Hyppää pääsisältöön

Alkoholi ja raskaus

Alkoholi ja raskaus on arka aihe, josta moni kantaa syyllisyyttä. Silti 2/3 suurkuluttajista pystyy vähentämään alkoholinkäyttöään, jos asiaan puututaan. Pari-kolme olutta päivässä ei näy päällepäin, joten neuvolassa näitä äitejä ei välttämättä edes tunnisteta. Äidin nauttima alkoholi läpäisee helposti istukan ja kulkeutuu sikiöön. Sikiön veren alkoholipitoisuus nousee nopeasti äidin tasolle, mutta alkoholin palaminen on äidin maksan varassa. Moni odottava äiti murehtii, mitä raskauden alussa nautitut oluet ja viinilasilliset vaikuttavat sikiöön. Apulaisylilääkäri Erja Halmesmäki HYKS:in Naistenklinikalta sanoo, että vaikutus riippuu sekä nautitun alkoholin että käyttökertojen määrästä. -Jos repsahtaa yhtenä iltana, sillä ei ole merkitystä, mutta jos juhlimista jatkuu viikonkin, ei voi taata etteikö se vaikuttaisi sikiön kehitykseen. Sikiön raajat ja elimet muodostuvat 12 ensimmäisen raskausviikon aikana, mutta vaikutusta ei voi nähdä ultraäänikuvassa.

Kuinka paljon on liikaa?

Alkoholinkäytön turvallisena rajana odottaville äideille pidetään 1-2 annosta viikossa. Jo 8:sta 10:een viikkoannosta riittää hidastamaan sikiön kasvua. Runsaana jatkuva alkoholinkäyttö johtaa kehityshäiriöihin. Keskenmenon riski on viisinkertainen kohtuukäyttäjiin verrattuna. -Jos juo 2-3 kaljaa päivässä läpi raskauden, lapsi voi syntyä pienipainoisena, pienipäisenä ja hänen kehityksensä viivästyy myöskin syntymän jälkeen. Äidin runsaalle alkoholinkäytölle altistuu noin 600 sikiötä vuosittain. Heistä puolella on syntyessään alkoholista johtuva keskushermoston pysyvä toimintahäiriö. Lapset ovat kärsimättömiä, helposti ärtyviä ja levottomia. Myöhemminkään tarkkavaisuus ei riitä normaaliin koulutyöhön. Vakava sikiöalkoholivaurio leimaa lapsen koko loppuiäksi. Pienikasvuisuuden lisäksi tyypilliset kasvonpiirteet on helposti tunnistettavissa kaikissa ikävaiheissa.

Neuvolassa olisi asiaa kysyttävä suoraan

-On hyvin tavallista, että nainen joka juo esimeriksi 2-3 olutta päivässä, ei itse tule ajatelleeksikaan että juo liikaa. Tämän tyyppinen juominen ei näy edes päällepäin. Halmesmäki korostaa, että terveydenhoitajan, kätilön tai lääkärin tulisi ottaa odottavan äidin alkoholinkäyttö esille. Koska asiaa ei kysytä suoraan ja täsmällisesti, neuvola tunnistaa vain joka neljännen suurkäyttäjän. Varsinaisten alkoholistiäitien hoidossa ongelmana on, ettei äidille tule selvää hetkeä, jolloin asiasta voitaisiin järkevästi keskustella. Tällaisissa tapauksissa Halmesmäki näkee edes lyhyen pakkohoidon ainoana mahdollisuutena. -Toisinaan kuulee kommentteja, että pakkohoito riistää yksilönvapautta, mutta onhan myös naisen oman edun mukaista jos hän pääsee kuiville ja jos lapsi syntyy terveenä tai edes lievemmin vammautuneena kuin vaikeasti kehitysvammaisena.

Päihdehuoltolakia pitäisi muuttaa

Suomen lain mukaan sikiö saa yksilön perusoikeudet vasta syntymähetkellä. Sitä ennen sikiö on osa äitiä ja sikiön terveys osa äidin terveyttä. Päihdehuoltolain mukaan äiti voidaan toimittaa pakkohoitoon jos tämän henki tai terveys on vaarassa. Miksi pakkohoitoa ei käytetä? -Sopii kyllä kysyä miksi meillä ei ole sellaista lakia, joka selkeästi määrittelisi milloin pakkohoitoa saa käyttää ja jos meillä olisi laki, niin sitten pitäisi olla sellainen hoitopaikka, johon nämä äidit voitaisiin ohjata. Alkoholiongelmaisia äitejä hoidetaan mm. Oulunkylän ja Turun ensi- ja turvakodeissa. Niissä korostetaan äidin vapaaehtoista hoitoon hakeutumista. Usein se tapahtuu vasta synnytyksen jälkeen, kun vaihtoehtoja on enää hoitoon hakeutuminen tai vauvan huostaanotto. -Alkoholinkäyttö herättää raskaana olevissa naisissa muutenkin syyllisyyttä ja häpeää, joten puheet pakkohoidosta voivat estää hoitoon hakeutumista tai ainakin vaikeuttaa sitä, sanoo projektipäällikkö Maarit Andersson Ensi- ja turvakotien liitosta. Andersson muistuttaa, että ensikotihoidossa äitiä motivoidaan hoitamaan itseään ja lastaan, ja usein kaikki päättyy lopulta hyvin, eikä huostaanottoon tarvitsekaan ryhtyä./.

Toimittaja: MIKKO JUNES

Lisätietoja:
A-KLINIKKASÄÄTIÖ, (09) 622 0290
ENSI- JA TURVAKOTIENLIITTO RY., (09) 454 2440,
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

HYKS:in Naistenklinikan HAL-poliklinikka (09) 471 2854
OULUNKYLÄN ENSIKOTI (09) 728 3586
TURUN ENSIKOTI PINJA (02) 278 1200

Kirjallisuutta:
Erja Halmesmäki:
Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa,
Stakes 1999

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 17.11.2015