AHO: –Ei voi sanoa niin, että se olisi suoraan Keskustalle rahanhankkija, mutta sellaiselle säätiölle jossa mekin olemme mukana.

AITTONIEMI: – Tämmöstä se on elämä. Mutta mä en oo koskaan sillä lailla ajatellu poliittisena.. tuoda esille sitä, että on se hassua, että näin on, mutta ei tässä kyllä mitään hassua..minä en oo sen jälkeen kun oon nyt politiikassa ollu mukana, minä en oo harrastanu rikostutkintaa sillä tavalla, että mä olisin selvitelly, mitä Keskustalla, onko Keskustalla mahdollisesti jotakin tämmösiä rahotusvirtoja, jotka ovat hyvän tavan vastasia tai sitten peräti rikollisia.

Korvola: - Miten sieltä voidaan ottaa osinkoja esimerkiksi puoluetoimintaan?
VIHRIÄLÄ: –Tämmösiä väittämiä mä en oo edes kuullu, että puoluetoimintaan osinkoja.
–Säätiöitten kautta menee puoluetoimintaan.
- …
Korvola: - Mulla on tällainen lista, että …

Tarveasuntojen hallituksen jäsen saa henkilökohtaisesti vajaan 20-tuhannen markan vuosipalkkion. Lisäksi yhteisesti on viime vuosina varattu kuuden miehen käyttöön 200 – tuhannen markan hallituksen käyttövarat. Olisin kysynyt mielelläni hallituksen jäsen Vihriälältä, mihin tämä raha kuluu: kahvisteluun, matkusteluun vaiko kenties puoluetyöhön.

AITTONIEMI: - Tässä tapauksessa jos ajatellaan että tällaista rakennuttajajärjestöjen taholta kun annetaan tällaista poliittista rahaa säätiöiden kautta rakennuttajajärjestön tuotannosta, voitosta, niin ei se ole silloin hyväntekeväisyysjärjestö, se on poliittinen tukijärjestelmä, joka tukee poliittisia puolueita. En mä ymmärrä ollenkaan, että ne voivat sanookkaan, että he ovat hyväntekeväisyyttä harrastavat, eivätkä yleishyödyllistäkään, ei kai poliittisten puolueiden rahoittaminen tämmöisen toiminnan kautta ole mitään yleishyödyllistä, en minä näe sitä sellaiseksi.

Korvola: - Mitä laki sanoo ns. yleishyödyllisen rakennuttajan omistamisesta, omistuspohjasta?
HIRVONEN: –No tällä hetkellähän tilanne on se, että laki ei suoraan sano tästä asiasta mitään, et tällaista tilannetta ei ole, nykylainsäädännössä ei ole säännöksiä asiasta.

Neljännes Tarveasuntojen omistuksesta – ja sitä kautta vuotuisista osingoista - kuuluu siis keskustalaisille säätiöille – loppuosa on yksityistä yritteliäisyyttä. Firman omistajaluettelo kertoo: Ylivoimaisesti suurin omistaja on Maapohjola Oy, sitten Deceo Oy ja Rakark Oy. Lähdemme liikkeelle Helsingin Lehtisaaresta, täällä on Maapohjola Oy:n osoite.

Kun Maapohjola Oy pitää yhtiökokouksen pöytään istuvat isä ja poika, Reijo ja Tuomo Vähätiitto. Firman hallitusta täydentää vielä Raili Vähätiitto.

Kukaan ei aukaise ovea Vermossa raviradan lähellä osoitteessa, jossa pitäisi olla Deceo Oy:n pääkonttori. Yritys omistaa Tarveasuntojen koko osakekannasta lähes kuudenneksen. Tämän yhtiön takaa löytyy omistajiksi noin puoliksi itse Tarveasunnot ja Rakark Oy , jonka senkään osoitteessa Espoon Olarissa ei ole ketään kotona, mutta kaupparekisteritietojen mukaan firman omistajan nimi on Tuomo Vähätiitto.

