Hyppää pääsisältöön

Ylipääjohtaja ja suomalaista virkamieselämää: käsikirjoitus

Vuosi 1997 ja tavallinen perjantaipäivä : Klo 13 Kallion Rotary-klubi lopettelee tavanomaista lounaskokoustaan helsinkiläisessä ravintolassa. Klubin presidentti kaivaa esiin luottokortin – laskun maksaa tälläkin kertaa valtio.

LEHTIMAJA: -Tietysti on selvää, ettei rotarytoimintaa voi rahoittaa veronmaksajien rahoilla.

PAAERMAA: -Sitä pitää kysyä pääjohtajalta.

KARPIO: -Ei kai tämmöstä tapahdu

Suomalaisen virkamiehen asemaan on perinteisesti liitetty maininta leivän pituudesta ja kapeudesta: Turvattu toimeentulo läpi elämän, vastapainona kieltäymyksille yksityisen liikemaailman tarjouksista. Vanhanajan virkamiehen ihanteena oli ehdoton tasapuolisuus ja lahjomattomuus: valtion etu meni oman edun edelle.

(ARKISTO 19.46.02 – Ja siinä tilastokeskuksen pääjohtaja Timo Relander. )

Monen virkauran komein päätepiste on jonkun valtion suuren keskusviraston tai laitoksen pääjohtajuus. Pääjohtajat ovat virkamieskunnan eliittiä.

RELANDER: -Kyllä näin voidaan sanoa, eräiden muiden ryhmien ohella, enkä minä koe sitä millään tavalla kielteiseksi. Jos kuulun virkamieskunnan eliittiin, olen siitä hyvin ylpeä.

Maailma muuttuu. Ensin oli virastapidätettynä Verohallituksen pääjohtaja, sitten putkaan joutui Merenkulkulaitoksen pääjohtaja. Poliisitutkinnassa on Patentti- ja rekisterihallituksen ylin virkamies, ja missä ollaankaan, kun Akatemian pääjohtajakin jää kiinni yrittäessään maksattaa syntymäpäiväjuhlansa valtion rahoilla. Virkamiesmoraalissa lienee meneillään vakava murros?

Relander: -Sitä minä en tiedä, minä olen lehtitietojen varassa, ei minulla ole mitään insider-tietoa asioista, mutta ehkä syytä on todeta, että yhtään pääjohtajaa ei viime vuosien aikana mistään ole tuomittu.

LEHTIMAJA: –Niin tietysti ne on huolestuttavia asioita sinänsä, kut että saattaa olla että se on liian äkkinäinen johtopäätös, että moraali olis yleensä heikentynyt tai se moraali olisi huipulla heikentynyt. Kyllä minä luulen, että täytyy muistaa myöskin se, että kontrolli on tiukentunut ja nimenomaan nämä avoimuusvaatimukset ja myös mediaseuranta, mikä kohdistuu yhteiskunnan vallankäyttäjiin. Se on aivan toisenlaista kuin ennen ja myös yleisön suhtautuminen on erilaista.

Pääjohtajaelämän -90-luvun käytäntöihin on viisainta kurkistaa Suomen pääjohtajien ykkösmiehen, Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajan Martti Enäjärven kautta. Pääjohtajayhdistyksen puheenjohtajan toiminnassa virka- ja vapaa-aika yhdistyvät saumattomasti, kertoo äskettäin valmistunut ja käsiimme joutunut verotarkastuskertomus.

(ARKISTO 17.11.87 Joensuun seminaari: -Seuraavana tuolla valmiina seisoo Martti…tuo tuo Enäjärvi ja uskoisin…)

Monella muullakin oli nimen muistamisvaikeuksia kun tuntematon Martti Enäjärvi vuonna 1986 ministeri Urpo Leppäsen löytönä yllättäen nousi Patentti-ja Rekisterihallituksen pääjohtajaksi. Takana oli kuitenkin uraa ylioppilaspolitiikassa ja juristeriaa ehrnrootilaisessa Kymi-Kymmenessä. Mutta jo tätä ennen, kotona, oli isä Jaakko, oikeuskansleri, opettanut pojalleen paitsi oikean ja väärän eron myös annoksen realismia.

