Hyppää pääsisältöön

Huumeongelman kiveä kovempi ydin: käsikirjoitus

Huumeongelman kiveä kovempi ydin

Julkaisemme käsikirjoituksesta työversion.

Nieminen: Huumeidenkäyttäjien määrä, huumeidenkauppiaiden määrä, huumerikosten määrä - kaikki on noussut.

Salminen: Se on selvä seuraus yhteiskunnan yleisestä huumetilanteesta. Sen mukaan kun meillä päihteidenkäyttö lisääntyy saman tien se heijastuu vankien tilanteeseen.

Helatorstai Helsingin keskusvankilassa Sörkassa. Vanginvartijoiden ja vankeinhoidon viranomaisten erikoiskoulutettu iskuryhmä ratsaa poliisin kanssa yhtä Suomen kovamaineisinta vankilaa. Tarkoin etukäteen salatulla yllätysiskulla etsitään huumeita, kännyköitä, puhelinkortteja muita kiellettyjä tavaroita Sörkan suljetulta osastolta.

Pyhäpäivän ratsia on kamppailua suomalaista huumeongelmaa vastaan. Mitä pahemmaksi salakuljetus, kauppa ja käyttö ovat yhteiskunnassa tulleet, sen vaikeammaksi on käynyt tilanne vankiloissa. Pelkät vankiloiden omat tarkastukset ja toimet eivät riitä, tarvitaan yhä tiukempia ja yllätyksellisempää keinoja. Viime vuonna ryhmä iski 28 kertaa 21 laitokseen.

Aaltonen: Samalla tavalla ku siviilissä on lisääntynyt nämä huumausaineiden käyttäjät ja takavarikot ja muuta, niin sama väki sitten tulee tuomiolle tänne vankilaan. Ja näistä rikollisista niin meillä on n.25% tällä hetkellä tässä vankilassa .. huumausaine päärikoksena. Elikä tää on tulevaisuuden kuva, et jatkuvasti enemmän ja enemmän tulee näitä olemaan.

Huumausaineongelma on kärjistynyt nopeammin kuin kukaan uskalsi vielä vuosikymmenen alussa ennakoida. Viime vuonna sekä huumerikosten että takavarikkoon saatujen aineiden määrä kasvoi noin 50 prosenttia. Eikä tahti ole alkuvuonna laantunut, päinvastoin Tullin tuoreet tilastot osoittavat, että pelkästään Etelä-Suomessa huumetakavarikot tuplaantuivat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Huumausaineita Etelä-Suomen tulliin jäi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 130 kiloa.

Salminen: Meillähän on kahdenlainen siirtymä tässä menossa. Toinen että kiinnijääneiden lukumäärä on noussut yli 9000:n viime vuonna ja päihdekuntoutusta tarvitsevien vankien määrä on lisääntynyt. Toinen asia on se että siinä on laadullinen siirtymä eli yhä enemmän käytetään amfetamiinia ja heroiinia jossa vierotus on vaikeampi ja jossa on vaikeampi päihderiippuvuus.

Huumetuomiota istuvien määrä on noussut tällä vuosikymmenellä ripeämmin kuin Nokian pörssikurssi. Tällä hetkellä jo 450 vankia kärsii tuomiota päärikoksenaan huumausaineet. Vankilaan on päätynyt ja päätymässä pääasiassa ammattimaista huumebisnestä pyörittävien rikollisten joukko.

Paakkala: Kovien huumausainerikollisten määrähän nyt ei varmaan, se varmaan riippuu, mitä sillä tarkoitetaan, niin jotakin kymmeniä jos puhutaan tämmöisistä kingeistä. Mutta suurin osahan on tietyst enemmän tai vähemmän heidän juoksupoikiaan.

Huumetuomittujen osuus korostuu, kun heidän määräänsä vertaa vankilukuun. Suomessa on nyt vankeja vähemmän kuin kertaakaan itsenäisyyden aikana, reilusti alle 3000. Väkilukuun suhteutettuna suomalaisvankiloissa on väljempää kuin missään muualla Euroopassa Kyprosta ja Maltaa lukuunottamatta. Edes vapaamielisinä tunnetuissa Ruotsissa ja Tanskassa ei ole päästy yhtä ymmärtävään kriminaalipolitiikkaan. Suomi on tyhjentämässä rangaistuslaitoksensa muista kuin väkivalta- ja huumerikollisista. Näin syntyy uusi tilanne: muurien sisällä kohtaavat väkivalta ja päihteet.

