Hyppää pääsisältöön

Tautinen homma osa 6. Kemikaalit

Lääkintöneuvos Asko Aalto sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta kertoi Akuutin jutun taustaksi muun muassa seuraavia tietoja:

Astma ja työ

Kemikaalit aiheuttavat vuosittain noin 60 työperäistä astmaa. Määrä ei ole olennaisesti muuttunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Sen sijaan työperäisten astmojen kokonaismäärä kyllä kasvoi kahdessakymmenessä vuodessa, eli kun 1978-80 niitä oli 100-140 vuodessa niin vuosina 1998-99 uusia tapauksia oli 256-298. Kasvu johtui biologisten tekijöiden aiheuttamien työperäisten astmojen reippaasta lisääntymisestä.

Kemikaaliastmaa aiheuttavista tekijöistä yleisin on isosyanaatti, joka aiheuttaa astmaa lähinnä automaalareille ja hitsareillekin. Muita vuosittain kemikaaliastmaa aiheuttavia tekijöitä ovat akryyliyhdisteet (hammashoidon henkilöstölle muovipaikkojen käsittelystä) ja epoksiyhdisteet (maalareille ja urheiluvälinevalmistajille lähinnä) sekä aldehydit, hitsaushuurut ja eräät metallit.
Muita biologisten ja kemiallisten tekijöiden välimaastoon sijoittuvia astman aiheuttajia ovat ainakin: 1) teolliset entsyymit, joille altistuvat entsyymejä valmistavat ja niitä käyttävät työntekijät, 2) luonnonkumin lateksiproteiinit, jotka aiheuttavat ammattitauteja , hengitystieallergiat mukaan lukien, lähinnä terveydenhuollon henkilöstölle, kun proteiineja irtoaa työilmaan suojakäsineistä.

Isosyanaattiastman määrä on työperäisten sairauksien rekisterin mukaan vähentynyt 80-luvun ja 90-luvun alun 20-30 vuotuisesta tapauksesta alle kymmeneen uuteen tapaukseen jo usean vuoden ajan.

Biologiset tekijät ovat siis pääasiallisia työastman aiheuttajia. Niistä kärjessä ovat eläinten karvat ja epiteeli, jauhopöly, varastopunkit, puupöly ja homesienet.

Myrkytyksiä 40 vuodessa

Entä sitten kemikaalien aiheuttamat myrkytykset? Ammattitautirekisteriin kirjattiin 1978-84 yleensä vuosittain noin 100 myrkytystä, joista kolmasosan aiheutti liuottimet ja neljäsosan lyijy. Muita aiheuttajia tuolloin olivat etenkin rikkivety ja kloori.

Nykyään, eli v 94-99 myrkytyksiä on ilmoitettu vuosittain noin 40, joista vuosittain 14 kroonisen myrkytyksen aiheuttamaa aivosairautta, yleensä liuotinten ja harvoin jonkun metallin aiheuttamana. Lyijymyrkytyksiä on ilmoitettu viime aikoina noin 4 vuodessa, kun niitä 20 vuotta sitten oli 22 vuodessa. Lyijymyrkytyksen taudinkuva on nykyään lievä, eli kyse on tunnetun altistuksen vuoksi tehdyistä verikokeista, joissa yleensä oireettomalla työntekijällä on havaittu lyijymäärän kohonneen elimistössä, minkä vuoksi esim. kuukauden 'lyijyloma' on perusteltua tilanteen normalisoimiseksi.

Krooniset liuotinmyrkytykset johtavat yleensä 'krooniseen' työkyvyttömyyteenkin. Pahimmassa vaarassa ovat ruiskumaalarit ja mattoasentajat, myös veneentekijöitä on rekisteriin ilmoitettu (styreeni ym. liuottimet).

Kivipölykeuhko, silikoosi, on meillä vähentynyt. Pahimmillaan saatettiin ilmoittaa vuosittain 40 uutta kivipölykeuhkoa, kun nykyisin niitä ilmoitetaan alle kymmenen vuodessa. Tältä kannalta vaarallisissa ammateissa työskentelevät kiviporarit, valimotyöläiset (valimohiekka) ja kivityöläiset. Uudet ilmoitukset kuvannevat työoloja 20-30-40 vuoden takaakin, kuten asbestinkin kohdalla asia lienee.

Kaiken kaikkiaan kemialliset taudit ovat ehkä olleet vähenemässä. Yllä ei kuitenkaan ole tarkasteltu ammatti-ihotauteja, joissa kemikaalit ovat keskeinen aiheuttaja, ja oma lukunsa siis.

Toimittaja HANNU PARONEN

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 17.12.2015