(ARKISTO / Tosi asiaa 25.10.1989: –Epärehellisillä ihmisillä on aina mahdollisuus valehdella).

Enäjärven uran ensi vuodet kuuluivat vanhaan virastoaikaan. Vakiintuneet käytännöt joutuivat kuitenkin myllerrykseen viime vuosikymmenen alussa. Kun aikaisemmin tärkeimmät päätökset oli tehty virastojen sisäisissä johtoryhmässä, ns. kollegiossa, pääjohtajan ja osastopäälliköiden yhteispäätöksenä, valta keskitettiin nyt pääjohtajille. Heitä seurailemaan perustettiin ulkoiset johtokunnat.

PAAERMAA: -Johtokunnan kosketuspinta viraston jokapäiväiseen työhön on suhteellisen vähäinen ja se tieto tulee enemmänkin sitten johdon kautta, pääjohtajan kautta.

Kuvaava esimerkki seurauksista: Uuden vallan ja komennon merkiksi sinänsä väritön Patenttivirasto hankki näyttävän edustusauton. Cadillac North Star - pääjohtajan päätös ja samalla viesti muille pääjohtajille. –Vaan yhtä aikaa Cadillacin kanssa maahan saatiin lama ja leipäjonot.

PAAERMAA: –Tietysti se oli kalliimpi kuin mitä valtion hallinnossa muuten oli tapana hankkia.

Johtokunnalle myyty perustelu oli Ulkoministeriön runsas käyttötarve autolle valtiovieraiden kuljetukseen. Valvoja on yllättynyt kuullessaan nyt, että todellinen lainaustarve olikin keskimäärin vain 5 kertaa vuodessa.

PAAERMAA: –No ei kovin paljoo..

Kun virastot ja laitokset ennen saivat valtiolta toimintarahat, ne nyt saavat tienata omaa rahaa. Se taas vaatii pääjohtajalta liikemiestaitoja.

Relander Tämän toiminnan pitää olla kannattavaa. Olemme aika voimakkaassa markkinatilanteessa monelta osin.

Vaikka patentin voi Suomessa hyväksyttää vain yhdessä paikassa ja vaikka firmansa rekisteröintiä ei voi kilpailuttaa eri virastojen kesken, ryhtyi Patentti- ja rekisterihallituskin pyörittämään nyt oikein luvan kanssa laajaa sidosryhmäverokostoa ja kestimään asiakkaitaan. Perustettiin muutama neuvottelukunta, mutta käytännössä se on tarkoittanut pitkälti väkeä, jota tavallinen suomalainen tapaisi omalla vapaa-ajallaan ja omalla rahalla.

PAASIKIVISEURA

(ARKISTO/ (27.11.95) Ahtisaari & Holkeri saapuvat).

Ulkopolitiikkaa voi harrastaa Paasikiviseurassa vapaana kansalaistoimintana. Vaikka valtion tukema ja taloudellisesti upporikas Paasikiviseura on vähitellen harmaantumassa ja jäsenmäärä supistumassa, se silti on ollut oiva sidosryhmä Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Syyskuussa 1994 Helsingin Paasikiviseura tekee matkan Irlantiin. Matkanjohtajana pääjohtaja Martti Enäjärvi. Syksyinen Dublin on kaunis ja nähtävää riittää. – Helsingissä Enäjärvi tekee sitten matkalaskun, vaan tyly verottaja tulkitsee tämänkin reissun vuosien jälkeen lomaksi. Matka- ja edustuskuluja sekä päivärahoja Enäjärven katsotaan laskuttaneen valtiolta väärin perustein 7000 mk.

Samanlaisia Paasikiviseuran matkoja tuli tehtyä Prahaan, Varsovaan, Moskovaan, Budapestiin ja New Yorkiin sekä Washingtoniin – aivan kaikilta matkoilta ei Enäjärvi kuitenkaan laskuttanut matka- ja päivärahoja. Luottokorttilaskuja valtion piikkiin toki aina syntyi – tax freen tuliaisviinoja myöten.