Aaltonen: Se lisää painetta sikäli, että meillä on erikseen näitä kauppiaita jotka hyötyvät sillä, että ne rahastavat näiltä muilta vangeilta ja saavat niitä koukkuun jakamalla ensin vähän ilmaista ja sitten alkavat rahoittamaan, taikka rahastamaan ja käyttävät omaisia, sukulaisia, ja muita sitten kiristyskohteina siinä.

Huumeet maksavat vankilassa aineesta riippuen kaksi kolme kertaa enemmän kuin katukaupassa. Kun tulli arvelee saavansa salakuljetuksista selville viidestä kymmeneen prosenttia, vankeinhoitoviranomaiset uskovat kykenevänsä tehostuvista etsinnöistä huolimatta vain jonkin verran parempaan tulokseen. Varovaisenkin arvion mukaan vankiloissa pyöritetään miljoonien markkojen huumekauppaa.

Vankilasta johdettu huumerikollisuus alkaa olla jo poliisille tuttua. Tutkinta on jo muutamassa suuressa jutussa jäljittänyt huumeketjun alkupään muurien sisäpuolelle. Jokin aika sitten vankilasta ohjattiin laajaa huume- ja kostoliigaa. Sen pitkää tuomiota istuva johtaja on sijoituspaikkojen jatkuvasta kierrätyksestä ja tiukasta valvonnasta huolimatta kyennyt pitämään yhteyksiä ulkomaailmaan. Liiketoimia on hoidettu mm. tekstitelevision ilmoitussivujen avulla.

Parhaillaan tutkinnassa on toinen suuri juttu, jossa tiilimuurilla ei onnituttu rajoittamaan laittomia toimia. Päätekijä oli yhteyksien katkaisemiseksi otettava vankilasta säilöön poliisiputkaan. Vaatimus sai pakkokeinoista päättäneen tuomioistuimenkin ymmälleen.

Paakkala: Kyseessä on Virosta johdettu amfetamiinikauppa. Eräässä eteläsuomalaisessa vankilassa oli huumetuomiota kärsivä vanki, joka oli nimenomaan puhelimen välityksellä junaili huume-erien vastaanottoa ja jakelua pääkaupunkiseudulla.

Matkapuhelimista on tullut yksi vankilan vaikeimmin valvottavista asioista. Jos puhelimen onnistuu saamaan muurin sisäpuolelle, siihen voi sim-kortteja vaihtelemalla hankkia useita eri numeroita puhelinkuuntelun ja televalvonnan välttämiseksi.

Paakkala: Kun poliisi saa keinoja millä päästä rikollisten jäljille niin rikolliset pyrkii tuomaan uusia eli säilyttämään kenties sen etumatkan minkä poliisi on kenties kuronut kiinni. Eli tässä tapauksessahan varmaan tullaan näihin vuonna -95 tulipoliisille mahdollisuus puhelinkuunteluun ja televalvontatiedot oli mahdollista saada Käytännössähän tilanne on olut se, että oikeastaan vasta viime vuonna tämä puhelinkuuntelu lähti noin teknisellä tasolla toimimaan, että sitä voitiin hyödyntää.

Uusi ongelma ovat nykyisin kännyköihin saatavat kertakäyttöiset älykortit, joihin ennakkoon ladataan puheaikaa. Puhelinautomaateista tutun järjestelmän tavoin tällaisessa ns. easy card -kortissa ei tarvita haltijan tietoja. Kun puhelut on maksettu etukäteen, ei tarvita laskutusta eikä soittajan henkilötietoja.

Paakkala: se aiheuttaa aikamoista kiirettä poliisillakin, koska aina joudutaan hakemaan uusi lupa uudelle kortilla jos se pystyään ylimalkaan saamaan selville että kortti on vaihtunut.

Suljetuissa vankiloissa rangaistustaan kärsivät saavat pitää vain sovitun määrän rahaa. Se johtaa vääjäämättä päihteidenkäyttäjien velkaantumiseen. Vankien keskinäisiin kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu, että saatavat peritään keinoja kaihtamatta. Velat on maksettava joko rahalla tai palveluksilla. Sellaiseksi käy esimerkiksi loman käyttäminen huumeiden tai muun tavaran salakuljettamiseen

Kopra: Tietysti se näkyy tässä päivittäisissä elämässä. Se näkyy päihtymisinä, se näkyy erilaisina asioina, joilla niitä ilmeisesti päihdevelkoja yritetään periä ja siihen liittyvänä väkivaltaisuutena ja se omaisten tuskana ja yhteydenottoina siitä miten velkojen perinnät toteutetaan ja mitä uhkailuja niihin liittyy omaisten suhteen tän tyyppisinä asioina, ihan konkreettisena.

