Ahti KUSTULA: - Tämä on kyllä minulle aivan uusi tapaus.
Korvola: – Näitten seinien sisäpuolella on syntynyt Tuntematon sotilas.
Kustula: – Hyvä kirja muuten.
Korvola: – Jaa, olette sitä mieltä, se on tullut luettua.
Kustula: – Kyllä ja monesti.
Veikko PIHLAJAMÄKI: – Kyllä poikkeiltiin Linnalla kylässä ja tosiaan hän kun mielellään luki sitä kävijöille. Siinä oli siis niin joka ikinen sivu täyttä tavaraa.
Työpäivän päätteeksi kolme sivua illassa – työ alkaa kesällä 1953 ja seuraavana vuonna syyskuun 26. Väinö Linna postittaa Helsinkiin 367 liuskaa.
LINNAN KIRJE 26.9.1954 –Oheisena seuraa teokseni Sotaromaani, jota tarjoan kustannettavaksenne…
Helsingin Bulevardilla käsikirjoitus esiluetaan kahdessa päivässä. WSOY:n kirjallisen toimiston lausunto on jatkon kannalta enteellinen: sotilaat ovat karrikoituja, upseerit tomppeleita, kirjoittajan asenne katkera ja jälkiviisas, liikaa murretta.
LUKIJA: Tällaisenaan en uskaltaisi puoltaa teosta julkaistavaksi: suomalaiset eivät käsittääkseni yleensä näe 10 vuotta sitten päättynyttä sotaa tällä tavoin.
Linna saa kuitenkin pääjohtaja Yrjö A. Jäntin kehuvan kirjeen jossa ongelmat sivuutetaan kevyesti: Siellä täällä tehdään aivan pieniä, kaikkein pahimpien sotilaskarkeuksien pyyhkimisiä, mutta tietysti yhdessä kirjailijan kanssa. Linna myöntyy.
LINNAN KIRJE: Tietysti olen valmis joihinkin pieniin poistoihin edellyttäen, että ne uhrataan ainoastaan hyvälle maulle.
Pääjohtajan suuntaviivojen mukaan poistot tekee kustantamon pääkielentarkastaja maisteri Asser Jokinen. Nyt on kiire, kirja on saatava vielä joulumarkkinoille.
Marraskuun alussa kirjailija kokee järkytyksen: vastoin ennakkopuheita kokonaisia kappaleita ja sivuja tärkeimmästä päästä on yliviivattu, neuvottelematta ja enää ei ehdi tehdä muutoksia.
PIHLAJAMÄKI: - Mutta silloin kun Linna luki valmiiksi pätkittyä – siis mikä se on se korrehtuuri, joka oli …
Korvola: - Taittovedos.
Pihlajamäki: - …taittovedosta niin silloin hän äkäili sitä seikkaa, että sieltä on poissa osia, vuorosanoja.
LINNAN KIRJE kustantajalle 12.11.1954: Mutta on joitakin kohtia, joiden poistamiseen minä puolestani en löydä minkäänlaisia perusteluja.//Olen havainnut, että kaikki mahdollinen romaanin mukana esiin tulleisiin yleisiin kysymyksiin suuntautunut arvostelu on tarkasti pyyhitty pois. Joidenkin asiattomuuksien suhteen se on ollut paikallaan, mutta sen mukana on mennyt sellaista, jonka olisin halunnut sanoa.
Jorma KAIMIO: - En ole koskaan pitänyt käsikirjoitusta käsissäni, mutta kustantamossa tietysti kiertää paljon kertomuksia Väinö Linnasta ja myöskin näistä poistoista.
Mitä Linna olisi halunnut sanoa ja miten häntä sensuroitiin selviää tietysti alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Kustantajalla sitä ei ollut eivätkä Linnan lapset ole nähneet sitä koskaan. Saan vihjeen, että se olisi Tampereen yliopiston kirjastossa.
Korvola: - Missäs alkuperäinen on?
Eila Knuuttila: – Alkuperäinenhän on Linnan arkisto…tuota..hetkinen.
Korvola: - Onko se hukassa?