ROTARYT

Rotarytoiminta on patentoitu alun perin Amerikassa, mutta rojalteja ja rotarytukea maksaa suomalainen veronmaksaja. 7. toukokuuta 1998 Kallion Rotaryklubin ex-presidentti kutsuu Kampin veljet virastoonsa tutustumiskäynnille – kustannukset valtiolle 2300 mk. Matkailua Viroon, aterioita Helsingin kalleimmassa hotellissa.

MOT: -..ja valtion eurocard vaan vinkuu?
LEHTIMAJA: –No minä en tunne tämmöistä apausta, että en osaa ottaa siihen kantaa. Tietysti tässä on selvää, ettei rotarytoimintaa voi rahoittaa veronmaksajien rahoilla.
MOT: –Voi kuvitella, että se aiheuttaa suuttumusta tavallisissa kansalaisissa.
LEHTIMAJA: –Niin, voin hyvin kuvitella.

TENNIS

MOT: -Kestittekö te henkilökohtaisia tennis- tai rotarykavereita valtion varoin?
RELANDER: –En.
MOT: –Siihen ei ole tarvetta?
RELANDER: –Ei. Ensinnäkään en pelaa tennistä enkä ole rotary.

MOT: -Onko PRH:ssa tämä tennistoiminta ja pääjohtaminen sekoittunut toisiinsa?
PAAERMAA: -En usko. En ole saanut sellaista kuvaa.

Tennis on monen pääjohtajan harrastus – pääjohtajien johtajalle se on intohimo. Paitsi pelaamista se sisältää luottamustehtäviä tennisyritysten ja –seurojen johdossa. Valtiolle tämä aiheuttaa runsaasti menoja, kun asioista neuvotellaan ravintoloissa.

LUKIJA: 7. lokakuuta Talin Tennis Cafe, tarjoilua 1660mk, Kalastajatorppa, neuvottelukuluja 330 mk, Vierumäki Country Club 422, Ravintola Ukko-Munkki, 216 …

MOT: –Onko teillä tietoa tällaisesta Yläkenttä 16 ry:stä ja miten se liittyy PRH:n toimintaan?
PAAERMAA: –Ei tarkempaa tietoa.
MOT: –Mihinkä tää liittyy?
PAAERMAA: –No arvaan, että liittyy tennikseen.

Yksi esimerkki pääjohtaja Enäjärven puheenjohtaman tennisseuran toiminnasta: Heinäkuussa -96 pääjohtaja virkaautollaan ja yhdistyksen muita jäseniä PRH:n minibussilla matkalla parin päivän tennisturnaukseen Tampereelle. Vastassa on Tampereen Raatimiehet. Pelien jälkeen pääjohtaja jatkaa Cadillacilla Savonlinnan oopperajuhlille. Kulungit – muun muassa autonkuljettajan ylityöt – maksaa tietysti valtio.

Tenniksen kautta Enäjärvi on saanut runsaasti ystäviä, mutta yksi on kallein – ainakin valtiolle edustuskulujen kohteena. Eläkkeellä oleva pankinjohtaja Martti Jokinen on myös oleellinen lenkki lähiviikkoina valmistuvassa rikostutkinnassa, jossa pääjohtajaamme tutkitaan törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Viisi vuotta sitten Patentti- ja rekisterihallitus vuokrasi nämä uudet toimitilat Helsingin keskustasta silloiselta Suomen Yhdyspankilta. Kesken neuvottelujen kuvaan astui Enäjärven ystävä Jokinen, jonka yritys kuittasi välitysmaksuna pankilta 240 000 mk palveluksesta, että oli saattanut yhteen pankin ja PRH:n. Enäjärvi kiistää tienneensä ystävänsä saamasta maksusta: Jokinen toimi vain oppaana.

PAAERMAA: –Johtokuntahan saa suullisia selvityksiä lähinnä pääjohtajalta ja niiden perusteella meillä ei ole ollut aihetta ryhtyä mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin.