Aaltonen: Ja nämä päätekijän, ammattimaiset rikolliset, he eivät itse syyllisty näihin, koska heillä yleensä ei oo lomia, eikä mahdollisuutta päästä ulkopuolelle, vaan he käyttävät sitten pakotteina näitä, tämmöisiä vähän lyhyempituomiollisia ja vankeja joita ei osata täällä muka epäillä mistään pahanteosta.

Maan kolmessa kovimmassa linnassa Sörkassa, Riihimäellä ja Kakolassa on jo omat osastonsa vangeille, jotka oman turvallisuutensa vuoksi haluavat eristäytyä muista. Yleisin syy pelkäämiseen ovat ylivoimaisiksi kertyneet huumevelat.

Pelkääjä: Sehän on yleensä niin että ensimmäinen ja toinen kerta on ilmanen, vissiin, ja sitten aletaan periä maksua. Kokeiluerä aina ilmaiseksi.
Tervo: Oliko sulla näin?
Pelkääjä: Kyllä se oli näin että ilmaseksi annettiin ja sitten ruvettiin maksuu vetään.
Tervo: Otitko velaksi?
Pelkääjä: Kyllä mä otin. Mulla jäi niitä kolme neljä tonnii suurinpiirtein.
Tervo: Et pysty maksamaan niitä?
Pelkääjä: En mä pysty millään

Näiden velkojen vuoksi hän on istunut yli kaksi vuotta vapaaehtoisessa erityksessä. Sörkan pohjoissiivessä sellit ovat kiinni 23 tuntia vuorokaudessa.

Pelkääjä: No uhkaus kirjeitä rupes tulemaan tuohon pohjoiseen… et emmä tiedä että mitä ne nyt sitten tuolla suunnittelee.
Tervo: Minkä tyyppisiä uhkauskirjeitä?
Pelkääjä: Siinä oli että käsi katkaistaan tai puukotetaan tai tämmöisiä.

Salminen: Olen ajatellut että tällaisen pelkääjän joka istuu sellissään 23 tuntia vuorokaudessa joka ei uskalla käydä lomalla ei edes jouluna, hänen vankeusrangaistuksensa muodostuu kyllä huomattavan paljon kovemmaksi kuin sellaisen henkilön joka häntä uhkailee, joka käyttää lomaoikeuksiaan ja yhteyksiään. Ehkä pitäisi enemmän jo tuomioistuintasolla käyttää tuomiovaltaa siihen että rikoksensa jo selvittäneiden henkilöiden tuomiot eivät olisi saman suuruisia kuin niiden jotka sitten väistämättä uhkailevat

Tervo: Kuinka paljo se vaikeuttaa sun vankilassaoloa, että sä vapaaehtoisesti joudut olemaan eristyksessä tai suljetulla osastolla?
Pelkääjä: No kyllä se aika paljon vaikeuttaa.
Tervo: Minkä tyyppisiä asioita jää pois?
Pelkääjä: Noo niin kuin nuo duunihommat. Olisi kiva tehdä hommia mutta kun ei pysty menemään tuonne normaalille osastolle.

Vankeinhoidon vastattavana on 2800 tuomittua 24 laitoksessa joissa on yhteensä yli 8000 hehtaaria tilaa. Vankiloiden työtoiminnan budjetoitu liiketoiminta on runsaat 80 miljoonaa markkaa vuodessa. Näissä oloissa täydellinen kontrolli ei ole mahdollista.

Aaltonen: Konstit on monenlaiset ja aina ku yks reikä tukitaan niin aina löytyy jostain sitten korvaava, koska täällä ei eletä niinku pullossa, täältä käydään lomalla ja täältä käydään käräjillä ja käydään sairaaloissa sairastamassa ja muuta. Elikkä liikenne on suhteellisen kova tosta vangeilta ulospäin ja sisäänpäin.

Huumeita kulkeutuu vankilaan pääasiassa lomavankien ja vierailijoiden mukana. Salakuljetusten selvittämistä on vaikeuttanut vankeinhoidolta puuttuneet toimintavaltuudet. Sen mitä tulli voi tehdä rajalla kenelle tahansa risteilyltä palavalle, ei onnistu vankilan henkilökunnalle. Laitokseen saapuvan on saanut tutkia vain erityisen perustellusta epäilystä ja silloinkin vasta poliisin virka-avulla.