---

Pyydän haastattelua yhtiön suuromistajalta ja hallituksen jäseneltä Reijo Vähätiitolta. Hän kieltäytyy ja sanoo olleensa yhtiön asioista syrjässä jo 10 vuotta ja sairaseläkkeellä. Tästä huolimatta kaikissa tärkeimmissä Tarveasuntoja koskevissa Kaupparekisteripapereissa on Reijo Vähätiiton nimi, sairaseläkeläiseksi hän myös hankkii hyvin – pelkät palkkatulot toissa vuonna olivat yli 450-tuhatta markkaa.

Korvola: - Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa, että yksityinen perhe esimerkiksi voi käytännössä omistaa enemmistön tämmöisestä yleishyödyllisestä firmasta?
HIRVONEN: – Kyllä näin ei pitäisi kyllä olla. En tiedä, että näin olisi.

Näin vain on – muutos on tapahtunut viiden viime vuoden aikana. Ensin tehtiin osakekauppa pienestä hinnasta.

Marjatta HUUHTANEN: –Siis mä voin sanoo sen, et se on niin mitätön, me ollaan käytännöllisesti katsoen luovuttu lähes ilmaseksi niistä.

Keskustalainen kylpylänpitäjä- ja kuntoutusyhtiö Huoltoliitto kuvitteli myyvänsä 5 vuotta sitten osakepottinsa Tarveasunnoille itselleen – kuitenkin osakasluetteloon ilmestyy kaupan jälkeen kiinteistövälitysyhtiö Deceo Oy. Että näin.

HUUHTANEN: – No joo, se on sitten tämmöselle, mun täytyy kyllä sanoa, että me olemme olleet siinä käsityksessä, että me olemme myyneet Tarveasunnoille. Ja heidän kanssaan me kävimme sitä kauppaa.

Seuraavassa vaiheessa toissa syksynä Tarveasuntojen toimistossa on ylimääräinen yhtiökokous, kokousedustajina 2 Vähätiittoa. Päätetään osakepääoman korottamisesta. Vähätiittojen suhteellinen valta kasvaa edelleen, kun muut osakkaat merkitsevät oman osansa uusista osakkeista mutta firman toiseksi suurin omistaja, Maaseudun Yhteisvaliokunnan säätiö, jättää merkitsemättä. Säätiön asiamies oli tällöin Reijo Vähätiitto ja rahastonhoitaja Tuomo Vähätiitto.

HIRVONEN: - Omistamista seuraa valtion asuntorahasto. Sille toimitetaan tietoja ja se on sellainen valvontaviranomainen, jolla on oikeus saada tietoja. Samoin valtiokonttori on ne viranomaiset, jotka tätä seuraavat ja lisäks kunnissakin jossain määrin tehdään tätä valvontatoimintaa.

Näin se todella on ajateltu tapahtuvan teoriassa. Käytännössä omistusrekisteriä ei pidä niin Asuntorahasto kuin ei Valtiokonttorikaan. Jos tietoon jotain tulee, katsotaan, kerrotaan virastoista.

Korvola: – Onks tämmönen tuttu tämmönen säätiö kuin Asuntotuotannon kehittämissäätiö?
HIRVONEN: –Täysin tuntematon, en tiedä.

Rakennejärjestelyjen finaalissa Tarveasunnot Oy perustaa sitten säätiöitä omistamaan itseään. Syntyy Asuntotuotannon kehittämissäätiö sekä Vitalia Säätiö.

AITTONIEMI: -Vitaalisen tiedän, mutta en tunne Vitalia Säätiötä.

Musta laatikko, 10.11.98/ PESÄLÄ (arkisto):
Tähtään europarlamenttiin…jne.

Vitalia Säätiön puheenjohtaja ei halua tulla haastatelluksi asiassa ja hallituksen muutkin keskustalaisjäsenet kieltäytyvät kunniasta saada kertoa mitä säätiö tekee. ------- Mutta sitten selviää. Kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä kertoo, että vanhusten palvelutalorakentamisesta on kyse. Hän on säätiössä poikkeuksellisesti kokoomuslaisena mukana, koska hän edustaa suhteita Espoon valtuustoon.