Kaikkia eivät selitykset ole vakuuttaneet. Kansanedustaja, siviilivirassaan maistraatin päällikkö Juha Karpio teki eduskuntakyselyn Patentti- ja Rekisterihallituksen tilanteesta vuosi sitten. Ministerin vastaus oli yhtä tyhjän kanssa, hän sanoo ja ihmettelee, miksi Verohallituksessa ja Merenkulkulaitoksessa pääjohtaja on hyllyllä tutkinnan ajan vaan ei patentissa.

KARPIO: –Tietenkään mikään tapaus ei ole täysin samanlainen, yks yhteen. Ja juuri nämä yksityiskohdat, mitä nyt poliisiviranomaiset ovat selvittäneet, niin eihän ne minun tiedossa ole. Mutta ihmettelen kyllä samalla tavalla, että mistä johtuu, että näin menetellään, ettei tässä tapauksessa PRH:n suhteen ole ollut syytä mihinkään toimenpiteisiin viranomaisten ja esimiesten taholta.

SUOMALAINEN KLUBI

Heti alkajaisiksi vastavuokrattuun Innotaloon piti tehdä muun muassa hissiremontti. 300 000 markan hissiuudistuksella saatiin käynti viraston edustuskerrokseen – tämä helpottaa paitsi paasikiviseuralaisia myös huonosti liikkuvia Helsingin Suomalaisen Klubin jäseniä, jotka ovat ahkeria talon käyttäjiä.

LUKIJA: …johtokunnan järjestäytymiskokoukseen. Tilaisuus pidetään Patentti- ja rekisterihallituksen tiloissa, Arkadiankatu 6 A. Tapaaminen katutasossa, josta ohjaajat vievät sisään.

(ARKISTO /Tv-uutiset 17.10.96 20:51:53 -Naulaamme Suomalaisen Klubin lipun).

VESIKANSA: - Tässä on 2000 jäsentä, että siinä on hyvin monenlaista väkeä.
MOT: –Voiko sanoa, että tämä jäsenistö on eräällä tavalla yhteiskunnan eliittiä?
VESIKANSA: –No kyllä kai se nyt tietenkin kokonaisuutena ottaen on, mutta niin kuin sanoin, niin täällä kyllä on hyvin tavallisiakin ihmisiä, jos nyt niin halutaan sanoa.
MOT: -Mutta naisia ei lainkaan?
VESIKANSA: –No, semmoset on säännöt.

(ARKISTO / TV-uutiset 17.10.96 / Enäjärvi: -Lähdemme yleensä siitä, että Klubin jäsenet vaikuttavat omilla työpaikoillaan, omilla tahoillaan asioihin).

Pääjohtaja Martti Enäjärvi on ollut Klubilleen hyvä puheenjohtaja. Muutamassa vuodessa jäsenien kestitys valtion laskuun on noussut kymmeniin tuhansiin markkoihin. Esimerkkilasku ns. Klubin hallituksen vaihtokaronkasta PRH:ssa vuoden 96 tammikuun alussa: Alkosta juomia hintaan 7300 markkaa, tukusta ruokaa 1500 mk.

KARPIO: -No itse olen rotari, olen klubin jäsen, arvostetun jyväskyläläisen Klubin jäsen, mutta tietenkään minulla maistraatin päällikkönä ei ole tämmöisiä kokemuksia ja myöskään en ymmärrä jos valtion keskusvirastossa tarvitaan tämmöistä edustamista, jos näihin mainittuihin seuroihin ollaan yhteydessä ja pidetään normaalia kanssakäymistä.

Varakkaan Klubin puheenjohtajuus antaa mahdollisuuden tehdä palveluksia, joista ehkä saa vastapalveluksia - vaikeina aikoina. Viime joulukuuhun saakka pääjohtaja Enäjärven Klubi omisti puolikkaan tästä Helsingin ydinkeskustan talosta. Näihin päiviin saakka siinä sijaitsi muun muassa Kokoomuksen puoluetoimisto. Talon toisen puolikkaan omisti valtioneuvos Harri Holkerin johtama Kansallisen kokoomuksen säätiö. Tehtiin kauppa, Suomalainen Klubi osti kahdellakymmenellä miljoonalla markalla toisenkin puolen ja samalla velkaisen Kokoomuksen ongelmat oli suurelta osin poispuhallettu.