Aaltonen: Me voidaan edelleen tarkistaa niinku vangin vaatteet, kengät, termospullot, televisiot, sellit ja kaikki muut, mutta itse vankiin meillä ei ole oikeutta koskea, ei tukkaan ei suuhun, ei peräsuoleen ei tämmöisiin, eikä edes tämmöisiin, mihinkään mikä on vangin tämmöistä omaa, elikkä ulostekin on vielä tällä hetkellä, että me ei saada tarkistaa vangin ulostetta, että tuleeko sieltä mukana jotain laitonta vai ei. Mutta nyt ensimmäinen kuudetta tulee voimaan tää uus rangaistusten täytäntöönpano laki joka mahdollistaa sitten sen, että vankilan johtaja tai hänen sijaisensa niin voi määrätä vangin suoraan tämmöiseen henkilökatsastukseen jonka tekee sitten lääkäri ja tarkastaa sitten onko mitään luvatonta sisällä.

Salminen: Me jatkuvasti tiedämme että vankiloista takavarikoitiin yli neljä kiloa huumausaineita viime vuonna useiden miljoonien arvosta ja kiinni jäi satoja vankeja huumeiden hallussapidosta ja käytöstä. Tähän saakka ei ole ollut oikeutta muuta kuin virka-avun saatiin poliisilta. Ehdottomasti olisi pitänyt aikaansaada jo aikaisemmin nämä valvontavaltuudet.

Vankilaan tuleva on voitu kuljettaa automaattisesti metallinpaljastimen läpi. Mutta esimerkiksi huumeet paljastavaa läpivalaisua ei ole voitu käyttää. Hanketta vastustaa terveydenhuoltohenkilöstö, joka pelkää, että röntgenin käyttö vaarantaa vangin ja hoitohenkilöstön välisen hoitosuhteen.

Aaltonen: Meillä on asianmukaiset laitteet ja henkilökuntaakin, mutta tässä on nyt tämmöinen ristiriita siitä, että terveydenhoitohenkilökuntaa ei saada käyttää tämmöiseen tarkastustoimintaa, että siitä on ehdoton kielto, elikkä meidän täytyis sitten palkata siihen erilaisia tarkastajia jotka ovat saaneet koulutuksen röntgenlaitteiden käytöstä ja muuta.

Huumeongelma pakottaa viranomaiset myöntämään, että vangit eivät ole samanlaisia. Niinpä heitä ei pitäisi kohdellakaan vain yhdellä ja samalla tavalla.

Salminen: Meillä on varmasti kolmen sortin vankeja. Niitä joilla rikos on valittu elämäntapa ja jotka pyrkii ammattirikollisen rooliin, sitten niitä jotka kokevat vahingossa kokevat joutuneensa vankilaan joidenkin törmäilyjen vuoksi ja sitten sellainen sosiaalisesti syrjäytyneiden joukko, joilla kysymys ei ole sen paremmin tahdosta kuin vahingostakaan, vaan joiden on vaikea hakea sitä normaalin elämän muotoa.

Uutena tavoitteena on erityttää vangit tiukemmin toistaan. Se lisää joidenkin kontrollia, mutta antaa muille mahdollisuuden irtaantua hallitsevasta alakulttuurista.

Kopra: Meillä se tarkoittaa nyt lähinnä sitä, että kun tässä on tää mistä tässä on eteenpäin mentykin että meillä on sellaisia vankeja jotka haluavat pitää hallinnassa tätä yhteisöä ja jotka haluavat irtautua tästä jollakin tavalla. Jos täällä ollaan yhtenäisesti niin silloin se tarkoittaa sitä että ne vankien alakulttuuriin liittyvät asiat hallitsevat elämää siellä vankilassa. Meidän tarkoitus on saada tietysti osittain se meidän hallintaan..

Kun vankien liikkumista Riihimäen keskusvankilassa rajattiin, valtaa ja väkivaltaa käyttävien asema kävi hankalammaksi. Seurauksena on ollut istumalakkoja ja mielenilmauksia.

Kopra: Sitä on pyritty rajoittamaan ja sitä on rajoitettu. Ja ne ovat varmasti ihan suoraa seurausta siitä. Tämä joukko joka haluaisi hallita ja haluaisi tietyllä tavalla määritellä niitä ehtoja miten vankilassa eletään ovat reagoineet juuri tällä tavalla. Näin me olemme sen tulkinneet.