Knuutila: – Siis heh, se ei oo ainakaan Tampereen yliopistossa, siis mä sanoisin, se on Kansallisarkistossa…
Varpio tuo käsikirjoituksen: Jaaha - ruskettunut…
Käsikirjoitus on ollut 20 vuotta tamperelaisen kirjallisuudentutkijan kotona. Samalla selviää, että professori Yrjö Varpio onkin selvittänyt sensuurikysymyksen jo vuonna 1980: Poistot oikeastaan vain paransivat kirjaa.
Yrjö VARPIO: - Sieltä on poistettu sellaista spekulaatiota ja tarpeetonta filosofointia, jonka Linna itse näki, että se oli tarpeetonta.
Haluan kuitenkin tarkistaa asian. Ja jo yhdellä vilkaisulla selviää, että nyt tosiaan on sensuroitu muutakin kuin sotilaskarkeuksia. Äkkiseltään laskettuna käsikirjoitukseen on tehty lähes 70 merkittävämpää yliviivausta, yli 500 riviä, se vastaa noin kahtatoista kokonaista sivua. Sisällöllisesti tulen täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin tutkija: Nimenomaan oleellisia kohtia kirjasta on amputoitu.
Veijo MERI: – juu siitä on viety kokonaan tällainen ylätaso…
Amatööriarvioni avuksi luetutan käsikirjoituksen kolmella ammattilaisella, Linnan aikalaisella, kustantajaystävällä ja nykykirjailijalla.
Jarkko LAINE: - Loppujen lopuksi aika pienet
TG: Kiroilu ja rivot puheet, 14 poistoa
Sieltä täältä poistoon yksittäisiä kirosanoja sekä runsaasti naisjuttuja: Näin esimerkiksi alkuperäinen käsikirjoitus jatkaa Rahikaisen repliikkiä siitä mihin se kirjassa ja elokuvassa - vähän käsittämättömästi päättyy. "Katjuusa on siellä"
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Liian uskallettu on ollut myös Rokan ja Vanhalan jutustelu kiljupäissään Marskin syntymäpäivien yhteydessä:
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Jarkko LAINE: - Sotilaskarkeuksia ei oikeastaan pyyhitty ollenkaan, yllättävää kyllä siellä ei ole sellaisia. Minäkin aikoinaan kuvittelin, että siellä on hurjasti ollut seksisanastoa ja ruokottomuuksia, mutta niitähän siellä ei ole ollenkaan.
TG: Uskonto ja raamattu, 4 poistoa
Poistoja pienimmästä päästä on palavan sotilaan uhkaus tappaa jopa jumala.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Korvola: - Kuoleva, jota pastori yritti lohduttaa..
TARMIO: - Sekin oli aivan turha yliveto.
Elokuvasta: Eerola lähtee kohta..
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Veijo MERI: - Minä ajattelen, että Linna on voinut kirjottaa tuon ihan piruuttaan siihen – tai semmoseksi syötiksi, että kriittinen kustannusvirkailija takertuu näihin kiinni ja päästää tämän muun ohi. En minä tiedä, tämä ilmeisesti liittyy Tampereen seudun määrättyyn tarina- tai juttuperinteeseen tai sanontaperinteeseen. 10 vuotta myöhemmin Hannu Salama tuomittiin juuri tämän tyyppisistä lauseista.
TG: Mannerheim, 3 poistoa
Elokuva: Leikattua konjakkia – miten konjakkia voi leikata
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Hannu TARMIO: – Niitä voi sanoa puhtaaksi tyhmäksi sensuroinniksi ilman muuta.
TG: Neuvostoliitto, 6 poistoa
Tarkastaja vaihtaa ryssän kertojan puheessa viholliseksi – onhan vasta vuosi 54. Lehtokin osoittautuu rasistiksi, jonka sensuuri onneksi vaientaa.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Linnan konekiväärijoukkue saa ensimmäisen kosketuksen kaatuneisiin vihollisiin. Ja kuten Lehdollakin, sama vika Rahikaisella.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Jarkko LAINE: – Siinä on tietty ajateltu – se on sellainen ikoni Neuvostoliitossa, että tämmöinen lause…Mutta mitä tämän lauseen iskostuminen mieliin samalla tavalla kun kaikki Tuntematon muuttuu tällaiseksi kansanperinteeksi heti, mitä se olisi vaikuttanut 70 –luvulla esim. koko tähän taistolaiseen ja muuhun, jos Lenin olisi luokiteltu tuolla tapaa: Niin vino silimä.