LIIKEYSTÄVÄT

Pääjohtajaelämää määrittävät nykyisin myös bisnessuhteet ja tuloksentekotaito. Viime vuosina pääjohtaja on säännöllisesti matkustanut talviselle Ylläkselle Kari Eklund DM Oy-nimisen yrityksen vieraaksi sen loma-asunnolle. PRH on yksi firman asiakas: se tekee säännöllisesti PRH:n vuosikertomukset ja muuta esitemateriaalia. Pääjohtajan edustusateriat, päivärahat ja matkat maksaa tietysti valtio. Kari Eklund DM OY:n vieraskirjasta tarkastajat ovat päätelleet, että kyseessä on aito virkistysmatkailu – pääjohtajan perustelu matkustamiselle on neuvottelurauha: Ylläksellä puhelimet eivät häiritse.

MOT: -Minkä takia esimerkiksi PRH:n vuosikertomuksen teosta täytyy neuvotella Ylläksellä?
PAAERMAA: –No jos minulla ei ole mitään käsitystä, onko neuvoteltu Ylläksellä. Jos on neuvoteltu, niin varmaan sinne Ylläkselle menoon on ollut sitten muitakin syitä.

Suuremmalla joukolla – myös puolisot mukana – on parina keväänä seminaarimatkailtu Saariselällä ja viraston piikkiin. Majoituksesta on huolehtinut TT-Tieto – nykyinen Tieto Enator – firma hoitaa käytännössä PRH:n atk-asiat.

Kun virasto tarvitsi viestintäänsä esittelyvideota, apu löytyi läheltä eli Klubilta. Videon valmisti Manifestum Oy. Sen takana on entinen puoluesihteeri ja tv-johtaja Aarno Kaila – viraston eurocard-edustuslaskujen perusteella voi päätellä, että video on vaatinut epätavallisen vankat pohjustukset ja kehittelyt.

LUKIJA: 19.elokuuta Manifestum, Suomalaisella Klubilla 1786 mk, 3 henkeä, 18. marraskuuta työlounas 514 mk…

PÄÄJOHTAJAT

Ystävänsä 50-vuotispäiville pääjohtaja Enäjärvi tuo kolmet onnittelut – yhdet niistä Pääjohtajayhdistykseltä. Lahja on pääjohtajakunnan juomaa – kuten Enäjärvi esittelee – eli neljän leijonan viskiä.

Enäjärvi: …hyvälle ja rehdille ystävälle…

RELANDER: - Pääjohtajilla on paljon yhteisiä asioita. Meillä tällainen – onko se nyt yhdistys – pääjohtajakunnan kokous, joka kokoontuu 3 – 4 kertaa vuodessa käsittelemään tällaisia yhteisiä asioita, palkkaukseen liittyviä linjauksia.

Järjestäytymisaste pääjohtajilla on täydet 100 – vuotuista 1500 markan jäsenmaksua ei peritä palkasta – Enäjärven puolesta sen maksaa virasto.

ALKO / Itä-Pasila: -Neljän leijonan viskin valmistamien on lopetettu.

JOHTOKUNTA

Virastoa ja laitosta valvovan ulkopuolisen johtokunnan nimittää maan hallitus. Käytännössä jäsenet siihen kokoaa asianomaisen viraston pääjohtaja.

RELANDER: -Jonkunhan aina pitää tehdä ehdotukset johtokunnan kokoonpanosta ja kyllä se minä lähinnä olen ollut, joka olen sitä Valtioneuvostolle esittänyt.

Verotarkastuskertomuksen valossa PRH:n johtokunta on käytännössä yhdeltä osalta ollut hyvä syy syödä, juoda ja matkustaa. Harvoin kokoontuva Patentin johtokunta on saanut viidessä vuodessa syntymään yksin kokousruokailulaskuja Helsingin parhaimmissa ravintoloissa - runsaat 37 000 mk.

Johtokunnan syöttäminen ja juottaminen on kuitenkin pieni osa viraston koko edustamisessa ja markkinoinnissa: Parhaimpana vuonna on kulunut 300 000 mk – sitäkin paremmaksi pistää tosin Tilastokeskuksen ennätys 600 000 mk huippuvuonna.

