Hyppää pääsisältöön

Traumaterapia

Traumaattinen stressihäiriö

Trauman kokeneet ihmiset muistavat joko liian vähän tai liian paljon. Traumaattisen stressin tutkimuksen uranuurtajan amerikkalaisen tohtori Bessel van der Kolkin mukaan traumaattiset tapahtumat tallentuvat ihmisen muistiin epätavallisesti.

- Pahoja traumoja kokeneiden ihmisten sydän särkyisi, jos he muistaisivat kaiken. Siksi pahimmat muistot tallentuvat aivoihin tavallisen muistin ulottumattomiin, ei-kielelliseen muotoon, hän sanoo.

Vanhat traumat, kuten insesti, perheväkivalta, koulukiusaaminen saattavat purkautua vasta vuosikymmenten jälkeen pelkoina tai pahana olona. Ihmisen ruumis muistaa, vaikka aivot ovat sulkeneet kauhukuvat sanattomaan säilöön. Muistikuvat, joista ei voi puhua ja joita ei voi käsitellä, lokeroituvat kipeäksi kohdaksi. Mutta ne eivät jätä ihmistä rauhaan.

Miten tunnistaa ja hoitaa trauma

Bostonin yliopiston psykiatrian professori Bessel van der Kolk on elämäntyönään tutkinut traumaattista stressiä. Hänen tutkimuksensa palvelee niin tuoreiden kuin vanhojen traumojen tunnistamista ja hoitoa, mutta painopiste on vanhassa, jo lapsuudessa syntyneessä alitajunnan kivussa. Kriisityön yleistyttyä tuoreet traumat tunnistetaan entistä helpommin ja niiden stressivaikutukset ovat yleensä helposti havaittavissa, koska yhteys trauman aiheuttajaan on lähellä. Sen sijaan vanhojen traumojen tunnistaminen on vaikeampaa. Esimerkiksi Suomessa kompleksista traumaperäistä stressihäiriötä ei ole juurikaan diagnosoitu, vaikka kansainvälisten tutkimusten mukaan mielisairaanhoidossa olevista potilaista noin 15 prosenttia kärsii tästä häiriöstä. Traumaattisesta stressihäiriöstä kärsivät ihmiset ajautuvat masennuksineen, ahdistuksineen ja paniikkioireineen mielenterveyspalvelujen piiriin, jossa ei välttämättä häiriötä tunnisteta tai ainakaan erityishoitoa ei osata antaa.

Trauma näkyy aivoissa ja sairastamisessa

Traumatisoituneet sairastavat ruumiillisesti enemmän kuin muut ilman, että sairastamisen todellista syytä tunnistetaan, koska trauma vaikuttaa myös immunologiseen toimintaan. Henkilö on usein jatkuvassa ylivireystilassa, sillä elimistö erittää erilaisia stressihormoneja tavallista enemmän. Painajaiset, epämiellyttävät muistikuvat tilanteesta sekä unettomuus voivat vaivata jatkuvasti. Trauma näkyy myös aivoissa. Tietokonekuvauksilla traumatisoituneiden aivotoimintaa tutkinut Bessel van der Kolk on selvittänyt erityisesti EMDR-psykoterapiamenetelmän vaikuttavuutta. EMDR-menetelmässä käytetään silmien liikettä traumamuistojen työstämisessä. Kun voimakkaan tunnetilan vaikutuksesta traumamuistiaines on tallentunut sanattomaan muotoon ja muistiverkostoon aivoissa, auttavat silmien liikkeet ilmeisesti niiden verkostojen yhdistämistä sanallisiin, tavallisiin muistiverkostoihin. Vastaavalla tavalla alitajuista työskentelyä tapahtuu REM-vaiheen aikana unessa. EMDR-menetelmän avulla koteloitunut trauma saadaan purettua, sillä aivojen PET-tietokonekuvausmenetelmän avulla ennen terapiaa aivoissa olleet "mustat aukot" eli alueet, joissa ei ole ollut normaalia aineenvaihduntaa ovat palautuneet normaaleiksi.

EMDR-terapeutteja koulutetaan parhaillaan

Suomen ainoa psyykkisten traumojen hoitoon erikoistunut keskus sijaitsee Oulussa. Sitä johtaa psykologi, psykoterapeutti Soili Poijula, joka on myös organisoinut EMDR-terapeuttien koulutuksen Suomessa.
- Olisi aina parempi, jos trauma voitaisiin hoitaa ja työstää tuoreeltaan. Hoitoa vaativa trauma voi olla mikä tahansa äkillinen, negatiivinen tapahtuma ja kokemus, jolla on ollut voimakas vaikutus psyykeelle. Usein tapahtumaan liittyy kuolemanvaara, kuten esimerkiksi pahoinpitely, itsemurha, läheisen kuolema tai vaikkapa silminnäkijänä oleminen onnettomuudessa, Soili Poijula Traumaterapiakeskuksesta Oulusta kertoo. Parhaillaan Suomessa koulutetaan 150 terapeuttia, jotta traumaattisesta stressihäiriöstä kärsiviä ihmisiä voitaisiin auttaa paremmin. Lisäksi maaliskuun alussa avataan toinen Traumaterapiakeskus Helsingissä. (Silmänliikehoito eli EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessin eli silmänliikkeen poisherkistäminen ja uudelleenprosessointi)

toimittaja
KARIN MARIOLA

ASIANTUNTIJAT:
BESSEL VAN DER KOLK
PSYKIATRIAN PROFESSORI
BOSTONIN YLIOPISTO

SOILI POIJULA
PSYKOLOGI, PSYKOTERAPEUTTI
TRAUMATERAPIAKESKUS
OULU

puh: 08-340 848
TRAUMATERAPIAKESKUKSEN NETTISIVUILTA
LÖYTYY MUUN MUASSA ITSEHOITO-OHJEITA
http://www.netppl.fi/~crisis/
Nuorten suru- ja traumasivut
http://www.poru.net