TG: Sodanaikaiset mielialat, 5 poistoa
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
TG: Pasifismi, 14 poistoa
Käsikirjoituksen puolivälin jälkeen yliviivaukset lisääntyvät, ne kohdistuvat lähinnä kirjailijan omaan kerrontaan.
LAINE: – Mut hän on yrittänyt punoa siihen vielä sellaisen eettisen säikeen mukaan ja useimmiten epäonnistuu siinä, että siitä tulee vaan tolstoilaista luennointia siihen joukkoon, mutta osan siitä olisi voinut jättää.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Laine: - Se on aika komeestikin kirjoitettu, et joku tollainen kohtaus olis voinu olla jäljellä.
Tarmio: – Mä näen, että Linna – jonka tunsin kohtalaisen hyvin että se on ollut hänelle ja hänen läheisille miehilleen siellä rintamalla äärettömän kipeä kohta.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
TARMIO: – Musta tuntuu, että minä ainakin lukijana olisin sanonut, että tää on kohta jonka Linnan täytyy saada myöskin omin sanoin selittää.
TG: Päällystön ja sodanjohdon arvostelu, 19 poistoa
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Lukumääräisesti ja laadullisesti tarkastajan sensuuri on eniten iskenyt kritiikkiin ja ironiaan, joka kohdistuu ylempään upseeristoon ja sota-ajan politiikan päättäjien kritiikkiin. Yliviivaukset kiihtyvät tappion häämöttäessä, eivätkä sääli edes majuri Sarastien viattomalta vaikuttavaa yksityisajattelua.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Elokuvasta Koskela: "Kaikki on lopussa"
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Veijo MERI: – Ja mä oon aina luullut, et se loppu roikkuu vähän. Että se on niin kuin typistettyä ja vähän hätäisesti kerrottu niin siellä kuitenkin huipistuu tämä Linnan oma ylätason kerronta.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Veijo MERI: - Se kohtaus, pitkä kohtaus tekee Kariluodosta kolmiulotteisen. Se jää ihan ohueksi – ja kriitikot totesivatkin että tästä puuttuu kokonaan kulttuuritaso, sivistyneistö. Siellä se on, näiden kahden kohta kaatuvan reservin luutnantin keskustelu.
TG: Luokkajako
VARPIO: 50-luvulla puhe luokkajaosta, oliko se tabu? –Kyllä se on yksi, joka näkyy sieltä, kun tarkasti lukee käsikirjoitusta esimerkiksi kun siellä puhutaan upseereiden ja sotilaiden kaatumisesta eräässä taistelussa….
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
LAINE: - Se on jonkun upseerikunniaa varmasti loukannu, mut se on just hyvin taitettu se.
Monissa yksityiskohdissa yksimielinen raatimme on poistojen kokonaisuudesta kuitenkin erimielinen. Meri löytää poistoista ylätason, Laine ja Tarmio taas poistaisivat Linnan yhteiskunnalliset saarnat ja politiikkakommentit.
Tarmio: - Kyllä minusta tuntuu, että ne jo silloin koettiin, että ne ovat ala, jolla Linna ei ole spesialisti.
LAINE: – Se olis huonontanut kirjan, jos kaikki ne, jotka nyt on poistettu, se kaikkki tavara olisi ollut siinä
TARMIO: - Niitä oli 8 poistoa, joiden kohdalla olin pahoillani, että ne oli tehty.
LAINE: - osa huumoria ja sellaista jännää ironiaa, joka ois voinu jäädä sinne.
Korvola: - Eli näillä poistoilla on huononnettu kirjaa?
MERI: – Juu, siitä on viety kokonaan tämmöinen ylätaso, joka olisi antanut kirjalle – kuinka sen …myyttisen tason, siis ylärakenne.
MERI: –Ei näitä jaksoja ole niin mahdottoman paljon, onko niitä nyt 4 – 5, ihan riittävän paljon, koska Linna käsittelee sodan jokaisen vaiheen. Koska kirjassa mikä tahansa yksityiskohta voi olla lukijalle tärkeä niin että hän ei pääse siitä irti, että hän tulee muistamaan sen.
Tokihan kaikkia kirjoja käsitellään kustantajalla enemmän tai vähemmän. Virallinen tulkinta on, että muodollisesti katsoen Tuntematonta sotilasta ei ole sensuroitu.