AKAAN-PENTTILÄ: - Sillä oli hyvä rakennuskohde Espoossa Matinkylässä, Kala-Matti –niminen suunnitelma ja sillä oli tarkoitus saada rahaa Espoon kaupungilta, Valtion asuntorahoitusta, toisaalta Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta…

SÄÄTIÖN SÄÄNTÖMUUTOSHAKEMUS: Säätiön ajamien hankkeiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada niihin yhteiskunnan taloudellista tukea.

Kyseessä on siis suomalainen säätiö, joka harrastaa hyväntekeväisyyttä toisten rahoilla: Säätiö ottaisi rahat yhteiskunnalta – tässä tapauksessa 50 miljoonaa - rakentaisi yksityiseen omistukseensa sata asuntoa ja esiintyisi hyväntekijänä. Vitalia Säätiön hanke jäi kuitenkin kiinni Raha-automaattiyhdistyksessä – nyt Tarveasunnot rakennuttaakin tontille asumisoikeusasuntoja.

Korvola: - Mitä tiedätte tästä säätiön taustalla olevasta Tarveasunnot OY:stä?
Eero AKAAN-PENTTILÄ: – No oikeastaan voi sanoa etten tiedä mitään muuta kuin se on rakennuttajayritys ollu ja ilmeisesti sen verran voitollinen, että heillä on sitten mahdollisuus ollut antaa tällainen peruspääoma tän säätiön tarkotuksiin.
Korvola: - Miksiköhän tää säätiö osaltaan omistaa tarveasuntoja?
Akaan-Penttilä: - Se voi olla, että sitä täytyy kysyä meiän asiamieheltä – sitä ei ole kyllä käsitelty meidän hallituksen kokouksissa.

On vaikea keksiä syytä tällaiseen vaivannäköön kerätä ja järjestellä yleishyödyllisen rakennuttajafirman osakkeita, firman, jonka osingoistakin määrää ensi vuoden vaihteen jälkeen maan hallitus. Tuottoa voi tietysti parantaa siirtämällä myynti- ja käyttörajoitusten alaiset arava- ja korkotukiasunnot konsernin toiseen nurkkaan ja vapaa bisnes toiseen – sitä mukaa kun vuokralaiset ovat asunnot maksaneet vuokrillaan ja valtio korkotuellaan – asunnoilla voi vasta tehdä vapaata kauppaa ja voittoja. Tie on kuitenkin hidas tosibisnekselle. Mutta on oikotiekin.

Korvola: - Mitäs määräyksiä yleishyödyllisten rakentajayhteisöjen siis tämmösestä koko konsernitason myymisestä pois on olemassa?
HIRVONEN: - Siitähän ei varsinaisesti ole näitten osakkeitten myynnistä, siinähän on erilaista toimintaa niin kuin jo tässä aikasemmin tuli esiin, että näitten osalta sinällään lainsäädäntösäädöksiä ole.
Korvola: – Eli tänä päivänä on mahdollista myydä yksi tällainen yleishyödyllinen konserni pois kokonaan?
Hirvonen: –Kyllä.
Korvola: – Kuka tahansa voi sen ostaa?
Hirvonen: – No siinä on tietenkin se, että se käytännössä tarkottaa sitä, että toinen yleishyödyllinen tai kunnat sen omistaisivat.

Hotelli Rivoli,Espoo/Reception :
…päivähuone, selvä joo, 3 henkeä
– onko tää kokoushuonetta…

Kevätkesä 97: Tarveasuntojen Tuomo Vähätiitto järjestää salaperäisen palaverin espoolaisen hotellin huoneessa. Paikalle saapuvat toisen yleishyödyllisen rakennuttajayrityksen neuvottelijat – periaatteessa kyse on tavanomaisesta yrityskauppakontaktista – tosin normaalia paljon salaisemmasta mihin vastapuoli koskaan on törmännyt.