PAAERMAA: –Nykykäytännön mukaan johtokunta hyväksyy edustuskulusuunnitelman vuosittain. Lukuja en muista, mutta ne on varsin kohtuullisia.

KARPIO: - Siis ulkoiset johtokunnat valtion virastoissa, se on hyvin…ainakaan vielä ne ei kovin kehittyneitä ole ja voidaan kysyä, mikä niitten asema on.

Ulkoisen valvonnan mahdollisia aukkoja paikkaa organisaatioissa yleensä sisäinen tarkastus. Se perkaa lahjomattomasti hallinnon puutteita ja epäselvyyksiä.

MOT: -Minkälainen sisäinen tarkastus PRH:ssa on?
PAAERMAA:–Se on ihan ohjeistettu, johtokunta on siitä ollut hyvin tarkkana, että sisäisen tarkastuksen pitää olla kunnossa. Ja ymmärtääkseni se tällä hetkellä on kunnossa.

Patentti- ja rekisteriviraston organisaatiokaavioista sisäisen tarkastajan nimi katoaa vuoden 1993 lopussa. Pian selviää, että hänet on siirretty muihin tehtäviin juuri noihin aikoihin, silloin kun viraston uusi bisnessuuntautuneisuus alkoi. Niinpä kuuteen vuoteen, aina viime kevääseen saakka kukaan ei ole huomautellut viraston hallinnoinnista, kirjoitellut ikäviä tarkastuskertomuksia. Toki yksi ja sama "tarkastaja K." vilahtelee usein Enäjärven kuittaamissa lounastarjoilulaskuissa - hän on kuitenkin pääjohtajan autonkuljettaja.

Mitä ilmeisimmin sisäinen tarkastus olisi puuttunut myös viraston edustajien käynteihin Euroopan Patenttijärjestön kokouksissa Münchenissä. Järjestö on maksanut Suomen edustajien – pääasiassa pääjohtajan - matkakulut – nämä ovat siitä huolimatta ottaneet tuplat, eli laskuttaneet myös omaa virastoaan.

PAAERMAA: -Sisäinen tarkastus olisi voinut olla tehokkaampaa. Se on minunkin henkilökohtainen näkemykseni.

SUKULAISET

Kuittiesimerkki on tuhruinen mutta kertoo asian: Saunomassa ja syömässä virastossa on taas ollut sukuseuran väkeä. Yliviivauksella vierailua on korjattu Innosuomi-johtoryhmän kokoukseksi. Pääjohtaja on toiminut sukuseuran hallituksen puheenjohtajana ja seuran esimiehenä. Kyseisenä tammikuun iltana pääjohtajan autonkuljettajan ylityöt loppuvat vasta yöllä kahden jälkeen.

Tällaiseen yhden suvun sukusiteiden ylläpitoon valtion patenttirahaa on kulunut toki vaatimattomasti: 12 tilaisuutta ja vain vajaat 10 000 mk.

PAAERMAA: –Mieluummin tietysti sukuseura kokoontuu muualla kuin viraston toimitiloissa. Se on ihan selvä.

KARPIO: –Ei kai tämmöstä tapahdu, en ole ainakaan kuullut. - Siis sukulaisten kestitseminen valtion varoin, eihän se voi olla oikein.

Pääjohtajaelämän tutkiminen oli verottajalle aluksi varsin hankalaan. Virasto kieltäytyi päästämästä tarkastajia työhönsä – pääjohtaja käsittelytti asiaa pääjohtajayhdistyksessä ja tilasi kantaansa tukevan konsulttiselvityksen. Hyvä ystävä, tenniskaveri professori Kai Kalima kirjoitti Enäjärveä tukevan ja verotarkastusta vastustavan lausunnon - ja lopuksi laskun: 21 000 markkaa. Senkin maksoi valtio.

Verotarkastus tehtiin. Kun löydöksiin pyydettiin vastinetta, pääjohtajalleen lojaali virasto luotti taas ulkopuoliseen apuun. Yksityiseltä verokonsultilta tilattu – kaiken järjen mukaan viraston edun vastainen lausunto- maksoi valtiolle 115 000 mk.