VARPIO: - Ja kun tässä kirjailija kuitenkin on hyväksynyt lopputuloksen, niin minä en sanoisi, että se on sensuroitu teos.
LINNAN KIRJE: Minä pelkään niitä ihmisiä, jotka joskus tulevat ihmettelemään, että eikö tällä miehellä todellakaan ollut ainoatakaan sanaa sanottavanaan siitä mentaliteetista, joka katsoo sodan jonkinlaiseksi inhimilliseksi arvoksi. Minä tarkoitan lähinnä eräitä arvosteluja sodanjohdosta ja siitä idealismista, joka oli sodan sielullinen käyttövoima. Varsinkin kun arvostelullani ei ollut väriä, pidin minä sitä oikeutettuna.
PIHLAJAMÄKI: – Siinä on niin vakavat sanat, että niihin pitää suhtautua täydellä arvonannolla. Hän nimittäin itse näki sen kirjan arvon jo siinä, että se toisten peukalointi on loppujen lopuksi niitten tappio, niitten kontolle menevä seikka – ei hänen.
Korvola: -Mites te tuota Linnan kirjettä kuvaisitte – jonka hän on kirjoittanut kustantajalle.
LAINE:–Sen Linna on kirjoittanut jälkipolville selityksenä, että hän tiesi, mitä tehdään ja ilmeisesti
Jos Linna olisikin päässyt vaikka vain keskustelemaan kirjan poistokohdista, hänen neuvotteluasemansa olisi ollut heikko. Kirjailijana hän oli aloittelija, jonka edellinen työ oli epäonnistunut, jäänyt valmistumatta. Mutta ennen kaikkea hän oli taloudellisesti kustantajan armoilla, mikä paljastuu kirjeessä sotaromaanin kirjoittamisen aikoihin.
LINNAN KIRJE: Tiedustelen voitteko lisätä hieman entistä luottoani. Kuten muistanette nousee entinen velkani sataan viiteenkymmeneen tuhanteen, joten vaikeata tämä pyytäminen minultakin on. Mutta ahdinkoni on paha. Vaimoni on työttömänä ja sitä saattaa kestää..
Tarmio: - Ja kun siinä oli tää pyrky joulumarkkinoille ja sitten Linna oli saanut apurahoja, hänen aikaisemmat teokset olivat tältä kustantajalta, ei hänellä ollut sitten enää mahdollisuutta ajatella sitä, että hän lähtee juoksuttamaan tätä toiselle kustantajalle.
Elokuvasta Lahtinen: Tulis kuula ja tappas tms.
LINNAN KIRJE 9.2.1955: Sitten olen yhteen kohtaan lisännyt palan. Se on Lahtisen vuorosana….
Vaan yhdessä kohdassa Linna piti päänsä – ainakin puolittain. Tämä elokuvassakin oleva Lahtisen yksinpuhelu on alun perin poistettu kokonaan käsikirjoituksesta. Linna sen neuvotteli kuitenkin myöhempiin painoksiin – tosin puolimittaansa pätkittynä. Mutta muun muassa tämä jäi yli:
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Koskelan ja Kariluodon lisäksi myös Rahikaisen henkilökuva täydellistyy alkuperäisessä käsikirjoituksessa. Hän on vähemmän kauppamies ja enemmän naistenmies.
MERI: – Joo se häipyy melkein pois, kun sieltä on otettu pois Rahikaisen kertomukset seikkailuistaan naismaailmassa, sota-ajan naismaailmassa. Se on aika pitkä jakso, kun hän käy tapaamassa pesularaivotarta, pesulanaista ja vohkii sen alushousut.
Otteet Väinö Linnan alkuperäisestä "Tuntematon Sotilas" käsikirjoituksesta on
poistettu Internet jakelusta Linnan oikeuksien omistajan vaatimuksesta.
Oikeastaan yliviivattu romaanikäsikirjoitus kertoo vain 50-luvun puolivälin sopivaisuuskäsityksistä. Sensuroitunakin Linnan kirja oli monelle aikalaiselle järkytys.
Mutta aika kului ja kun painokset nousivat yhteismääriltään satoihin tuhansiin, tekijä julistettiin kansalliskirjailijaksi – Linnan kanta poistoihin lientyi ja kääntyi –80 –luvulle tultaessa niitä jopa puolustamaan.