Vähätiitto luovuttaa asiakirjamateriaalia – myytävänä voi olla koko firma, firman osia tai kohteita – ihan miten vaan - ja Vähätiitto pyytää tarjouksia. Myös muilta mahdollisilta ostajaehdokkailta on pyydetty vastaavia laskelmia, kertoo Vähätiitto neuvottelussa.

Palaveri oli päättynyt. Sovittiin vielä, että jos lisätietoja tarvitaan, yhteydenotot kotiin, ei firmaan.

Mikä olisi sitten Tarveasunnot Oy:n hinta?
Ilman yhtiön sisäpiiritietoja laskeminen on työlästä - mutta palkkaamamme asiantuntija käy läpi yhtiön tilinpäätöksiä ja asuntojen hintatilastoja: Lopputulos on shokeeraava – Tarveasuntojen velaton nettohinta on tänä päivänä arviolta noin 700 miljoonaa markkaa.

LASKELMA

Tarvitaan kuitenkin yksi varaus: Koska todennäköisiä ostajia olisi käytännössä vain kolme, toisin sanoen toiset yleishyödylliset rakennuttajat, se pudottaisi hintaa. Silti vaikkapa puolet 700 miljoonasta markasta riittäisi nostamaan yhden perheen Suomen superrikkaiden joukkoon ja poistamaan yhden poliittisen puolueen rahahuolet kertakaikkisesti. Katastrofin tuntua se toisi Huoltoliitolle – se teki todella huonot osakekaupat viisi vuotta sitten. – Uskomaton juttu ja onkin vielä pakko varmistaa.

Korvola: - Jos nyt tarveasunnot päätettäs myydä vaikka VVO:lle, siis se on mahdollista?
HIRVONEN: – Se on mahdollista.
Korvola: - Ja he päättävät hinnasta sitten keskenään.
Hirvonen: – Kyllä.

AITTONIEMI: – Minun mielestäni se on väärin. Se saattaa olla laillista, mutta se on väärin minun mielestäni, jos on kyse nimenomaan yhteiskunnan tukemasta asuntotuotannosta.
Korvola: – Vaikka esimerkiksi Keskustan rahoitusongelmat häipyisivät ikuisiksi ajoiksi?
Aittoniemi: – Se on sama minkä firman puolueen, ei sil oo mitään merkitystä. Minun mielestäni olis hyvä, että näitä asioita kyllä setvittäs oikeen perusteellisesti, nimenomaan näitä asuntotuotannon asioita ja niiden taustavoimien osalta, joista tässäkin nyt keskustellaan

Hintaa haarukoitiin ja laskelmia tehtiin, asia jäi kuitenkin lepäämään. Eikä myyjällä liene ollut kovinkaan kiire – vielä tämäkin vuosi on alalla hyvä, rakennuttaminen kannattaa loistavasti, vuokralaiset maksavat vuokria, valtio myöntää aravaa ja korkotukea ja yhtiön arvo lisääntyy hyvää vauhtia.

Korvola: - Kansanedustaja Hyssälä, olisin vielä halunnut kysellä siitä vaalirahoituksesta, olisiko teillä hetki aikaa…..
Liisa HYSSÄLÄ: - ……………………..

TEKSTI:
”Kiitämme kaikkia haastatteluista kieltäytyneitä, muistamattomia, tavoittamattomia ja aktiivisia harhauttajia – ilman teidän innoitustanne tämä ohjelma ei olisi koskaan syntynyt.”

toimittajana Ari Korvola

haastatellut:

Pauli Saapunki
kansanedustaja (kesk)

Esko Aho
puheenjohtaja, Suomen Keskusta rp.

Sulo Aittoniemi
kansanedustaja (kesk)

Hannu Hirvonen
neuvotteleva virkamies, Ympäristöministeriö

Marjatta Huuhtanen
toiminnanjohtaja, Huoltoliitto ry.

Jukka Vihriälä
kansanedustaja (kesk)

Eero Akaan-Penttilä
kansanedustaja (kok)

Liisa Hyssälä
kansanedustaja (kesk)