PAAERMAA: –Johtokunta ei näihin pysty tuota muuta kuin jälkikäteen puuttumaan. Tästä ei esim ollut mitään puhetta.

Verottajan laskelman mukaan erilaisesta yksityisestä matkustelusta ja edustamisesta on Enäjärvi hyötynyt lähes 240 000 mk. Siitä pitäisi maksaa nyt vero. Pääjohtajan kuukausipalkka on yli 41 000 mk.

(ARKISTO / Tiistaitiima).

Aktiiviselle ja energiselle vaikuttajalle myös media on ollut suotuisa. Pääjohtajamme on päässyt esittelemään ajatuksiaan patenteista ja keksinnöistä lehtiin – useampaan kertaan jopa vanhusväestölle suunattuihin tv-ohjelmiin. Ohjelmien tuottaja ja toimittaja on nykyisin - kuin sattumalta - PRH:n viestintäjohtaja.

(ARKISTO / Harriet Finne: Me olemme nyt Inno-talossa….).

LUKIJA: -Martti Enäjärven kohdalla joutuu kysymään, onko hänen uransa jäänyt liian vaisuksi. Eväät riittäisivät kunnianhimoisempiin tehtäviin. TG: Kauppalehti Optio 15.1.1998 @Pekka Ritvos

LUKIJA: -Säälin niitä ihmisiä, jotka ihan omaa syytään joutuvat tällaisen ajojahdin kohteeksi, Ehrnrooth sanoo ja ottaa esimerkiksi Patentti-ja Rekisterihallituksen pääjohtajan Martti Enäjärven. –Valitettavasti avoimessa yhteiskunnassa ei voi puolustautua. TG: Ilta-Sanomat 9.10.1999 @Rita Tainola

Kiinnostuimme, onko vuorineuvos Casimir Ehrnrootilla jotain erityistä tietoa asiassa. Nyt vuoden kuluttua haastattelustaan vuorineuvos kuitenkin sanoo, että hänen lausuntonsa ajojahdista oli pelkkää kuulopuhetta, eikä perustunut tietoihin.

MOT: -Hyvin usein selitys, patenttiselitys, on se, että kysymyksessä on ajojahti, vihamiesten järjestämä ajojahti. Onko se liian helppo selitys?
LEHTIMAJA:– Niin, no, tällasta kuulee usein mutta en tiedä. Saattaa olla, että ajojahtikin joskus on kun ihmisistä on kysymys, mutta mielestäni täytyy niin kuin tutkia, mitä on todella tapahtunut.

Kanerva 50 v .-…ja olen huomannut, että siellä on tehty valtava muutos…

Virasto on joka tapauksessa tänään hyvässä kunnossa. Kauppa-, säätiö- tai ja yhdistysrekisterissä asiat eivät viivy tolkuttomasti, patentit hoituvat sukkelaan ja ruuhkat on purettu. Ansio kuuluu tehokkaalle pääjohtajalle.

On olemassa myös toinen tulkinta. Kun Enäjärvi aloitti pääjohtajana virastossa oli 350 työntekijää – valtionhallinnon tehostaessa ja supistaessa, PRH:ssa on väkeä nyt kolmanneksen enemmän eli liki 500. Entisten käsikortistojen rinnalle ja tilalle ovat tulleet nopeat ja tehokkaat tietokoneet. Siis: ehkä virasto menestyykin pääjohtajastaan huolimatta – ei hänen ansiostaan.

(ARKISTO / MOT 2.10.2000 -Miksi teidän 60-vuotispäivävastaanottonne Akatemian tiloissa maksoi valtiolle 40 000 mk?
Reijo VIhko: -Ei maksanut. Minä maksoin sen.
MOT: –Se maksettiin ensin Akatemian rahoista….).

Ylempien esimerkillä on taipumus levitä alaspäin. Syntymäpäivälaskun maksatusyritys Suomen Akatemiassa ei ollut ainutlaatuinen. Myös Akatemian hallintojohtaja oli menetellyt merkkipäivälaskunsa kanssa pääjohtajan tavalla, ja jäänyt hänkin nyt nolosti kiinni..