Itse asiassa kuultuna / TV 1 15.2.1979 - ..Ja minä hyväksyin poistoista hyvin suuren osan, koska ne olivat kirjallisia poistoja ja ilmiselvästi paransivat kirjaa.
TARMIO: - Mulla on siitä siis omakohtainen kokemus hänen kotonaan – hän kerran ohimennen – en muista mistä me silloin keskustelimme – niin hän viittasi, että tossa on muuten se alkuperäinen kappale, et siellä oli mappi hyllyssä. Ja mä melko varmasti muistan kysyneeni, että haluatko sen julkisuuteen, ja hän sanoi, että en. Että tehkööt sitten perilliset, perikunta, hänen kuolemansa jälkeen mitä tekevät.
Viimemmäksi saman asian otti esille 10 vuotta sitten kustantamoon tullut uusi kirjallinen johtaja. Ja tämäkin hanke kuivui kokoon.
Jorma KAIMIO: – Ja melko nopeasti sain kirjailijan selkeän kannan vastaukseksi, että poistot ovat vieneet Tuntematonta sotilasta parempaan suuntaan. Kirjailija ei näe mitään aihetta sen julkaisemiseen alkuperäisessä, huonommassa muodossa.
Jokainen aika kuitenkin arvioi uudelleen aikaisempaa kirjallisuuttaan. Hannu Salaman Juhannustansseista 60-luvulla poistetut 39 jumalanpilkkariviä lisättiin taas uuteen painokseen 10 vuotta sitten. Seuraava Tuntemattoman sotilaan painos ilmestyy tälle Linnan syntymän 80-vuotisjuhlavuodelle syksyllä, mutta taas vakiintuneena versiona.
LAINE: - Tää olis kuriositeetti tietysti julkaista se kaikkine poistoineen tai jos näytetään mitkä nää poistot on olleet.
TARMIO: – Minusta se tuoksahtaa aika lailla näin julkaistuna hieman kyseenalaiselta bisnekseltä.
LAINE: – Mutta toisaalta, et julkaistiinhan sillä tavalla Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmäkin, johon oli palautettu ne kohdat – kyl siin mielenkiintoa on. Ja saattaisin kuvitella, että ihmiset mielellään näkisivät, mitä siinä on tehty. Ehkä se virittäisi uuden keskustelun arvokeskustelusta ja yhteiskuntaetiikasta ja pasifismistakin.
VARPIO: - Mutta se on minun mielestäni eettisesti kyseenalainen teko sen takia, että meillä ei ole Linnan hyväksyntää
PIHLAJAMÄKI: – Lukisin toki juu mutta niin siis… Välttämätöntähän se ei ole.
KUSTULA: - Se vois myyntiä lisätä kun tulis kaikki siihen, mitä linna siihen on tehnyt, kirjoittanut, niin se vois auttaa myyntiä paljon.
Korvola: – Ketkähän sitä ostelis?
Kustula: – Kyllä kaikki jotka sitä lukevat.
Alkuperäisen Sotaromaanin kohtalo on vielä auki. Julkaisupäätöksen tekevät kustantaja ja Linnan lapset yhdessä – ainakaan vielä tänään he eivät ota asiaan lopullista kantaa.
KAIMIO: – Kyllä kustantaja ymmärtää myyntimenestysten päälle niin paljon, että jos esimerkiksi lasten taholta tulisi vinkki, että nyt voisi ehkä joka tapauksessa kustantaa tämän alkuperäisen muodon, kyllä kustantaja varmaan lähtee leikkiin mukaan.
TARMIO: - Mutta näin minä sen ajattelen. Ihan tässä tuli niin kuin…. ihan tämmöinen tunnematka näihin aikoihin entisiin.
Toimittaja: Ari Korvola
Ohjelmassa haastatellut:
Ahti Kustula
Veikko Pihlajamäki, Linnan ystävä
Jorma Kaimio, Kirjallinen johtaja WSOY
Eila Knuutila, kirjastonhoitaja
Tampereen yliopiston kirjasto
Yrjö Vaipio, professori
Tampereen yliopisto
Jarkko Laine, kirjailija
Hannu Tarmio, Linnan ystävä
WSOY:n pääjohtaja 1969 - 87
Veijo Meri, Kirjailija
