Hyppää pääsisältöön

Ratsastusterapia

Ratsastusterapia on hoito- ja kuntoutusmuoto, jossa terapeutin pohjakoulutuksesta riippuen painottuvat fysioterapeuttiset, pedagogiset tai psykologiset tavoitteet. Psykiatrisena hoitomuotona ratsastusterapia on musiikki- ja kuvataideterapiaan rinnastettavaa hoitoa. Ratsastusterapia ei ole ratsastuksen opettelemista. Terapia kuuluu osana hoitoon ja kuntoutukseen esimerkiksi fysioterapian, psykoterapian tai muiden terapioiden ohella.

Ratsastusterapian on huomattu sopivan hyvin autisteille. Autismiin kuuluvat kyvyttömyys muodostaa vastavuoroisia sosiaalisia suhteita sekä poikkeava kielen ja leikin kehitys. Usein vaikeinta on saada lapsi motivoitumaan yhteistyöhön sekä ymmärtää lapsen toiveita ja haluja. Ratsastusterapiassa hevonen ei tunkeudu, vaan antaa lapsen tulla vuorovaikutukseen omalla rytmillään.

Juhapekka Kauppila on autisti, ja hän on käynyt ratsastusterapiassa viiden vuoden ajan. Hän ei tuota juurikaan puhetta, mutta kommunikoi jonkin verran kuvilla ja myös vähän viittomilla. Ratsastusterapiasta on tullut Juhapekalle uusi keino ilmaista itseään. Onkin todettu, että hevonen on autistiselle lapselle mahdollisuus saada kontakti elävään olentoon.

- Ratsastusterapia perustuu hevosen kanssa saatavaan liike- ja rytmikokemukseen. Lisäksi hevonen tarjoaa asento-, tasapaino- ja tuntoaistimuksia, jotka ovat hyvin tärkeitä jokaisen ihmisen elämässä ruumiinkuvan kannalta. Hevonenhan ei tunkeudu, hevonen antaa aikaa, tilaa olla vuorovaikutuksessa ja juuri tällaiselle autistiselle lapselle se voi olla erittäin tärkeä kokemus, ettei tunkeuduta, eikä pakoteta vaan pääsee sillä omalla rytmillään siihen vuorovaikutukseen, selvittää ratsastusterapeuttina toimiva lastentautien ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mervi-Marja Mero.

Ratsastusterapian myötä Juhapekka on oppinut autisteilta tyypillisesti puuttuvaa vastavuoroisuutta. Ratsastusterapia kehittää vuorovaikutustaitojen ohella myös keskittymiskykyä.

- Silloin alussa hän juoksi täällä tallilla ympäriinsä ja oli hirveen vaikeeta keskittyä mihinkään. Siinä on huomattavaa parantumista tapahtunut ja sitten tämä vuorovaikutus, että hänen tapansa olla vuorovaikutuksessa oli semmoista ärsyttävää ja kiusaavaa, että hän sillä tavalla sai huomiota osakseen. Ja jo parin vuoden kuluttua kun hän kävi täällä ratsastusterapiassa niin hänellä tämä vuorovaikutus muuttui sillä tavalla, että hän myönteisellä tavalla tulee kontaktiin ja haluaa apua ja tehdä yhdessä asioita. Ja olen ymmärtänyt, että tällainen vuorovaikutus on parantunut myös muualla, kuten hänen ihmissuhteissaan kotona, koulussa ja kavereittenkin kanssa. Ongelmia on edelleen, mutta ne on lievempiä, jatkaa Mero.

Tuntoaistimukset, kuten palelemisen ja kivun ilmaiseminen, ovat tulleet ratsastusterapian myötä Juhapekalle kokonaan uutena asiana. Lisäksi motorisessa kehityksessä on otettu aimo harppaus. Kauppilat aloittivat Juhapekan ratsastusterapian omalla kustannuksella. Erityishoitorahan piiriin kuuluva Juhapekka sai käyttöönsä kuntoutussuunnitelman, joka on myös edellytys Kelan kustantamalle ratsastusterapialle. Nykyään Kela korvaakin Juhapekan osalta terapian lisäksi myös taksimatkat ratsutallille. Myös terapeutin pohjakoulutuksella on merkitystä Kela-korvattavuuteen.

Ratsastusterapia kuuluu fysioterapeuttisena ja toimintaterapeuttisena kuntoutuksena sekä nuorten Kela-korvauksen piiriin. Mutta sitten täällä mielenterveyspuolella vaaditaan, että ratsastusterapeutilla on sitten myös psykoterapeuttikoulutus ennen kuin se voidaan hyväksyä Kela-korvauksena, tarkentaa Mero.


asiantuntija:

Mervi-Marja Mero
lastentautien ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri,
psykoterapeutti, Oulu

Toimittaja ANU-MAIJA KÄRJÄ