Tässä valossa ei kummastuta pieni yksityiskohta eli PRH:n ylijohtajan arkinen tilaus toissa kesänä Alkosta – yksityisen tennisyrityksen toimitusjohtajana hän kestitsi liikeystäviään viraston tiloissa ja tietysti viraston laskuun.

LEHTIMAJA: –Niin ilman muuta on selvää, että silloin kun käytetään yhteisiä varoja, verovaroja, niin niihin pitää suhtautua vähän eri tavalla kuin omiin rahoihin tai firman rahoihin. Mutta ehkä tässä on myöskin tämä yksityistäminen vaikuttanut siihen, että valtion viraston tai liikelaitoksen välinen ero on muuttunut, ja se heijastuu myöskin tämmöisessä edustamisessa ja liikelahjoissa ja muussa vastaavassa.

PAAERMAA: -Siis Suomessahan tämä ns. virkamiesmoraali on varsin korkeeta luokkaa. Kaikissa näissä kv. vertailuissa Suomi on aivan kärkijoukossa. Ja näin ollen kyllä vastaisin, että se on suhteellisen vähäistä ja tämmöistä termiä en käyttäisi kuin iloinen meno. Eli kysymys on normaalista toiminnasta. Voi olla, että jossain sitten jotain ylilyöntejä tapahtuu, mutta kyllä se on hyvin vähäistä.

Viime talvena paljastui, että osa Valtiokonttorin pääjohtajan omista henkilökohtaisista laskuista pyöri ulosotossa. Valtion miljardien rahaliikennettä hoitavan pääjohtajan Juha Vuolijoen ei todettu syyllistyneen rikkomuksiin, mutta luotettavuus oli kärsinyt - ministeriö antoi huomautuksen.

Vantaan Myyrmäessä rakentui viime talvena uusia asuntoja – taattua VVO –tuotantoa. VVO on ehkä merkittävin yleishyödyllinen rakennuttaja Suomessa ja siten Valtion Asuntorahaston jakaman julkisen asuntorahan merkittävä käyttäjä. Myös VVO:n valvonta kuuluu nimenomaan Asuntorahastolle.

Kesällä Onnenmyyrien asuntojen valmistuttua paljastuu, että yksi muuttokuorma kuuluu maan korkeimmalle asuntorahoitusviranomaiselle, Asuntorahaston ylijohtajan Teuvo Ijäksen perheelle.

LEHTIMAJA: -Euroopan ihmisoikeussopimus korostaa myöskin puolueettomuudessa – ei ainoastaan sitä – että virkamiehet tai tuomarit ovat puolueettomia vaan myös se, että he myös näyttävät puolueettomilta. Tulee tämmöinen objektiivinen testi siihen, että voiko yleisö luottaa siihen, että he ovat puolueettomia. Ja taas meidän perinteinen virkamieskulttuuri lähtee siitä korvienvälitestistä, että jos virkamies omien korvien välissä tuntee, että hän on rehellinen ja puolueeton ja oikeamielinen ja tasapuolinen, niin se riittää. Ja kun hän on tehnyt tuomarinvalan ja virkamiesvalan, niin sen pitää riittää myös ulkopuoliselle. Mutta nykypäivänä tämä ei enää riitä.

Kanerva 50 v. 2.29.50 - Kiitoksia. -Kiitos, ja kutsu on voimassa, kun valtiopäivät aukee ens viikolla, niin …joko aamukahville tai saunaan tai molempia. (naurua)

Toimittaja: Ari Korvola

Ohjelmassa haastatellut:

Timo Relander, pääjohtaja, Tilastokeskus

Lauri Lehtimaja, eduskunnan oikeusasiamies
Risto Paaermaa, johtokunnan vpj., Patentti- ja rekisterihallitus

Juha Karpio, kansanedustaja (kok)

Jyrki Vesikansa, tiedotusvastaava, Suomalainen Klubi

Henri Sopenperä, myyjä, Alko Itä-Pasila