Ammattirikolliset pyritään eristämään muista vangeista omille osastoilleen. Kovimmille tekijöille suunnitellaan lisäksi erillistä turvaosastoa. Ensimmäisen Sörkkaan sijoitettavan suunnitelma on valmis, ja rakentaminen odottaa budjettirahoitusta

Aaltonen: Tää on ollut jo pitkään esillä useamman ministerin aikana, kun oikeusministeriöitä on ollut, niin tässä on 5 viimeistä oikeusministeriä pitäneet sitä erittäin tarpeellisena ja välttämättömänä. Mutta tietysti tää, ymmärtää nää valtion rahatilanteen, niin se ei nyt oo niitä ensimmäisiä kohteita ollut mitä olis … rakentaa, mutta ajanmittaan niin uskoisin, että se on ihan välttämätön pakko olla Suomessakin

Sörkkaan rakennetaan 12 hengen osasto, jossa vangit eristettään täydellisesti toisistaan. Samaan tilaan edes kuulo- tai näköyhteyteen ei olisi minkäänlaista mahdollisuutta päästä. Vastaavaa osastoa suunnitellaan Vantaalle kaavailtuun uuteen lääninvankilaan, Riihimäelle ja Turun keskusvankilaan Kakolaan.

Aaltonen: Se on pääsääntöisesti tarkoitettu näille jenginjohtajille jotka jatkavat tätä rikollista toimintaa ja alistavat muita vankeja täällä vankilassa. Mutta myös sitten näille, jotka ovat erittäin vaarallisia ja aiheuttavat tämmöistä laitosjärjestyksen jatkuvaa epäsäännönmukaisuutta ja rikkomuksia

Vankihaasttatelu (puuttuu).

Päihteettömyyttä ollaan ajamassa keskeisimmäksi osaksi tämän päivän vankeinhoitoa. Kuntoutukseen halukkuutta ja motiivia mitataan säännöllisillä vankien vastaanotoilla. Tällaisia pitävät vankilan oma henkilökunnan lisäksi myös vankeinhoidon ylin johto, viimeksi viikko sitten Riihimäen keskusvankilassa.

Vankihaastattelu (puuttuu).

Salminen: Olen käyttänyt tuommoista tupakkalakkoesimerkkiä, kuinka paljon ihmiseltä vaatii tahdonvoimaa jonkun niin turhan asian kuin tupakanpolton lopettaminen. Jos ajatellaan että päihdekierteessä oleva rikoksia tehnyt henkilö lopettaa tämän kierteensä, se vaatii kokonaan uuden suhteen päihteidenkäyttöön, se vaatii kokonaan uuden henkilö- ja tuttavapiirin, hänet pitää voida asuttaa kunnollisiin oloihin, hänellä pitää olla ammatti ja toimeentulo ja hänellä ylipäätään pitää olla mahdollisuus selvitä jota vankilakierre ei varmaankaan helpota. Yhteiskunnan pano tarvitaan vahvana siihen että ylipäätään niille henkilöille, jotka eivät halua olla ammattirikollisia tarjotaan mahdollisuus uuden elämän aloittamiseen.

Salminen: Niin kauan kuin on kysymys rikosten esitutkinnasta, syyttämisestä, tuomioistuinlaitoksen toiminnasta niin silloin on kysymys puhtaasti rikosprosessista, mutta silloin kun tullaan vankilaan täällä tilanne muuttuu aivan toisenlaiseksi. Tämä on yhä enemmän sosiaalipolitiikkaa, päihdekuntoutusta ja toimintaa sen asiaan eteen että vanki voidaan myydään yhteiskuntaa yhteiskuntakelpoisena ihmisenä.

Ohjelmaan kuuluu, että kaikista avolaitoksista on tehty päihteettömiä. Väljempiin oloihin päästäkseen vangin on kuljettava pitkä tie ja sitouduttava selkeisiin pelisääntöihin.

Rissanen: Sillä pyrittiin siihen että meillä on ehkä kerrankin mahdollisuus vaikuttaa vankien alakulttuuriin että mehän olemme tekemisissä hyvin tiukan alakulttuurin kanssa eli vankien alakulttuurin kanssa johon sitten vielä yhdistyy päihteidenkäyttäjien alakulttuuri. Länsimaisen ajatustavan mukaan mehän ei voida aivopestä näitä eikä lähteä muuttamaan, mutta me voidaan antaa eväitä ja mahdollisuuksia lähteä muuttumaan että jos joku haluaa hypätä ulos tästä oravanpyörästä.

