Hyppää pääsisältöön

Sydämen ohitusleikkaus

Sydämen ohitusleikkaus pelasti takaisin elämälle

Sydämen ohitusleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 4 500. Suurin osa eli 65 prosenttia leikatuista on yli 60-vuotiaita, mikä tarkoittaa, että sepelvaltimotauti on entistä iäkkäämpien ihmisten sairaus. 59-vuotiaalle kempeleläiselle rakennusmestarille Matti Lahtiselle tehtiin ohitusleikkaus viime helmikuussa. Takaisin työhönsä Valtionrautateille palannut mies sanoo, että tämän päivän elämä on hyvää.

Matti vertaa uutta elämäänsä uuden vuosituhannen alkuun.
- Minunkin uusi vuosilukuni alkoi nollalla eli nyt ollaan ensimmäistä vuotta uudella virranjakajalla liikenteessä, Kempeleen Juurussuolla asuva Matti hymyilee tyytyväisenä.
Lähes 40 vuotta VR:n palveluksessa olleella ja kaksi-kolme tupakka-askia päivässä polttaneen Matin elämä muuttui kertaheitolla viime vuonna, kun hän sai sydänkohtauksen.
- Ensin pisti rintaan mutta se ja kaikki hengenahdistukset menivät tupakan syyksi. Sehän se oli aiheuttanut kaikki vaivat. Voimat menivät käsistä ja jaloista, viisikymmentä metriä kun käveli, piti käydä nitropurkilla, hän kertoo. Totuus valkeni lääkärin tutkimuksissa. Edessä oli ohitusleikkaus.
- Se pelotti. Ensi kertaa elämässäni ajattelin olevani vakavasti sairaana ja tästä alkoi oman navan tuijotuskausi. Minä raukka vain olin sairaana ja kaikki muut potilaat sairaalassa olivat jotain muuta, hän muistelee.

Sydän pysähdyksissä kuusikin tuntia

Sydämen ohitusleikkaus voidaan tehdä kahdella tavalla; toisessa menetelmässä sydän pysäytetään ja sydänkeuhkokone huolehtii veren hapetuksesta ja pumppauksesta. Nykyajan sydämen suojausmenetelmät ovat kehittyneet huimasti; sydän voi olla leikkauksen aikana pysähdyksissä jopa viisi-kuusi tuntia.
- Vaikeudet liittyvät ns. huonoihin potilaisiin, joilla sydän jo aika tavalla taudin runtelemana toimii huonosti läppäviasta tai sepelvaltimotaudista tai laajoista infarkteista johtuen eli suuri osa toimivasta lihaksesta on korvautunut arpikudoksella. Näitten kanssa on joskus hankaluuksia, osastoylilääkäri Martti Lepojärvi Oulun yliopistosairaalasta sanoo.
Toisessa menetelmässä sydänkeuhkokonetta ei käytetä lainkaan, vaan sydän saa leikkauksen aikana lyödä vapaana.
- Sydän kierrättää verta keuhkojen kautta jotka hapettavat veren, Lepojärvi kertoo. Lepojärven mukaan sydämen liike tekee tällaisessa leikkauksessa pintasuonten ompelun vaikeammaksi kuin pysäytettynä, mutta siihen on kehitetty keinot, joilla se käy suunnilleen yhtä hyvin kuin pysäytettyyn sydämeen. - Tilanne on sama kuin mahaleikkauksessa, ei siinäkään sydänkeuhkokonetta käytetä, Lepojärvi huomauttaa.

toimittaja
SEPPO KORHONEN

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 11.1.2016