Salminen: Vanki on subjekti. Hän sen päättää mitä hän tulevaisuudellaan tekee. Monesti on havaittu , että joskus aloittava päihteidenkäyttäjä ei ole motivoitunut minkäänlaisiin hoitomalleihin tai terapiamuotoihin. Täytyy ihmisen mennä tarpeeksi syvälle pettyäkseen siihen elämäntapaansa ja sitten monta kertaa ollaan tällaisen henkilön kanssa niin myöhässä että häneltä käytännössä on evätty kaikki normaalin elämän mahdollisuudet.

Myös näille kaikkein vaikeimmassa kierteessä oleville on oma kuntoutusohjelmansa. Se on Keravan nuorisovankilassa vedettävä Kisko-projekti. Yksi Kisko-projektiin osallistuvista on huumekaupasta pitkää tuomiota sovittava kolmekymppinen helsinkiläinen, jolla puolet elämästä on kulunut päihde- ja rikoskierteessä.

Kiskolainen: Mä olin niin tukossa elämäni kanssa, että mä näin että ei ole enää tuolla tiellä kulkemista. Mulla koko elämä rakentui ystävyyssuhteineen, harrastuksineen niin kaikki ne kontaktit oli huumemaailmassa niissä ihmisissä. Ja harrastuksissa - mä kävin ampumakerhoilla ampumassa ja ne kaikki liittyi sen elämäntavan ympärille. Toki mulla oli perhe rakentunut mutta kaikki nää perhetututkin jollakin tavalla liitty tähän. Elämätavan ympärille.

Nieminen: Se tarkoittaa sitoutumista elämänikuiseen projektiin pysyä päihteistä ja lääkkeistä erossa ja sen toteutus alkoi runsas kaksi vuotta sitten. Siviilissä hyväksi koetun mallin mukaisesti ja me ollaan oltu siihen todella tyytyväisiä

Puhutaan 12 askeleen ohjelmasta, joka tarkoittaa että kun kaikki nää 12 askelta on otettu niin sen jälkeen ollaan hyvin pitkällä.

Tervo: Mitä se edellyttää tää kisko-projekti?
Kiskolainen: Halukkuutta. Sitä että mä, mä haluun irti tästä elämäntavasta. Mun osaltani se vaatii, että mulla motiivit kunnossa. Mäen enää halua jatkaa. Tätä ei pysty käymään heppoisin perustein. Kyllä pitää olla valtavasti halukkuutta muuttaa elämäänsä. Kyllä tämä niin kova koulu on.

Nieminen: Jokaisesta käytöstä tai retkahduksesta niin kuin yleiskielessä puhutaan joutuu uloskirjoitetuksi, mutta mahdollisuus palata ja aloittaa se ohjelma alusta on olemassa, mutta tää on varsin ehdoton että virheistä jotka liittyy päihteiden käyttöön tai väkivaltaan tai muuhun siihen mihin on sitoutunut joutuu välittömästi pois tästä ohjelmasta

Kiskolainen: Tää on totaalinen uusi alku. Tästä vaan lähdetään rakentamaan elämää uudelle pohjalle. Kyllä se tuntuu aika kovalta, miettii että mä lähden tässä iässä keskiasteen koulutukseen junioreiden keskeltä ja mitä siin sitten tuleekin vastaan. Kyllä tässä on vielä monta vuotta täitä eteenpäin. Mutta mä otan tän haasteena vastaan ja menen hyvin optimistisesti eteenpäin.

Nieminen: Se prosentti joka jaksaa käydä tämän läpi ja miten heillä on mennyt jatkossakin seurataan tässä projektissa. Ja se on toki vuosien mittainen ja se mitä siviilikiskosta kokemuksia niin selviytymisprosentti on todella korkea. Ei ole mitään syytä olla uskomatta tähän. Mutta malli on vaativa. Se vaatii varsin motivoitunutta kaveria. Se ei kaikille sovi.

toimittajana Jouni Tervo

haastatellut:

Kirsti Nieminen
Johtaja
Keravan Nuorisovankila

Esko Aaltonen
Johtaja
Helsingin keskusvankila

Jukka Rissanen
Apulaisjohtaja
Helsingin keskusvankila

Jaakko Kopra
Vt. johtaja
Riihimäen keskusvankila

Raimo Paakkala
Rikoskomisario
Helsingin huumetoimisto

Markku Salminen
Ylijohtaja
Vankeinhoitolaitos